1929

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Rovaniemen ja Varkauden kauppalat perustettiin.
• 6. tammikuuta – Kuningas Aleksanteri I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin ”jugoslaavi”.
• 10. tammikuuta – Hergén sarjakuvahahmo ”Tintti” teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
• 13. tammikuuta – Neljä ihmistä hukkui Tampereen lähellä Näsijärvellä Aitoniemen kylän edustalla kun auto ajoi pimeässä railoon. Auton kuljettaja pelastui hyppäämällä veteen viime hetkellä.^[1]
• 15. tammikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander ja kuningas Kristian X avasivat Suomen ja Tanskan välisen puhelinlinjan.
• 16. tammikuuta – Presidentti Relander ja kuningas Haakon VII avasivat Suomen ja Norjan välisen puhelinlinjan.
• 17. tammikuuta – Elzie Crisler Segarin ”Kippari-Kalle” teki ensiesiintymisensä.
• 18. tammikuuta – Trotski karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
• 20. tammikuuta – Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin.
• 21. tammikuuta – Ranska hylkäsi Lev Trotskin turvapaikkahakemuksen.
• 31. tammikuuta – Saksalainen kirjailija Erich Maria Remarque julkaisi sodanvastaisen romaaninsa Länsirintamalta ei mitään uutta, joka perustui hänen kokemuksiinsa ensimmäisestä maailmansodasta.
• 5. helmikuuta – Katajanokan linja-autoturmassa kaksi matkustajaa hukkui kun Helsingin keskustan ja Santahaminan välillä liikennöinyt linja-auto ajoi merenjäällä railoon ja upposi.
• 9. helmikuuta − Neuvostoliitto solmi hyökkäämättömyyssopimukset Viron, Latvian, Puolan ja Romanian kanssa.
• 11. helmikuuta – Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
• 12. helmikuuta – Neuvostoliitosta karkotettu Lev Trotski saapui Turkkiin Istanbuliin. Hän asui maanpaossa Istanbulin lähellä Prinkipon saarella vuoteen 1933 saakka ja sen jälkeen ensin Ranskassa ja Norjassa ja viimeksi vuodesta 1937 alkaen Meksikossa.
• 14. helmikuuta – ”Ystävänpäivän verilöyly” Chicagossa Yhdysvalloissa: seitsemän Al Caponen kanssa kilpaillutta gangsteria murhattiin Chicagossa.
• 14. helmikuuta – Varieteetaiteilija Joséphine Bakerin esitykset kiellettiin Münchenissä, koska niiden epäiltiin ”loukkaavan yleisiä tapoja”.
• 16. helmikuuta – Kajaanin seminaarin päärakennus irtaimistoineen tuhoutui tulipalossa.^[2]
• 18. helmikuuta – Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
• 3. maaliskuuta – Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
• 16. maaliskuuta – Radioinsinööriseura rekisteröitiin.
• 17. maaliskuuta – Saksalainen autovalmistaja Opel siirtyi yhdysvaltalaisen General Motors -konsernin omistukseen.
• 19. maaliskuuta – Helsingin Sanomissa alkoi ilmestyä ensimmäinen päivittäinen sarjakuva, yhdysvaltalaisen Otto Messmerin piirtämä ”Felix-kissa”.
• 21. maaliskuuta − Norjan kruununprinssi Olavi ja Ruotsin prinsessa Märtha vihittiin avioliittoon Oslossa.
• 23. maaliskuuta – Opettaja Fanni Luukkonen valittiin Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi.
• 24. maaliskuuta – Lappeenrannan keisarintalo tuhoutui tulipalossa.
• 25. maaliskuuta – Filosofian tohtori Toivo Haapanen valittiin vasta perustetun Radio-orkesterin kapellimestariksi 14 hakijan joukosta.

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Tulipalo tuhosi Sääksmäen keskiaikaisen kivikirkon ja kellotapulin.
• 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan, koska se ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä virkamiesten palkkojen korottamisesta.
• 2. toukokuuta – Mansoniemen auto-onnettomuus : neljä henkilöä hukkui kun henkilöauto syöksyi lautalta järveen Ikaalisten Mansoniemen salmessa.
• 8. toukokuuta – Norja liitti alueisiinsa Jan Mayenin saaren.
• 18. toukokuuta – Georg Malmstén levytti Berliinissä ensimmäisen iskelmänsä, valssin ”Särkynyt onni”. Levyä myytiin gramofonikuumeen siivittämänä 17 000 kappaletta.
• 20. toukokuuta - Barcelonan maailmannäyttelyn avajaiset - avoinna aina 15. tammikuuta 1930 asti.
• 25. toukokuuta – Imatran vesivoimalaitos valmistui. Kosken uoma oli ensimmäisen kerran kuivana.
• 28. toukokuuta – Paraisten Bläsnäsin kylässä tuhoutui 10 rakennusta tulipalossa.^[3]
• 31. toukokuuta – Britannian vaalit johtivat umpikujaan, liberaalipuolueesta tuli ratkaisija vallanjaossa.
• 8. kesäkuuta – Ramsay MacDonald perusti työväenpuolueen hallituksen.
• 13. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain, jolla lakkautettiin miehen oikeus hallita vaimonsa omaisuutta ja edustaa vaimoaan oikeuden ja muiden viranomaisten edessä.
• 17. kesäkuuta − Turun tuomiokirkko vihittiin entisöinnin jälkeen uudelleen käyttöön. Samalla vietettiin kirkon 700-vuotisjuhla.
• 26. kesäkuuta − Forssan kauppalan keskustassa paloi Lounais-Hämeen Kauppa Oy:n autokorjaamo ja öljyvarasto, hotelli Seurahuone, VPK:n talo, työväentalo ja kaksi asuinrakennusta tuhopoltossa. Palossa tuhoutui myös noin parikymmentä autokorjaamossa ollutta autoa ja palon jälkeisissä korjaustöissä kuoli yksi henkilö. Palon sytyttäjä saatiin kiinni samana yönä.

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
• 5. heinäkuuta – Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D. H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
• 9. heinäkuuta – Tulipalo tuhosi Ainolan huvilan Oulussa.
• 24. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré erosi terveyssyistä, Aristide Briand tuli hänen seuraajakseen.
• 24. heinäkuuta – Kellogg–Briand-sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27.8.1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynneissä nostettiin sen nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
• 31. heinäkuuta – Suomi liittyi Kellogg-Briand-sopimukseen.
• 1. elokuuta – Suomen kommunistit järjestivät Punaisena päivänä tunnetun mielenosoituksen.
• 8. elokuuta – Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (se päättyi 29. elokuuta).
• 16. elokuuta − Presidentti Relander myönsi eron Oskari Mantereen hallitukselle ja nimitti Kyösti Kallion muodostaman hallituksen.
• 21. elokuuta – Rauman ulkosatamassa Laitsaaressa ollut 2 hehtaarin laajuinen lautatarha-alue tuhoutui tulipalossa. Palossa tuhoutui lähes 2 000 standarttia puutavaraa, konttori- ym. rakennuksia, varastosuojia, osa satamalaituria ja proomuja. Vahingot olivat noin 6 miljoonaa markkaa.
• 4. syyskuuta – Suomen ulkoministeri Hjalmar Procopé puhui Kansainliiton 9. yleiskokouksen avajaisistunnossa järjestön optimistisesta tulevaisuudesta. Procopén hyvä ranskan kielen taito herätti yleistä huomiota.
• 5. syyskuuta – Aristide Briand esitteli suunnitelman ”Euroopan yhdysvalloista”.
• 7. syyskuuta – Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133–138 kuollutta.
• 17. syyskuuta – Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjäytettiin vallankaappauksessa, maan johtoon nousi Antanas Smetona.
• 19. syyskuuta – Ensimmäinen äänielokuva esitettiin Suomessa, kun amerikkalainen elokuva Sonny Boy sai Suomen ensi-iltansa helsinkiläisessä Capitol-elokuvateatterissa.

lokakuu–joulukuu

• 3. lokakuuta − Iso-Britannia ja Neuvostoliitto solmivat jälleen diplomaattisuhteet, jotka Britannia oli katkaissut vuonna 1927.
• 22. lokakuuta – Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
• 24. lokakuuta – Suuri lama alkoi: ”Musta torstai”, jota seurasi ”Musta tiistai” (29. lokakuuta). New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.
• 29. lokakuuta – Radio-orkesteri piti ensimmäisen julkisen konserttinsa Helsingin yliopiston juhlasalissa.
• 11. marraskuuta – Suomen katolinen kirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.
• 11. marraskuuta – Kuunari Drakenin haaksirikossa Utön luona kuoli viisi laivan 11 hengen miehistöstä.
• 16. marraskuuta – Kommunistien hallitsema Suomen Ammattijärjestö julisti yleislakon osoittaakseen lojaaliutta Tammisaaren ”yliopiston” eli pakkotyölaitoksen vankien aloittamalle syömälakolle. Lakko kuivui kuitenkin nopeasti kokoon, koska siihen osallistui vain 5-10 prosenttia työläisistä, ja nämäkin palasivat vapaaehtoisesti työpaikoilleen seuraavana päivänä.
• 18. marraskuuta – 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 ihmistä Burin niemimaan alueella.
• 24. marraskuuta – Lapuan työväentalolla keskeytettiin Lapuan haastejuhlat -niminen tapahtuma ja riisuttiin punaiset paidat kommunistinuorten yltä. Väkijoukon mielestä mielenosoittajat harjoittivat Jumalan ja isänmaan pilkkaamista.
• 29. marraskuuta – Amiraali Richard E. Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
• 1. joulukuuta – Vientirauha-järjestön entinen piiriasiamies Kustaa Tiitu ja Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinonen järjestivät Lapualla kansalaiskokouksen, johon osallistui noin 2 000 ihmistä. Kokouksessa vaadittiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä.
• 2. joulukuuta – Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.
• 6. joulukuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa muodostettu lähetystö saapui Helsinkiin ja saattoi hallituksen tietoon kokouksessa esitetyt ponnet.
• 11. joulukuuta – Neljä kommunisteja vastustanutta kansalaislähetystöä kävi presidentti Relanderin puheilla.
• 29. joulukuuta – ”Musta lauantai”: Apiassa Samoalla sattunut yhteenotto mielenosoittajien ja Uuden-Seelannin poliisin välillä.

Tuntematon päivämäärä

• lokakuu – Hämeensilta vihittiin käyttöön Tampereella.

• Lapuan liike muodostettiin.
• Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
• Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki).
• Imatrankoski padottiin.

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Aulis Kallakorpi, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2005)
• 1. tammikuuta – Fred Olsen, norjalainen laivanvarustaja
• 2. tammikuuta – Tellervo Koivisto, suomalainen ekonomi ja kansanedustaja, presidentti Mauno Koiviston leski
• 3. tammikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja (Hyvät, pahat ja rumat) (k. 1989)
• 3. tammikuuta – Gordon Moore, yhdysvaltalainen tietotekniikan kehittäjä ja liikemies, Intelin perustaja (k. 2023)
• 5. tammikuuta – Aulis Rytkönen, suomalainen jalkapalloilija (k. 2014)
• 7. tammikuuta – Ritva Haavikko, suomalainen kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija
• 9. tammikuuta – Veikko Savolainen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä (k. 2016)
• 12. tammikuuta – Jaakko Hintikka, suomalainen professori ja filosofi (k. 2015)
• 15. tammikuuta – Martin Luther King, vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
• 23. tammikuuta – John Charles Polanyi, vuoden 1986 Nobelin kemianpalkinnon saanut kanadalainen kemisti
• 27. tammikuuta – Mohamed Al-Fayed, egyptiläis-brittiläinen liikemies (k. 2023)
• 29. tammikuuta – Jerry Hoyt, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (k. 1955)
• 30. tammikuuta – Isamu Akasaki, vuoden 2014 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen tieteilijä, yksi sinisen LEDin keksijöistä (k. 2021)
• 31. tammikuuta – Rudolf Mössbauer, vuoden 1961 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 2011)
• 31. tammikuuta – Jean Simmons, englantilainen näyttelijä (k. 2010)
• 31. tammikuuta – Mikko Niskanen, suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja professori (k. 1990)
• 3. helmikuuta – Kaija Aarikka, suomalainen muotoilija ja yrittäjä (Aarikka Oy) (k. 2014)
• 3. helmikuuta – Arvid Johanson, norjalainen poliitikko (k. 2013)
• 4. helmikuuta – Friedhelm Busse, saksalainen uusnatsipoliitikko (k. 2008)
• 8. helmikuuta – Jouko Tyyri, suomalainen kirjailija ja ministeri (k. 2001)
• 10. helmikuuta – Jerrald Goldsmith (”Jerry Goldsmith”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvamusiikkisäveltäjä (k. 2004)
• 12. helmikuuta – Kirsti Paakkanen, suomalainen yritysjohtaja (k. 2021)
• 15. helmikuuta – Graham Hill, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari) (k. 1975)
• 15. helmikuuta – Kauko Nieminen, suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä (Eetteripyörreteoria) (k. 2010)
• 15. helmikuuta – Marita Nordberg, suomalainen näyttelijä (Ilkamat) (k. 2009)
• 16. helmikuuta – Carl Butler, ruotsalainen kokki ja ravintoloitsija (k. 2010)
• 17. helmikuuta – Patricia Routledge, englantilainen näyttelijä ja laulaja
• 20. helmikuuta – Toshiro Mayuzumi, japanilainen säveltäjä (k. 1997)
• 21. helmikuuta – Niels Anker Kofoed, tanskalainen poliitikko (k. 2018)
• 21. helmikuuta – Pekka Nuotio, suomalainen oopperalaulaja (k. 1989)
• 22. helmikuuta – Keijo Savolainen, suomalainen päätoimittaja, SKDL:n poliitikko ja Yleisradion johtaja (k. 2019)
• 23. helmikuuta – Aleksei II, alk. Aleksei Mihailovitš von Rüdiger, Venäjän ortodoksisen kirkon Moskovan ja koko Venäjän patriarkka (k. 2008)
• 26. helmikuuta – Bjørn Skau, norjalainen poliitikko (k. 2013)
• 28. helmikuuta – Frank Gehry, kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti
• 28. helmikuuta – Tapani Luukkainen, suomalainen gynekologi (kehitti hormonikierukan) (k. 2015)
• 1. maaliskuuta – Georgi Markov, bulgarialainen toimittaja, kirjailija ja toisinajattelija (k. 1978)
• 5. maaliskuuta – Poul Dalsager, tanskalainen poliitikko (k. 2001)
• 8. maaliskuuta – Hebe Camargo, brasilialainen juontaja, laulaja ja näyttelijä (k. 2012)
• 8. maaliskuuta – Tapani Jylhä, suomalainen kirjailija (k. 1980)
• 9. maaliskuuta – Zellur Rahman, Bangladeshin presidentti (k. 2013)
• 10. maaliskuuta – Pekka V. Virtanen, suomalainen yhdyskuntasuunnittelun professori (k. 2020)
• 19. maaliskuuta – Richard C. Atkinson, yhdysvaltalainen psykologi
• 22. maaliskuuta – P. Ramlee, Malesialainen näyttelijä ja laulaja (k. 1973)
• 28. maaliskuuta – Harri Tapper, suomalainen kirjailija (k. 2012)
• 29. maaliskuuta – Richard Lewontin, yhdysvaltalainen evoluutiobiologi, geneetikko ja yhteiskunnallinen keskustelija (k. 2021)
• 29. maaliskuuta – Lennart Meri, Viron presidentti ja kirjailija (k. 2006)
• 30. maaliskuuta – Kaarlo Juurela, suomalainen näyttelijä (k. 2010)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Milan Kundera, tšekkiläinen kirjailija (k. 2023)
• 1. huhtikuuta – Alpo Jaakola (”Loimaan shamaani”), suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja professori (k. 1997)
• 3. huhtikuuta – Poul Schlüter, Tanskan pääministeri 1982–1993 (k. 2021)
• 5. huhtikuuta – Ivar Giaever, vuoden 1973 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut norjalainen fyysikko
• 5. huhtikuuta – Nigel Hawthorne, englantilainen näyttelijä (k. 2001)
• 5. huhtikuuta – Robert George Meek (”Joe Meek”), englantilainen tuottaja ja lauluntekijä (k. 1967)
• 6. huhtikuuta – Keijo Liinamaa, suomalainen valtakunnansovittelija ja Suomen pääministeri (k. 1980)
• 6. huhtikuuta – André Previn, saksalaissyntyinen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä
• 8. huhtikuuta – Jacques Brel, belgialainen laulaja ja säveltäjä (k. 1978)
• 10. huhtikuuta – Kristian Gestrin, suomalainen varatuomari, pankinjohtaja ja ministeri (k. 1990)
• 10. huhtikuuta – Max von Sydow, ruotsalainen näyttelijä (Seitsemäs sinetti) (k. 2020)
• 14. huhtikuuta – Paavo Berglund, suomalainen kapellimestari (k. 2012)
• 15. huhtikuuta – Rauni Mollberg (”Molle”), suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2007)
• 17. huhtikuuta – Tatu Vanhanen, suomalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2015)
• 22. huhtikuuta – Erkki Junkkarinen, suomalainen laulaja (Ruusuja hopeamaljassa) (k. 2008)
• 24. huhtikuuta – André Darrigade, ranskalainen maantiepyöräilijä
• 2. toukokuuta – Kamal Salibi, libanonilainen historioitsija (k. 2011)
• 2. toukokuuta – Jigme Dorji Wangchuck, Bhutanin kuningas (k. 1972)
• 4. toukokuuta – Audrey Kathleen Ruston (”Audrey Hepburn”), englantilais-alankomaalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 1993)
• 6. toukokuuta – Paul Lauterbur, vuoden 2003 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2007)
• 9. toukokuuta – Väinö Markkanen, suomalainen kilpa-ampuja ja olympiavoittaja (k. 2022)
• 13. toukokuuta – Creed Taylor, yhdysvaltalainen musiikkituottaja (k. 2022)
• 14. toukokuuta – Eero Suoninen, suomalainen teknillisen fysiikan professori (k. 2007)
• 16. toukokuuta – Holger Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 2015)
• 19. toukokuuta – Hans Krieger, saksalainen kemisti ja professori (k. 2005)
• 22. toukokuuta – Mauri Virtanen, suomalainen pappi ja tietokirjailija (k. 2005)
• 24. toukokuuta – Tiina Rinne, suomalainen näyttelijä (k. 2021)
• 25. toukokuuta – Heikki Häiväoja, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2019)
• 29. toukokuuta – Harry G. Frankfurt, yhdysvaltalainen filosofi, professori ja tietokirjailija (k. 2023)
• 29. toukokuuta – Peter Higgs, vuoden 2013 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen teoreettinen fyysikko (k. 2024)
• 1. kesäkuuta – Bent Rold Andersen, tanskalainen poliitikko (k. 2015)
• 2. kesäkuuta – Alan Crofoot, kanadalainen tenori ja näyttelijä (k. 1979)
• 3. kesäkuuta – Werner Arber, vuoden 1978 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläinen mikrobiologi
• 4. kesäkuuta – Knud Enggaard, tanskalainen poliitikko
• 7. kesäkuuta – John Turner, kanadalainen poliitikko ja maansa pääministeri 1984 (k. 2020)
• 10. kesäkuuta – Edward O. Wilson, yhdysvaltalainen etologian ja biologian tutkija ja sosiobiologian perustaja (k. 2021)
• 12. kesäkuuta – Annelies Marie Frank (”Anne Frank”), saksanjuutalainen päiväkirjanpitäjä (k. 1945)
• 16. kesäkuuta – Sabah al-Ahmad al-Jabir al-Sabah, Kuwaitin emiiri (k. 2020)
• 17. kesäkuuta – Reijo Häyry, suomalainen elintarviketeollisuuden vaikuttaja, toimitusjohtaja ja kauppaneuvos (k. 2023)
• 18. kesäkuuta – Jürgen Habermas, saksalainen filosofi
• 19. kesäkuuta – Thelma Barlow, brittiläinen näyttelijä
• 20. kesäkuuta – Pentti Virrankoski, suomalainen historian professori (k. 2023)
• 23. kesäkuuta – June Carter Cash, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä (k. 2003)
• 24. kesäkuuta – Carolyn Shoemaker, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (k. 2021)
• 24. kesäkuuta – Mona Hofland, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 29. kesäkuuta – Pertti Nieminen, suomalainen runoilija ja kääntäjä (k. 2015)

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Gerald Edelman, vuoden 1972 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi (k. 2014)
• 1. heinäkuuta – Olli-Matti Ronimus, suomalainen runoilija (k. 2005)
• 2. heinäkuuta – Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin puoliso
• 6. heinäkuuta – Hélène Carrère d'Encausse, ranskalainen historioitsija
• 9. heinäkuuta – Hassan II, Marokon kuningas 1961–1999 (k. 1999)
• 28. heinäkuuta – Jacqueline Kennedy Onassis, Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn ja myöhemmin Aristoteles Onassiksen puoliso (k. 1994)
• 31. heinäkuuta – Don Murray, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. elokuuta – Hafizullah Amin, Afganistanin presidentti (k. 1979)
• 5. elokuuta – Rolando Alarcón, chileläinen laulaja, lauluntekijä ja runoilija (k. 1973)
• 7. elokuuta – Yrjö Ahmavaara, suomalainen teoreettisen fysiikan, matematiikan ja psykologian professori ja Suomen akatemian tutkijaprofessori (k. 2015)
• 8. elokuuta – Ronnie Biggs, brittiläinen rikollinen (k. 2013)
• 14. elokuuta – Osvaldo Reig, argentiinalainen paleontologi (k. 1992)
• 16. elokuuta – Yrjö Littunen, suomalainen sosiologi (k. 1994)
• 20. elokuuta – Gerda Antti, ruotsalainen kirjailija
• 22. elokuuta – Pauli Toivonen, suomalainen ralliautoilija (k. 2005)
• 24. elokuuta – Jasser Arafat (”Abu Ammar”), vuoden 1994 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Palestiinan presidentti, Palestiinan vapautusjärjestön puheenjohtaja ja Fatahin johtaja (k. 2004)
• 29. elokuuta – Tellervo Maria Koivisto, suomalainen poliitikko ja ammattikoulunopettaja (k. 1982)
• 5. syyskuuta – Andrijan Nikolajev, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 2004)
• 7. syyskuuta – Yves Lacoste, ranskalainen maantieteilijä
• 10. syyskuuta – Pentti Siimes, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
• 11. syyskuuta – Kenji Ekuan, japanilainen teollinen muotoilija (k. 2015)
• 11. syyskuuta – Pentti Happonen, suomalainen taidemaalari (k. 2009)
• 15. syyskuuta – Johannes Dyba, saksalainen katolisen kirkon arkkipiispa (k. 2000)
• 15. syyskuuta – Murray Gell-Mann, vuoden 1969 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, kvarkkien keksijä (k. 2019)
• 17. syyskuuta – Stirling Moss, brittiläinen kilpa-autoilija ja F1-kuljettaja (k. 2020)
• 24. syyskuuta – Veikko Ahvenainen, suomalainen harmonikkataiteilija
• 30. syyskuuta – Helga Gitmark, norjalainen poliitikko (k. 2008)

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Bonnie Owens, yhdysvaltalainen country-musiikin laulaja (k. 2006)
• 2. lokakuuta – Wava Stürmer, suomenruotsalainen kirjailija ja sanoittaja
• 6. lokakuuta – Bruno Cremer, ranskalainen näyttelijä (k. 2010)
• 15. lokakuuta – Jorma Weneskoski, suomalainen muusikko (k. 2006)
• 16. lokakuuta – Lea Pennanen, suomalainen lastenkirjailija (k. 2019)
• 21. lokakuuta – Ursula K. Le Guin, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija (k. 2018)
• 28. lokakuuta – Joan Plowright, englantilainen näyttelijä
• 29. lokakuuta – Jorma Tiittanen (”Titu”), suomalainen pilapiirtäjä, kuvittaja ja mainosgraafikko (k. 2017)
• 31. lokakuuta – Carlo Pedersoli (”Bud Spencer”), italialainen uimari ja näyttelijä (k. 2016)
• 2. marraskuuta – Erkki Pystynen, suomalainen professori ja poliitikko (Eduskunnan puhemies)
• 2. marraskuuta – Muhammad Rafiq Tarar, Pakistanin presidentti 1998–2001 (k. 2022)
• 2. marraskuuta – Richard Edward Taylor, vuoden 1990 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2018)
• 5. marraskuuta – Eeva Kantanen, suomalainen näyttelijä (k. 2011)
• 7. marraskuuta – Eric Kandel, vuoden 2000 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen psykiatri, neurologi ja biokemisti
• 9. marraskuuta – Imre Kertész, vuoden 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut unkarilainen kirjailija (k. 2016)
• 11. marraskuuta – Hans Magnus Enzensberger, saksalainen runoilija
• 11. marraskuuta – LaVern Baker, yhdysvaltalainen rhythm and blues -laulaja (k. 1997)
• 12. marraskuuta – Grace Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijätär ja Monacon ruhtinatar (k. 1982)
• 15. marraskuuta – Ed Asner, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
• 15. marraskuuta – Erkki Lahdes, suomalainen kasvatustieteen professori (k. 2006)
• 16. marraskuuta – Aarne Laurila, suomalainen professori (k. 2021)
• 18. marraskuuta – Louise Kaplan, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2012)
• 21. marraskuuta – Carl Mesterton, suomalainen televisio-ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 2021)
• 22. marraskuuta – Mauri Heikkilä, suomalainen näyttelijä
• 23. marraskuuta – Hal Lindsey, yhdysvaltalainen evankelista ja kristillinen kirjailija
• 28. marraskuuta – Alvar Saukko, suomalainen Keskustan kansanedustaja (k. 2007)
• 30. marraskuuta – Leif Haraldseth, norjalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (k. 2019)
• 30. marraskuuta – Terho Toivonen, suomalainen lääkäri, kirjailija ja pakinoitsija (k. 1997)
• 3. joulukuuta – Hillar Aben, virolainen tieteilijä ja miekkailija (k. 2024)
• 5. joulukuuta – Annikki Tähti, suomalainen laulaja (k. 2017)
• 6. joulukuuta – Alain Tanner, sveitsiläinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2022)
• 9. joulukuuta – Suryakant Acharya, intialainen poliitikko (k. 2009)
• 9. joulukuuta – Bob Hawke, australialainen poliitikko, pääministeri 1983–1991 (k. 2019)
• 13. joulukuuta – Christopher Plummer, kanadalainen näyttelijä (k. 2021)
• 13. joulukuuta – Lars Skytøen, norjalainen poliitikko (k. 2016)
• 23. joulukuuta – Chet Baker, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti (k. 1998)
• 30. joulukuuta – Juha Tikka, suomalainen kontra-amiraali ja merivoimien komentaja (k. 2001)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1929 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

• 5. tammikuuta – Nikolai Nikolajevitš Romanov, venäläinen kenraali, keisari Nikolai I:n pojanpoika (s. 1856)
• 6. tammikuuta – O. W. Kankaanranta, suomalainen päätoimittaja ja pankinjohtaja (s. 1886)
• 11. tammikuuta – Elisabeth Järnefelt, suomalainen kulttuurielämän vaikuttaja (s. 1839)
• 13. tammikuuta – Wyatt Earp, yhdysvaltalainen šeriffi (Villin lännen asesankari) (s. 1848)
• 21. tammikuuta – Janne Ihamuotila, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1868)
• 3. helmikuuta – Elisabeth Järnefelt, suomalainen taide- ja kulttuurivaikuttaja (s. 1839)
• 6. helmikuuta – Maria Kristiina, Espanjan kuningatar, kuningas Alfonso XII:n puoliso, sijaishallitsija 1885–1902 (s. 1858)
• 10. helmikuuta – Väinö Kunnas, suomalainen taidemaalari (s. 1896)
• 11. helmikuuta – Juhana II, Liechtensteinin ruhtinas (s. 1840)
• 14. helmikuuta – Tom Burke, yhdysvaltalainen pikajuoksija ja olympiavoittaja (s. 1875)
• 1. maaliskuuta – Wilhelm von Bode, saksalainen taidehistorioitsija ja museonjohtaja (s. 1845)
• 6. maaliskuuta – Iisakki Järvenpää, suomalainen puukkoseppä ja puukkotehtailija (s. 1859)
• 10. maaliskuuta – Taavi Pitkänen, suomalainen Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustaja (s. 1892)
• 12. maaliskuuta – Asa Griggs Candler, yhdysvaltalainen liikemies, The Coca Cola Companyn perustaja (s. 1851)
• 15. maaliskuuta – Ellef Ringnes, norjalainen liikemies (s. 1842)
• 17. maaliskuuta – Taavi Tainio, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1874)
• 20. maaliskuuta – Ferdinand Foch, Ranskan marsalkka (Ympärysvaltojen komentaja) (s. 1851)
• 24. maaliskuuta – Eva Topelius, suomalainen taidemaalari, Zacharias Topeliuksen tytär (s. 1855)
• 26. maaliskuuta – Ano Caselius, suomalainen kihlakunnantuomari ja kunnallispormestari (s. 1867)
• 31. maaliskuuta – Alexander Fedorovitš Nuorteva (”Santeri Nuorteva)”, suomalais-neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1881)

huhtikuu–kesäkuu

• 4. huhtikuuta – Karl Benz, saksalainen insinööri (bensiinikäyttöisen auton ja polttomoottorin keksijä) (s. 1844)
• 9. huhtikuuta – Emil Sivori, suomalainen urkuri, musiikinopettaja, kuoronjohtaja ja kansansävelmien kerääjä (s. 1864)
• 20. huhtikuuta – Henrik, Preussin prinssi, Saksan keisari Vilhelm II:n veli ja Saksan laivaston suuramiraali (s. 1862)
• 21. huhtikuuta – Christian Holtermann Knudsen, norjalainen sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen pioneeri (s. 1845)
• 23. huhtikuuta – Ilmari Haapakoski, suomalainen kapteeni, kirjankuvittaja ja koristetaiteilija (s. 1893)
• 23. huhtikuuta – Rudolf Nilsen, norjalainen runoilija (s. 1901)
• 27. huhtikuuta – Josef Stenbäck, suomalainen kirkkoarkkitehti (Mikkelin tuomiokirkko) (s. 1854)
• 6. toukokuuta – Olli Zitting, suomalainen kokoomuslainen poliitikko (s. 1872)
• 11. toukokuuta – Yrjö Kemppainen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1881)
• 20. toukokuuta – Adolf Lindfors, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1857)
• 21. toukokuuta – Archibald Primrose, brittiläinen poliitikko ja pääministeri (s. 1847)
• 5. kesäkuuta – A. V. Koskimies, suomalainen koulumies, kielitieteilijä, kirjallisuudentutkija ja runoilija (s. 1856)
• 7. kesäkuuta – Egid William Elfvengren, suomalainen hovioikeuden presidentti (s. 1860)
• 15. kesäkuuta – Charles F. Brush, yhdysvaltalainen keksijä ja tiedemies (s. 1849)
• 16. kesäkuuta – Oldfield Thomas, brittiläinen eläintieteilijä (k. 1858)
• 20. kesäkuuta – Toini Kalima, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (s. 1884)

heinäkuu–syyskuu

• 3. heinäkuuta – Dustin Farnum, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1874)
• 4. heinäkuuta – Maria Järnefelt-Palmgren (”Maikki Järnefelt”), suomalainen oopperalaulaja (s. 1871)
• 11. heinäkuuta – August Isaksson, suomalainen toimittaja ja Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin eduskuntaryhmän kansanedustaja (s. 1886)
• 15. heinäkuuta – Hugo von Hofmannsthal, itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja esseisti (s. 1874)
• 16. heinäkuuta – Karl Pentzin, suomalainen kauppias, sahanomistaja ja lahjoittaja (k. 1849)
• 1. elokuuta – Gregers Gram, norjalainen poliitikko (s. 1846)
• 3. elokuuta – Thorstein Veblen, norjalais-yhdysvaltalainen sosiologi ja taloustieteijä (s. 1857)
• 4. elokuuta – Carl Auer von Welsbach, itävaltalainen kemisti, harvinaisten maametallien tutkija (s. 1858)
• 17. elokuuta – Jalmari Hahl, suomalainen kirjailija, opettaja ja suomentaja (s. 1869)
• 19. elokuuta – Sergei Djagilev, venäläis-ranskalainen taidearvostelija ja baletinjohtaja (s. 1872)
• 24. elokuuta – U. T. Sirelius, suomalainen kansatieteilijä ja professori (s. 1872)
• 7. syyskuuta – Iida Vihuri, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1882)
• 8. syyskuuta – Edvard Jokela, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1889)
• 11. syyskuuta – Gilbert Clayton, brittiläinen tiedustelu-upseeri ja siirtomaahallinnon virkamies (s. 1875)
• 23. syyskuuta – Richard Adolf Zsigmondy, vuoden 1925 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalais-saksalainen kemisti

lokakuu–joulukuu

• 3. lokakuuta – Armas Lindgren, suomalainen arkkitehti (s. 1874)
• 3. lokakuuta – Gustav Stresemann, vuoden 1926 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalainen ulkoministeri (s. 1878)
• 5. lokakuuta – Hilja Walldén, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (s. 1871)
• 6. lokakuuta – Rosa Sillanpää, suomalainen Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustaja (s. 1888)
• 21. lokakuuta – Vasil Radoslavov, bulgarialainen poliitikko (s. 1854)
• 28. lokakuuta – Bernhard von Bülow, Saksan valtakunnankansleri 1900–1909 (s. 1849)
• 1. marraskuuta – Habib Allah Kalakani, Afganistanin emiiri (s. noin 1890)
• 6. marraskuuta – Maximilian von Baden, Saksan valtakunnankansleri 1918 (s. 1867)
• 17. marraskuuta – Herman Hollerith, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä, keksijä (reikäkorttikone) ja liikemies (s. 1860)
• 18. marraskuuta – Torleiv Hannaas, norjalainen filologi (s. 1874)
• 23. marraskuuta – Akseli Skutnabb, suomalainen saarnaaja ja uskonnollinen kirjailija (s. 1875)
• 24. marraskuuta – Georges Clemenceau, Ranskan pääministeri (s. 1841)
• 4. joulukuuta – K. V. Raitio, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (s. 1889)
• 9. joulukuuta – Nikolai Gerard, venäläinen todellinen salaneuvos, Suomen kenraalikuvernööri 1905–1908 (s. 1838)
• 13. joulukuuta – Rosina Heikel, Suomen ensimmäinen naislääkäri (s. 1842)
• 19. joulukuuta – Julius Grotenfelt, suomalainen senaattori ja Korkeimman oikeuden presidentti (s. 1859)
• 20. joulukuuta – Émile Loubet, Ranskan presidentti 1899–1906 (s. 1838)
• 22. joulukuuta – Emil Lehtinen, suomalainen poliitikko (s. 1872)
• 26. joulukuuta – Pekka Ahmavaara, suomalainen poliitikko, valtiopäivämies ja kunnallisneuvos (s. 1862)
• 29. joulukuuta – Wilhelm Maybach, saksalainen moottorisuunnittelija ja teollisuusjohtaja (s. 1846)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Louis de Broglie
• Nobelin kemianpalkinto: Arthur Harden ja Hans von Euler-Chelpin
• Nobelin lääketieteen palkinto: Christiaan Eijkman ja Sir Frederick Hopkins
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Thomas Mann
• Nobelin rauhanpalkinto: Frank B. Kellogg

• Elokuvavuosi 1929
• Kirjallisuusvuosi 1929
• Suomen urheilu 1929