Abyei
Abyei on alue Sudanin ja Etelä-Sudanin välisellä rajaseudulla. Siellä on runsaita öljyesiintymiä.
| Abyein alue منطقة أبيي Abyei Area | |
|---|---|
 | |
 Lippu |  Vaakuna |
 Abyein sijainti tummennettuna kartan keskellä. | |
| Valtio |  Etelä-Sudan Sudan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Abyei Town |
| Pinta-ala | 10 500 km² |
| Väkiluku | yli 100 000 |
Vuoden 2005 rauhansopimuksessa, joka päätti Sudanin sisällissodan sovittiin, että mikäli Etelä-Sudan itsenäistyy järjestetään Abyein alueella oma kansanäänestys siitä, kumpaan valtioon se haluaa kuulua.[1]Etelä-Sudanin äänestettyä itsenäistymisestään vuoden 2011 tammikuussa Abyein alueen oli tarkoitus äänestää myöhemmin samana vuonna siitä, jääkö alue osaksi Sudania vai liittyykö Etelä-Sudaniin.[2] Sudan kuitenkin miehitti alueen toukokuussa 2011 ja ilmoitti, ettei hyväksy Etelä-Sudanin itsenäistymistä, mikäli se yrittää liittää Abyein itseensä.[1] Alueelta arvioitiin paenneen konfliktin seurauksena jopa 150 000 ihmistä.[3] Toukokuussa 2012 Sudan veti joukkonsa alueelta osana YK:n turvallisuusneuvoston vaatimusta alueen demilitarisoimiseksi. Etelä-Sudan veti joukkonsa alueelta kaksi viikkoa aiemmin turvallisuusneuvoston asettaman aikataulun takarajan puitteissa. Tuolloin YK:lla oli alueella 4000 rauhanturvaajaa.[4] YK:lla toimii alueella rauhanturvaoperaatio UNISFA (United Nations Interim Security Force for Abyei).[5]
Lokakuussa 2013 ngok dinka -kansa, jolla on vahva yhteys Etelä-Sudanin dinkoihin, järjesti kansanäänestyksen, jossa liittyminen Etelä-Sudaniin sai ylivoimaisen kannatuksen. Al Jazeeran mukaan äänestämässä kävi 63 433 henkeä, joista vain 12 äänesti vastaan. Alueella elävät misseriya -paimentolaiset eivät kuitenkaan osallistuneet äänestykseen eikä mikään taho, ei edes Etelä-Sudan, ole tunnustanut Abyein kansanäänestystä.[6]
Väkivalta on kiihtynyt alueella viime vuosina, vuoden 2022 alkupuolella se yli kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Taustalla olivat erityisesti misseriya- ja ngok dinka -militioiden väliset yhteenotot, joista kärsivät erityisesti ngok dinkoihin kuuluneet siviilit. Lisäksi ngok dinkojen ja eteläsudanilaisten twic dinkojen välillä oli yhteenottoja. Kun aikavälillä 16.10.2020-15.4.2021 kuoli viisi ja loukkaantui 11 siviiliä ja ajanjaksolla 16.4.2021-15.10.2021 kuoli 17 ja loukkaantui 27 siviiliä menehtyi 16.10.2021-15.4.2022 välisenä aikana arviolta 52 siviiliä erilaisissa välikohtauksissa.[5]
Väestö
Suurin osa alueen pysyvästä väestöstä kuuluu ngok dinka -yhteisöön. Pääosa näistä tuki etelän kapinallisia sisällissodassa Sudanin keskushallintoa vastaan. Noin kuusi kuukautta vuodesta alueella asuu myös noin 150 000 misseriya -yhteisöön kuuluvaa paimentolaista. Näiden edustajia oli edellä mainitussa sisällissodassa taistelemassa keskushallinnon puolesta.[5]