Agaavet
Agaavet (Agave) ovat mehikasveja, jotka kuuluvat laajan parsakasvien (Asparagaceae) heimon alaheimoon Agavoideae.[1] Enimmäkseen ne kasvavat Meksikossa, mutta myös Yhdysvaltojen etelä- ja länsiosissa sekä Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan trooppisilla alueilla. Sukuun kuuluu yli sata lajia. Joitakin kasvatetaan koristekasveina myös Euroopassa kuivilla ja kuumilla alueilla.[2]
| Agaavet | |
|---|---|
 Sisalagaave (Agave sisalana) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Parsakasvit Asparagaceae |
| Alaheimo: | Agavoideae |
| Suku: | Agaavet Agave L. |
| Lajeja | |
useita kymmeniä, mm:Agave americana | |
| Katso myös | |
Tuntomerkit
Kasvien suuri lehtiruusuke on tukevan ja yleensä hyvin lyhyen varren päässä, jolloin saattaa näyttää siltä kuin lehdet kasvaisivat suoraan maasta. Kukin ruusuke kukkii melko vanhana - yleensä ainakin kahdeksanvuotiaana. Kasvi käyttää kaiken energiansa kukintaan ja siementen tuottamiseen, ja kukkinut lehtiruusuke kuihtuu pois. Joskus kukkavarsista syntyy uusia pikkutaimia.[2]
Lehdet ovat suuria, sitkeitä, meheviä, vahapintaisia, ja niiden kärjessä on vahva ja terävä piikki. Kooltaan ne voivat olla yli metrinkin mittaisia. Kukat ovat valkoisia, kellertäviä tai vihertäviä ja sijaitsevat runsaskukkaisissa, jättiläismäisissä kerrannaistertuissa tai tähkissä pitkien vanojen (jopa 7 m) latvoissa.[3]
Käyttö
Meksikossa useista agaavelajeista valmistetaan väkevää mezcal-viinaa. Laji Agave tequilana eli tequila-agaave (siniagaave) on tequilan pääraaka-aine.[4] Lajia Agave sisalana eli sisalagaavea käytetään kuituna naruihin ja köysiin, muun muassa riippumattoihin ja hattuihin.[5] Agaaven mehusta keitetään myös makeutukseen tarkoitettua agave-/agaavesiirappia, jota myydään Suomessa pääasiassa luomukaupoissa.
Lajeja ja lajikkeita
- jättiagaave (Agave americana)
- kulta-agaave (Agave americana ’Marginata’)
- raita-agaave (Agave angustifolia ’Marginata’)
- valkoagaave (Agave celsii var. albicans)
- siniagaave (Agave ferox)
- lanka-agaave (Agave filifera)
- hammasagaave (Agave parrasana)
- ripsuagaave (Agave schidigera)
- sisalagaave (Agave sisalana)
- siiliagaave (Agave stricta)
- tequila-agaave (Agave tequilana)
- kruunuagaave (Agave victoriae-reginae)
- jukka-agaave (Agave yuccifolia) [6]
- arizonanagaave (Agave arizonica)
- tähkäagaave (Agave attenuata)
- kuituagaave (Agave fourcroydes)
- sonoranagaave (Agave parviflora)
- kalifornianagaave (Agave shawii)
Lähteet
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1. Keuruu 1979. ISBN 951-1-05098-2
- Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. - Puutarhaliitto, Helsinki. ISBN 951-8942-57-9
- Stevens, P. F. 2001–: Angiosperm Phylogeny Website. http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/