Airuiden ja torvensoittajien kilpailu

Airuiden kilpailu ja torvensoittajien kilpailu olivat kaksi Olympian kisoihin ja muihin panhelleenisiin kisoihin kuulunutta erikoiskilpailua. Niissä kilpailivat airuet (kērykes), joiden tehtävänä kisojen aikana muutoin oli kilpailijoiden ja voittajien nimien kuuluttaminen, sekä torvensoittajat (salpinktai), joiden tehtäviin kuului muun muassa kilpailujen lähtömerkkien antaminen.

Airuiden ja torvensoittajien kilpailut otettiin osaksi kisoja 96. olympiadin kisoissa vuonna 396 eaa.^[1] Kilpailut järjestettiin kisojen ensimmäisenä päivänä ennen varsinaisia urheilulajeja, jotka kuuluivat muiden päivien ohjelmaan.^[2] Kerrotaan, että airuet ja torvensoittajat seisoivat kilpaillessaan alttarilla, joka oli Olympian stadionin sisäänkäynnin lähellä.^[1]

Tunnetuin airuiden kilpailun voittaja oli keisari Nero, joka osallistui vuodelta 65 jaa. siirrettyihin vuoden 67 kisoihin ja lahjoi itsensä voittajaksi myös airuiden kisassa monien muiden lajien ohella. Samana vuonna Nero järjestytti voitettavakseen myös kaksi muuta erikoiskilpailua, lyyransoiton kilpailun ja tragediakilpailun, jotka olivat tuolloin ohjelmassa ainoan kerran (kymmenvaljakkoajon ohella).^[3]

Seuraavassa luetellaan airuiden ja torvensoittajien kilpailuiden tunnetut voittajat. Luettelo perustuu Foundation of the Hellenic World -säätiön kokoamaan tietokantaan, johon on koottu antiikin ajalta säilyneet tiedot kisojen voittajista (katso myös: luettelo Olympian kisojen voittajista). Säilyneet tiedot ovat epätäydellisiä.^[4]