Armenian apostolinen kirkko
Armenian apostolinen kirkko (arm. Հայ Առաքելական Եկեղեցի, Hay Aṙak'elakan Yekeghetsi) eli Armenian ortodoksinen kirkko eli gregoriaaninen kirkko[1] on Armenian perustuslaissa määritelty valtionkirkko. Se kuuluu ns. orientaaliortodoksisiin kirkkoihin.[1] Armenian lisäksi kirkko on levinnyt armenialaisten siirtolaisten mukana muualle Lähi-itään ja sittemmin diasporaan kaikille mantereille, ja sillä on hiippakuntia näillä alueilla.
| Armenian apostolinen kirkko Հայ Առաքելական Եկեղեցի Hay Aṙak'elakan Yekeghetsi | |
|---|---|
 Armenian apostolisen kirkon lippu | |
| Suuntautuminen | orientaaliortodoksiset kirkot |
| Teologia | monofysitismi |
| Hallinto | episkopaalisuus |
| Johtaja | Kaikkien armenialaisten katolikos Karekin II |
| Toiminta-alue | Armenia, armenialaisten diaspora |
| Perustaja | Gregorios Valontuoja |
| Perustettu | 1. vuosisadalla |
| Irtautunut | Konstantinopolin patriarkaatista v. 554 Toisen Dvinin kirkolliskokouksen jälkeen |
| Jäseniä | 9 miljoonaa |
| Kotisivu | https://www.armenianchurch.org/ (armeniaksi), (englanniksi) |
Armenian apostolista kirkkoa johtaa Armenian Vagharšapatista käsin koko Armenian korkein patriarkka ja katolikos Karekin II. Etšmiadzinin pääkatolikaatin lisäksi kirkolla on toinen katolikaatti, Kilikian katolikaatti, jonka katolikoksen istuin on Libanonin Anteliaksessa. Sillä on autonominen asema Armenian kirkon sisällä, ja sen alaisuuteen kuuluu osa diasporassa olevia hiippakuntia Lähi-idässä, Kreikassa ja Amerikoissa. Niiden lisäksi kirkolla on kaksi erillistä alueellista patriarkaattia: Jerusalemin armenialainen patriarkaatti ja Konstantinopolin armenialainen patriarkaatti Turkissa.
Kirkon messukäytännöllä on yhteyksiä enemmän läntiseen kirkkoon kuin ortodoksiseen kirkkoon. Kirkkomusiikkina on armenialainen laulumusiikki. Kirkko noudattaa läntistä gregoriaanista kalenteria mutta viettää Kristuksen syntymäjuhlaa poikkeuksellisesti loppiaisena 6. tammikuuta.
Kirkon johtajat valitaan demokraattisesti, ja jäsenet päättävät äänestämällä, ketkä papit saavat jatkaa tehtävissään. Papit saavat avioitua ennen vihkimystä.lähde?
Historia
Armeniasta tuli kuningas Tiridates III:n (armeniaksi Trdat) johdolla ensimmäinen kristitty valtio 300-luvun alussa. Armenialaisen legendan mukaan kristinusko tuli Armeniaan apostolien Taddeuksen ja Bartolomeuksen levittämänä ensimmäisellä vuosisadalla. Armenian apostolisen kirkon synnyinvuotena pidetään vuotta 301, ja siten Armenia on maailman vanhin kristitty valtio, vanhempi kuin antiikin Rooma.
Kirkon varsinaisena perustajana pidetään Pyhää Gregorios Valontuojaa (k. 325). Kirkosta tuli 300-luvulla valtionkirkko, ja omakielisen Raamatun se sai seuraavalla vuosisadalla.[1] Kirkosta tuli seuraavina vuosisatoina merkittävä instituutio armenialaisten kulttuurissa.[2]
Osmanien valtakunnassa Armenian kirkko tunnustettiin vuonna 1461 itsenäiseksi kirkoksi, jolle valtio nimitti patriarkat Istanbuliin ja Jerusalemiin. Se vastasi myös muiden kristittyjen kuin ortodoksien asioista valtakunnassa. Suurissa kaupungeissa syntyi 1800-luvulla vauras armenialainen kaupallinen eliitti, jolla oli kirkossa vaikutusvaltainen asema. [3]
