Audiotyöasema

Audiotyöasema (engl. Digital Audio Workstation, DAW, suom. digitaalinen äänityöasema) tai musiikkityöasema tarkoittaa ohjelmistoa tai muuta elektronista järjestelmää, jolla tuotetaan ja käsitellään musiikkia.[1][2] Digitaaliset audiotyöasemat ovat olleet olemassa 1970-luvulta lähtien ja ne yleistyivät valtavirrassa 1990-luvulla.[2]Musiikkityöasemalla voidaan tarkoittaa myös koskettimia tai syntetisaattoria.[3]

Musiikin käsittelyä.
Esimerkki Ardour-ohjelmistosta.

Audiotyöasemaa käytetään äänen tallentamiseen (äänitys), muokkaamiseen, miksaukseen ja masterointiin muiden asioiden ohella.[1] Audiotyöasemaa käytetään sekä ammattimaisessa että kotona tehtävässä äänen käsittelyssä.[1] Musiikin luomisen lisäksi audiotyöasemia käytetään äänisuunnittelussa elokuviin ja televisio-ohjelmiin, podcastingissä ja monessa muussa useiden ääniraitojen järjestämisessa ja optimoimisessa.[2] Tarkkaa määrittelyä ei ole mikä on audiotyöasemaohjelmisto, mutta yleisesti ottaen musiikkituotannon ohjelmisto kykenee tallentamaan useaa raitaa korkean tarkkuuden ääntä samaan aikaan, sekä tarjoaa korkeatasoisia äänen muokkauksen ja miksauksen ominaisuuksia.[2] Audiotyöasemat voivat sisältää MIDI-ohjauksen ja virtuaalisia soittimia kuten syntetisaattoreita, rumpukoneita ja samplereita.[2] Tuki kolmansien osapuolien laajennuksille on tullut normiksi ja monet tukevat videon tuomista äänen yhdistämistä varten.[2]

Ohjelmistoja on sekä kaupallisia että ilmaiseksi saatavia.[4]Esimerkkejä audiotyöasemien ohjelmistoista:

Historia

Ensimmäiset digitaaliset audiotyöasemat kehitettiin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Soundstream kehitti ensimmäisen digitaalisen tallentimen vuonna 1977 ja ensimmäisen digitaalisen audiotyöaseman.[6] Soundstreamin järjestelmä yhdisti nauha-aseman, PDP-11/60-minitietokoneen, näytön sekä ohjelmiston.[7] Riittävän edullinen ja nopea tallennusmedia kaupallisen tason työasemalle oli suurin haaste seuraavina vuosina.[6] Vuonna 1979 Fairlight julkaisi Computer Musical Instrument (CMI) -laitteen, jossa oli digitaalinen syntetisaattori ja sampleri sekä sisäänrakennettu kuvaputkinäyttö ja QDOS.[7] CMI ei ollut tietokone, mutta sen tekniikka vaikutti kiintolevytallennuksen kehitykseen, ja siinä oli reaaliaikainen sekvensseri (Page R), jonka sanotaan vaikuttaneen MIDI-sekvensseriin.[7]

Kotitietokoneiden markkinat kasvoivat ja henkilökohtaiset tietokoneet kuten Apple II, Atari ST ja Commodore Amiga olivat kehittyneet riittävän tehokkaiksi.[7][6] Tämän jälkeen Macromedia ja Digidesign aloittivat ohjelmistojen kehittämisen äänen editointiin ja yksinkertaiseen kaksiraitaiseen CD-levyn masterointiin. Vuonna 1994 tuotiin neliraitaiset editorit. Vuonna 1996 julkaistiin 32-raitaiset digitaaliset audiotyöasemat ja niistä tuli teollisuusstandardi.[6]

Katso myös

Lähteet

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
🔥 Top keywords: