Carrie Nation
Carrie Amelia Nation (o.s. Moore; 25. marraskuuta 1846 Kentucky, Yhdysvallat – 9. kesäkuuta 1911 Kansas, Yhdysvallat)[2] oli tunnetuimpia henkilöitä Yhdysvaltain kieltolakia edeltäneessä alkoholinvastaisessa taistelussa johtuen hänen tavastaan iskeä saluunoihin sotakirveellä aseistautuneena.[3] Alkoholin lisäksi hän vastusti myös mm. tupakkaa, pornografiaa ja ulkomaalaisia ruokia.[4]
| Carrie Nation | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. marraskuuta 1846 Garrard, Kentucky, USA |
| Kuollut | 9. kesäkuuta 1911 (64 vuotta) Leavenworth, Kansas, USA |
| Kansalaisuus |  yhdysvaltalainen |
| Ammatti | opettaja, aktivisti |
| Puoliso | Charles Gloyd David A Nation |
| Lapset | 1 |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Hatchet Granny[1] |
Tausta
Carrie Nation solmi ensimmäisen avioliittonsa vuonna 1867 Charles Gloydin kanssa. Gloyd osoittautui alkoholistiksi heti avioitumisen jälkeen ja kuoli hiukan yli vuosi vihkimisestä.[5] Gloydin kuoltua Carrie opiskeli ja valmistuttuaan työskenteli opettajana. Vuonna 1877 hän avioitui David Nationin kanssa. Iän myötä Carriesta tuli yhä enemmän uskonnollinen ja hän alkoi näkemään näkyjä.[6] Liitto Davidinkin kanssa päättyi avioeroon vuonna 1901.[2] Mies haki eroa, koska koki vaimonsa hylänneen tämän Carrien kiertäessä ympäri maata.[7]
Aktivistina
Nation oli hyvin uskonnollinen. Hänellä oli yliluonnollisia kokemuksia ja hän uskoi olevansa Jumalan valittu. Nation kuvaili itseään "Jeesuksen jaloissa juoksevaksi bulldoggiksi, joka haukkuu sitä, mistä Hän ei pidä".[8]
Vuonna 1892 hän liittyi Naisten kristilliseen raittiusliittoon ja aloitti aktiivisen tupakan ja varsinkin alkoholin vastaisen työn.[2] Alkuaikana hän rukoili polvistuneena saluunoiden ovilla. Seuraavaksi hän alkoi hyökkäämään saluunoihin kiviä heittäen. Tuhoamisen laajentuessa Kansasin naapuriosavaltioihin Nation otti käyttöön sotakirveen. Seuraavan 10 vuoden aikana Nationin alkoholinvastainen työ vei hänet ympäri maata sekä Kanadaan ja Eurooppaan. Kansasin osavaltio oli kieltänyt alkoholin myynnin jo vuonna 1881, mutta monet saluunat olivat edelleen toiminnassa ja myivät alkoholia laittomasti.[7]
Nation pidätettiin yli 30 kertaa. Vuonna 1907 hän yritti päästä tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä toruakseen tätä Valkoisen talon viinitarjoiluista, mutta tuli estetyksi Valkoisen talon pihamaalla.[5] Rahat lukuisten sakkojen maksuihin hän ansaitsi maanlaajuisten luentomatkojen palkkioilla sekä myymällä tilaisuuksien yhteydessä matkamuistokirveitä.[9] Parhaimmillaan Nation ansaitsi 300 dollaria viikossa.[4]
Pituutta Nationilla oli lähes 6 jalkaa (n. 182 cm) ja painoa 180 paunaa (n. 81 kg), minkä johdosta hän oli suorastaan pelottava näky saluunaiskujensa aikana. Nation hyödynsi tätä ja pilkkasi vastustajiaan, jotka pelkäsivät tätä.[6][8]
Hyväntekeväisyys ja viimeiset vuodet
Nation teki myös hyväntekeväisyystyötä köyhien, erityisesti naisten ja lasten, parissa sekä yritti auttaa vankeja vankiloissa. Hän kirjoitti perustamiinsa sanomalehtiin artikkeleita naisten äänioikeuden puolesta, lasten kasvatuksesta ja onnellisesta kodista. Kun hänen omaelämäkertansa julkaistiin 1904, hän osti myyntituloilla talon turvapaikaksi alkoholistimiesten kaltoinkohtelemille vaimoille.[10][11] Lisäksi Nation osti pienen maatilan Arkansista, jonne hän perusti raittiusaktivisteille tarkoitetun koulun.[6]
Vuonna 1903 Nation muutti etunimensä virallisesti muotoon Carry, jolla sai nimestään fraasin "Carry A Nation for Prohibition". Vanhoilla päivillään Nation sairasteli ja tammikuussa 1911 hän pyörtyi kesken luonnon, jota hän oli pitämässä Arkansasissa.[10]
Nation muutti Leavenworthin kaupunkiin Kansasiin, jossa hän kuoli 9. kesäkuuta 1911.[7] Hänet on kuitenkin haudattu missourilaiseen Beltonin kaupunkiin, äitinsä viereen.[10]
Kunnianosoituksia ja muistaminen
Nation tunnettiin lempinimellä Kirvesmummo (engl. Hatchet Granny).
Carrie Nationista on kirjoitettu lukuisia kirjoja, artikkeleita; jopa ooppera vuonna 1966 Kansasin yliopistossa.[12]
Nationin rooli alkoholin kieltämisessä Yhdysvalloissa oli kuitenkin vähäinen, koska monet muut tunnetut raittiusaktivistit eivät hyväksyneet Nationin radikalismia.[4]
Lähteet
Kirjallisuutta
- Grace, Fran: Carry A. Nation: Retelling the Life. Volume 29 in the series Religion in North America. Bloomington & Indianapolis: Indiana University Press, 2001. ISBN 0-253-33846-8. (englanniksi)
- Nation, Carrie: The Use and Need of the Life of Carry A. Nation. Topeka, 1908. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.3.2019). (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Online Exhibit: Carry A. Nation, The Famous and Original Bar Room Smasher Kansas Museum of History. Kansas Historical Society. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)
- Carry Amelia Nation diary and scrapbook www.kansasmemory.org. Kansas Historical Society. Viitattu 10.3.2019. (englanniksi)