Charlie Jenkins
Charles Lamont "Charlie" Jenkins (s. 7. tammikuuta 1934 New York) on entinen yhdysvaltalainen pikajuoksija ja olympiavoittaja.[1][2]
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Jenkins vuonna 1957 | |||
Maa: Yhdysvallat | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Melbourne 1956 | 400 m | |
Kultaa | Melbourne 1956 | 4×400 m |
Jenkins voitti kaksi yleisurheilun kultamitalia vuoden 1956 kesäolympialaisissa Melbournessa.[2] Hän selviytyi 400 metrin juoksussa vaivoin välieriin, joissa hän juoksi jo huippuvauhtia. Loppukilpailun hän voitti ajalla 46,7 ennakkosuosikin, maailmanennätysmies Louis Jonesin menettäessä väsyneenä johtoasemansa loppusuoralla. Toisen kultamitalinsa Jenkins voitti juostessaan 4 × 400 metrin viestijuoksun kolmannen osuuden Yhdysvaltain joukkueessa.
Jenkinsiä valmensi Jumbo Elliott. Myös hänen pojastaan, Chip Jenkinsistä, tuli menestynyt pikajuoksija.[2]
Lähteet
1896: Tom Burke |1900: Maxey Long |1904: Harry Hillman |1908: Wyndham Halswelle | 1912: Charles Reidpath | 1920: Bevil Rudd |1924: Eric Liddell |1928: Ray Barbuti |1932: Bill Carr |1936: Archie Williams |1948: Arthur Wint |1952: George Rhoden |1956: Charlie Jenkins |1960: Otis Davis |1964: Michael Larrabee |1968: Lee Evans |1972: Vincent Matthews |1976: Alberto Juantorena |1980: Viktor Markin |1984: Alonzo Babers |1988: Steve Lewis |1992: Quincy Watts |1996: Michael Johnson |2000: Michael Johnson |2004: Jeremy Wariner |2008: LaShawn Merritt |2012: Kirani James |2016: Wayde van Niekerk |2020: Steven Gardiner |