Cristina Calderón
Cristina Calderón (24. toukokuuta 1928 – 16. helmikuuta 2022[1]) oli Chilessä asunut viimeinen yaghanin kieltä äidinkielenään puhunut henkilö.
| Cristina Calderón | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Calderón vuonna 2013 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. toukokuuta 1928 Puerto Williams, Chile |
| Kuollut | 16. helmikuuta 2022 (93 vuotta) Punta Arenas, Chile |
| Kansalaisuus | chileläinen |
| Ammatti | käsityöläinen, kulttuuri- ja kieliaktivisti |
| Arvonimi | Magallanes y Antártica Chilenan alueen loistelias tytär |
| Lapset | 10 |
Elämä
Calderón syntyi Puerto Williamsissa vuonna 1928. Hänen vanhempansa olivat Juan Calderón ja Carmen Harban. Calderón jäi orvoksi ollessaan vain 4-vuotias, ja hän muutti asumaan isoäitinsä luo, joka alkoi opettamaan hänelle yaganien kulttuuria.[2]
Elämä isoäidin hoivissa oli karua: perhe oli köyhä ja mm. ruuasta oli puutetta. Calderónin isoäiti kuoli melko pian tämän saavuttua, jonka jälkeen hänen huoltajuutensa siirtyi Calderónin sedälle ja tädille. Perheeseen kuului myös Calderónin serkku, ja hän oppi tässä vaiheessa yhä enemmän yaghanin kieltä. Hän puhui yksinomaan yaghania 9-vuotiaaksi saakka, jolloin hän alkoi opetella espanjaa.[3]
Ollessaan 15-vuotias Calderón meni naimisiin Filipe Garayn kanssa. Mies oli reilusti vanhempi, mutta hänen katsottiin olevan hyvä mies. Pari ei kuitenkaan voinut mennä laillisesti naimisiin, sillä Garayn ensimmäinen vaimo oli lähtenyt omille teilleen eikä virallisesti eronnut miehestään. Tämän vuoksi Calderón ei voinut saada perintöä mieheltään, ja jäi vuonna 1948 kodittomaksi ja selviytyi köyhien sukulaistensa avun varassa. Seuraavana vuonna hän tapasi Lucho Zárragan, joka työskenteli paimenena. Pari sai yhteensä viisi lasta. Zárraga kuoli vuonna 1962. Kaksi vuotta myöhemmin Calderón tapasi kolmannen miehensä, Teodosio Gonzálezin, jonka kanssa he muuttivat vuonna 1972 Pictonin saarelle. Muutto oli osa Chilen valtion yritystä lujittaa aluevaatimuksiaan Argentiinaa vastaan alueella, minkä vuoksi Calderónin perhe sai mm. valtion kustantaman talon. González kuoli vuonna 2009.[3]
Yhteensä Calderón sai elämänsä aikana 10 lasta ja 19 lastenlasta, joista kukaan ei ole oppinut yaghania äidinkielenään.[2]
Kuolema ja tunnustukset
Calderón vietti elämänsä viimeiset vaiheet kotiseudullaan Punta Arenassa, jossa hän teki perinteisiä käsitöitä ja pyrki opettamaan yaghanien kulttuuria ja kieltä perheenjäsenilleen. Hän kuoli 16. helmikuuta 2022 ja siitä ilmoitti hänen tyttärensä, Lidia González Calderón. Presidentti Gabriel Boric ilmaisi osanottonsa Twitterissa ja tunnusti Calderónin tekemän valtaisan elämäntyön merkityksen.[4]
Vuonna 2004 Calderón ja hänen kälynsä Emelinda Acuña olivat ainoat elossa olevat äidinkieliset yaghaninpuhujat.[5] Vuodesta 2009 Chilen hallitus on tunnustanut hänet "eläväksi ihmisaarteeksi", ja vuonna 2017 kertoi olevansa yaghanin kielen viimeinen puhuja.[6]
Viimeisinä vuosinaan Calderón sai lisänimen abuela (suom. mummo). Lisäksi hän sai virallisesti arvonimen "Magallanes y Antártica Chilenan alueen loistelias tytär".[7][8]