Denia
Denia (virallisesti Dénia) on kaupunki Valencian itsehallintoalueella Espanjan itärannikolla. Suotuisasta ilmastostaan ja aurinkorannoistaan tunnettu Denia on kehittynyt huomattavaksi turistikeskukseksi. Kesäisin kaupungin väkiluku moninkertaistuu jopa 200 000:een.[2]
| Dénia | |
|---|---|
 Denia | |
 lippu |  vaakuna |
  Dénia | |
Koordinaatit: , 0°06′31″W | |
| Valtio | Espanja |
| Itsehallintoalue | Valencia |
| Maakunta | Alicante |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 66,18 km² |
| Korkeus | 12 m |
| Väkiluku (1.1.2017) | 41 568[1] |
| – Väestötiheys | 628,1 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 03700 |
Maantiede ja ilmasto
Denia sijaitsee Alicanten maakunnan koillisosassa. Se on Costa Blanca -rannikkovyöhykkeen pohjoisin kaupunki. Deniassa on noin 20 kilometriä hiekkarantaa, rantavyöhykkeitä on kaksi: Les Marines ja Les Rotes. Kaupungin eteläpuolella sijaitsee luonnonpuisto Parque natural del Macizo del Montgó, jonka pinta-ala on noin 2 000 hehtaaria. Montgón korkein kohta on 753 mpy. Luonnonpuiston flora käsittää noin 650 lajia ja fauna noin 150 selkärankaisten lajia.
Deniassa vallitsee välimerenilmasto. Vuotuinen keskilämpötila on 18 °C. Talvet ovat lyhyitä ja leutoja, kesät pitkiä ja lämpimiä. Kylmimmän kuukauden eli tammikuun keskilämpötila on 11,3 °C. Lämpimimmän kuukauden eli elokuun keskilämpötila puolestaan on 26,8 °C.[3] Vuotuisia aurinkotunteja on 3 000.
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Hemeroskopeion eli Dianion
Nykyisen Denian alueelta on löydetty merkkejä muinaisesta iberien asutuksesta (Diniu). Myös kreikkalaisten siirtokunta Hemeroskopeion on saattanut sijaita Denian alueella. Ajanlaskun alkua edeltäneellä vuosisadalla roomalainen Sertorius perusti alueelle laivastotukikohdan, josta nykyinen Denia sai alkunsa. Roomalaisella kaudella paikkakunta alettiin tuntea nimellä Dianion tai latinaksi Dianium, mihin nykyinen nimi perustuu. Roomalainen Dianium oli niin sanottu municipium.[4][5][6]
Myöhempi historia
Keisarikunnan sorruttua Denia kuului 500- ja 600-luvuilla Visigoottien valtakuntaan. Maurien valtakausi alkoi 700-luvulla; Denian kulttuuri- ja talouselämä alkoivat kukoistaa ja 1000-luvulla se oli Daniyya-nimisen taifan keskus. Daniyyan taifa ulottui syvälle sisämaahan ja käsitti myös Baleaarien saariston. Taifa menetti itsenäisyytensä vuonna 1076, jolloin sen otti haltuunsa Ahmad al-Muqtadir. Vuonna 1091 alueen valtasivat almoravidit.
.jpg)
Rannan tuntumassa sijaitseva linnake Castillo de Denia periytyy maurien aikakaudelta.
Kristityt takaisinvaltasivat Denian vuonna 1244 Jaakko I:n johdolla. Tuolloin muslimit jättivät kaupungin, joka lähes autioitui. Kristityt tekivät sittemmin Deniasta kreivikunnan ja siitä tuli osa Aragonian kruunua ja Valencian kuningaskuntaa. Denian markiisi Francisco Gómez de Sandoval y Rojas (1553 Tordesillas – 17. toukokuuta 1625 Valladolid) nimitti Denian virallisesti kaupungiksi.
Espanjan perimyssodan (1701–1714) ja Pyreneiden niemimaan sodan (1808–1814) seurauksena Denian painoarvo jälleen väheni. 1800-luvun kuluessa talouselämä elpyi rusinoiden ansiosta ja väestö lisääntyi voimakkaasti: vuosina 1860–1900 väkiluku kasvoi 6 500:sta yli 12 000:een. Rusinoiden tuotanto kriisiytyi 1900-luvun alussa, minkä seurauksena siirryttiin sitrushedelmien viljelyyn. Deniassa on ollut myös leikkikalujen teollista valmistusta. 1900-luvun jälkipuoliskolla matkailun merkitys korostui, alkutuotanto ja jalostus puolestaan menettivät painoarvoaan.
Liikenne
Tieliikenteen keskeiset väylät ovat maantie N-332 ja moottoriväylä AP-7 E-15 (Autopista del Mediterráneo). Deniassa sijaitsee TRAM Metropolitano de Alicante -raitiotieverkon pohjoinen pääteasema. Deniasta on laivayhteys Ibizaan, Palma de Mallorcalle ja Formenteraan.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Denia Wikimedia Commonsissa
