Dijon

Dijon sijaitsee 300 kilometrin päässä Pariisista sekä 200 kilometrin päässä Genevestä ja Lyonista. Paikka on keskeinen ja vilkas solmukohta nykyisin sekä maantie- että rautatieliikenteelle. Myös vesitiet yhdistävät kaupungin muuhun maahan ja Eurooppaan, sillä Ouche- ja Suzonjoet virtaavat kaupungin läpi, viimeksi mainittu tosin virtaa nykyisin maanalaisesti kaupunkialueella. Kaupungin kautta kulkee myös vesikuljetuksille keskeinen Burgundin kanava.

Kaupungin pinta-ala on 40,41 neliökilometriä ja sen asukasluku oli vuonna 2006 yhteensä 151 504 asukasta eli 3 749,2 asukasta neliökilometrillä^[1]. Kaupunki on alavimmillaan 220 metriä merenpinnasta ja sen korkein paikka kohoaa 410 metriin merenpinnasta.

Dijonin kaupungin vaakuna on täynnä sen historiaa, ja eritoten keskiajan loppupuolen historiaa, sillä tuota aikaa voidaan monin kriteerein pitää eräänä kaupungin kukoistuksen kultakausista. Näin on eritoten kun katsotaan Burgundin herttuakunnan suuruuden aikaa.

Kaupungin alueen varhaisimmat jäänteet ihmisasutuksesta ovat peräisin neoliittiselta kaudelta (Lentillièresin asuinpaikka). Kuitenkin todellisesta asumiskeskittymästä voidaan puhua vasta gallo-romaanisella ajalla. Tällöin asutus keskittyi Saônejoen suoalueen ja hivenen ylempänä olevan viljelysalueen välille syntyneeseen asutuskeskittymään Divio, joka sai nimensä Ouche- ja Suzonjokien yhtymäkohdassa olleesta pyhästä paikasta. Todennäköisesti paikalla sijaitsee nykyisin Saint-Bénignen katedraali.

Asutuskeskus oli todellinen tavaroiden kuljetuksen solmukohta ja kehittyi vähitellen laajemmaksi. Asutus ympäröitiin muureilla ensimmäisen kerran 200-luvulla. Kaupunki säästyi historiansa aikana vieraiden barbaarien, 700-luvun saraseenien ja 900-luvun viikinkien valloituksilta.

Keskiajalla Dijon tunnettiin eritoten sadan kellotornin kaupunkina, mutta myös Burgundin herttuakunnan pääkaupunkina. Eräänlaisen itsenäisen, taloudelliselta ja poliittiselta vaikutusvallaltaan hyvinkin suuren ’valtion’ pääkaupunkina Dijon toimi vuodesta 1384 lähtien lähes sadan vuoden ajan. Ranskan kuningas Ludvig XI kuitenkin palautti tämän herttuakunnan kruunulle ja rakennutti Dijoniin valtansa merkiksi vahvan linnoituksen, nykyisen Granierin palatsin, joka toimi myöhemmin mm. vankilana.

Ancien Régimen (noin 1500–1700-lukujen) aikana kaupungin talous kasvoi voimakkaasti, erityisesti viininviljely. Kaupunkiin perustettiin oikeustiedettä opettava yliopisto vuonna 1722, mikä täydensi opetusohjelmaansa muidenkin tieteiden avulla ennen Ranskan vallankumousta.

Hiilen ja rautamalmin hyväksikäytöllä, Burgundin kanavan avulla ja kaupungin kautta kulkevan Pariisin–Lyonin rautatien (1844) avulla kaupungin merkitys kohosi myös vallankumouksen jälkeisenä aikana. Eritoten kaupungin merkitys tavaraliikenteen solmukohtana korostui. Ranskan ilmavoimien eräs ensimmäisistä lentotukikohdista rakennettiin kaupunkiin juuri ennen ensimmäisen maailmansodan alkamista.

Saksan ilmavoimat pommittivat kaupunkia rajusti vuonna 1940, ja ranskalaiset joukot vapauttivat Dijonin saksalaisten hallinnasta 11. syyskuuta 1944.

Dijon on kuuluisa ruoastaan, erityisesti Dijonin sinapista.

Jalkapallojoukkue Dijon Football Côte d’Or pelaa Ranskan pääsarjassa, kuten myös jääkiekkojoukkue Ducs de Dijon.

• Université de Bourgogne
• Burgundy School of Business

• Cluj (Romania)
• Dallas (Yhdysvallat)
• Mainz (Saksa)
• Opole (Puola)
• Pécs (Unkari)
• Reggio nell’Emilia (Italia)
• Skopje (Makedonia)
• Volgograd (Venäjä)
• York (Yhdistynyt kuningaskunta)

• 
  Notre-Damen kirkko Dijonissa
• 
  Rue vernaculaire kaupungin keskustassa
• 
  Riemukaari eli Guillaumen portti Darcy-aukiolla kaupungin keskustassa
• 
  Cathédrale St Bénigne

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dijon Wikimedia Commonsissa