Dinokappi
Dinokappi (C18H24N2O6) on useasta dinitroalkyylifenyyliesteristä koostuva orgaanisten yhdisteiden seos. Dinokappia voidaan käyttää maataloudessa tuholaispunkkien torjuntaan eli akarisidinä ja sienitauteja vastaan eli fungisidinä.
| Dinokappi | |
|---|---|
 | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C18H24N2O6 |
| Moolimassa | 364,392 g/mol |
| Kiehumispiste | 138-140 °C (0,05 mmHg)[1] |
| Tiheys | 1,10 g/cm3[1] |
Ominaisuudet
Alun perin dinokapin arveltiin olevan 2-(1-metyyliheptyyli)-4,6-dinitrofenyylibutenoaattia, mutta se on myöhemmissä analyyseissä paljastunut 2-alkyyli-4,6-dinitrofenyylibutenoaatin ja 4-alkyyli-2,6-dinitrofenyylibutenoaatin seokseksi. Alkyyliryhmä voi olla joko 1-metyyliheptyyli- ja 1-etyyliheksyyli- tai 1-propyylipentyyliryhmä. Huoneenlämpötilassa dinokappi on tumman ruskeaa nestettä. Se on veteen liukenematonta, mutta liukenee useaan orgaaniseen liuottimeen kuten metanoliin, asetoniin ja heptaaniin.[1][2]
Dinokapin fungisidiset ominaisuudet perustuvat sen hajoamiseen dinitrofenoleiksi, jotka haittaavat sienten itiöiden itämistä ja sienirihmaston kasvua.[3] Paitsi sieniä vastaan dinokappi tehoaa myös eräisiin punkkilajeihin[1]. Dinokapille altistumisesta voi aiheutua hengityksen vaikeutumista, huonovointisuutta, silmien ärsytystä, lämpötilan nousua, hengityksen nopeutumista ja tajuttomuus.[4][5]
Valmistus ja käyttö
Dinokappia valmistetaan alkyloimalla fenolia okteenilla, nitraamalla muodostunut tuote ja viimeisessä vaiheessa siitä muodostetaan esteri krotonihapon kanssa.[1][6]
Dinokappia käytetään pääasiassa Euroopassa punkkien ja sienitautien kuten homeiden torjuntaan omena-, sitrushedelmä-, viini- ja koristekasviviljelmillä. Tuotetta käytetään liuoksena tai siitä tehdään pulverimainen valmiste. Yhdysvalloissa dinokappia sisältävillä valmisteilla ei ole myyntilupaa.[1][3][5][7]