Etelä-Afrikan energiapolitiikka
Etelä-Afrikan energiapolitiikka kertoo Etelä-Afrikan energiankäytöstä ja energiapolitiikasta ja eri sidosryhmien näkemyksistä energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot.
Vuonna 2016 Etelä-Afrikka tuotti 69 % energiastaan kivihiilellä, 14 % öljyllä ja 11% uusiutuvilla energianlähteillä (mukaanlukien jätteet). Sekä ydinvoiman että maakaasun osuudet olivat 3%.[1]
Etelä-Afrikan tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuudeksi 41 % vuoteen 2030 mennessä, josta yli puolet on tarkoitus toteuttaa tuulivoimalla[2].
Tällä hetkellä Etelä-Afrikka kuitenkin tuottaa 35 % koko maanosan hiilidioksidipäästöistä, ja on koko maailmankin 14. eniten CO2-päästöjä tuottava valtio.[3]
Energiantuotanto ja vienti
| Energiantuotanto[4][5] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sähkön | Energian | Energian | |||
| Väestö | kulutus | CO2 | tuotanto | vienti | |
| (milj.) | (TWh) | Mt | Mtoe | Mtoe | |
| 2004 | 45,5 | 226 | 343 | 156 | 24 |
| 2007 | 47,6 | 239 | 346 | 160 | 22 |
Sähköntuotanto
IEA:n raportin mukaan vuonna 2007 Etelä-Afrikka tuotti hiilestä sähköä 247 TWh ja käytti sähköä yhteensä 239 TWh. [6]
Valtio-omisteinen ESKOM tuottaa 96 % koko maan sähköstä. Yhtiön tuotantokapasiteetista 83% koostuu kivihiilivoimaloista, ja sen maksimituotantokapasiteetti vuonna 2018 oli 48 GW. [3]
Energiantuotantomuodot
.jpg)
Kivihiili
Etelä-Afrikassa on maailman viidenneksi eniten kivihiilivarantoja, noin 66,7 miljardia tonnia (2016). Arvioiden mukaan ne riittävät vielä yli 50 vuodeksi nykyistä kulutustahtia.24% maan kivihiilituotannosta meni vientiin vuonna 2016.[1]
Öljy
Etelä-Afrikka tuo yli 99% käyttämästään öljystä, josta yli 90% tulee Saudi-Arabiasta, Nigeriasta ja Angolasta. Suurin osa öljystä jalostetaan maan sisällä. Etelä-Afrikan jalostuskapasiteetti pitää sisällään kuusi öljynjalostamoa ja se on Afrikan toiseksi suurin Egyptin jälkeen.[1]
Maakaasu
Etelä-Afrikan käyttämästä maakaasusta 82 % tuodaan 865 km pitkää Sasolin maakaasuputkea pitkin Mosambikista, loput tuotetaan omavaraisesti.[1]
Ydinvoima
Etelä-Afrikassa on merkittävä osa maailman uraanivarannoista, noin 5.2% eli 279 100 tonnia (2012). Maan ja samalla koko Afrikan maanosan ainoa ydinvoimala on Kapkaupungin lähellä sijaitseva Koebergin ydinvoimalaitos.[1]
Uusiutuva energia
UNEPin mukaan Etelä-Afrikan hiilivarat ovat hidastaneet uusiutuvan energian kehitystä[7].
ESKOM rakensi maan ensimmäisen sähköverkkoon liitetyn tuulivoimalan vuonna 2002 Länsi-Kapin Klipheuweliin demonstraatiotarkoituksiin[3].
Uusiutuvaa energiaa on kuitenkin kehitetty maassa lähinnä REIPPP (Renewable Energy Independent Power Producer's Programme) -ohjelman avulla joka aloitettiin vuonna 2011. Ohjelman kautta maahan on saatu yli ESKOMin rinnalle 60 itsenäistä energiantuottajaa ja vuosien 2012-2016 välillä maan uusiutuvan energian kapasiteetti nelinkertaistui nopeasti 4000 MW:iin.[3]
Vuoden 2020 loppuun menessä tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteetti oli 5027 MW[8], ja energiaa sillä tuotettiin vuoden aikana yhteensä 12,4 TWh. IEA:n laskelmien mukaan uusiutuvan energian osuus koko maan tuotannosta jakautui vuonna 2020 seuraavasti: 2,0 % tuulivoimaa, 2,1 % vesivoimaa, 1,3 % aurinkovoimaa ja 0,1 % bioenergiaa.[3]
Tuulivoimalakapasiteettia maassa oli vuonna 2020 yhteensä 1980 MW, 22 eri tuulivoimalassa[9].
Aurinkoenergian osalta maassa käytetään sekä aurinkokennoja sekä myös merkittävissä määrin keskittävää aurinkovoimaa. Vuonna 2014 maassa oli asennettuna maailman 9. eniten (2,5 GW) aurinkokennokapasiteettia. Vuonna 2020 maassa oli kuusi keskittävää aurinkovoimaa (CSP, Concentrated Solar Power) hyödyntävää aurinkovoimalaitosta, joista neljä ovat 100 MW ja kaksi 50 MW kokoisia.[3]
Poliittinen ohjaus
Maan energiapolitiikkaa on ohjattu mm. seuraavilla asetuksilla ja ohjelmilla:
- 1977: Maan hallitus julkaisi öljytuoteasetuksen säätelemään öljyn käyttöä ja hintoja.[1]
- 1998: Maan hallitus julkaisi energiapolitiikkaohjelman seuraavalle kymmenelle vuodelle.[1]
- 1999: Maan hallitus julkaisi ydinenergia-asetuksen säätelemään mm. ydinenergian turvallisuutta ja jätteenkäsittelyä.[1]
- 2001: Maan hallitus julkaisi maakaasu-asetuksen säätelemään sen käyttöä, hintoja ja jakeluverkoston kehitystä.[1]
- 2003: Maan hallitus julkaisi uusiutuvan energian ohjelman täydentämään energiapolitiikkaohjelmaa.[1]
- 2008: Maan hallitus julkaisi ydinenergiaohjelman, jossa säädettiin mm. maan uraaniresurssien rauhanomaisesta käytöstä.[1]
- 2008: Maan hallitus julkaisi kansallisen energia-asetuksen säätelemään eri energiamuotojen käyttöä ja hintoja.[1]
- 2010: Maan hallitus julkaisi sähköverkon infrastruktuurisuunnitelman vuosille 2010-2030. Sitä päivitettiin viimeksi vuonna 2018 kattamaan suunnitelman aina vuoteen 2050 saakka.[1]
- 2019: Maassa astui voimaan hiilidioksidipäästöjä rajoittava vero, jota kuitenkin kritisointiin luonnonsuojelujärjestöjen osalta liian pieneksi ollakseen tehokas.[10]