Etelänseppäkotinga
Etelänseppäkotinga (Procnias nudicollis) on Etelä-Amerikassa tavattava kotingoihin kuuluva varpuslintu.[1] Se on Paraguayn kansallislintu.[2]
| Etelänseppäkotinga | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kotingat Cotingidae |
| Suku: | Seppäkotingat Procnias |
| Laji: | nudicollis |
| Kaksiosainen nimi | |
Procnias nudicollis | |
| Katso myös | |
| |
Tunnistaminen
Kooltaan etelänseppäkotinga on noin 26–28 cm. Koiras on täysin valkoinen lukuun ottamatta päässä silmienympärystä ja kurkkua, joissa näkyy paljas turkoosinvärinen nahka. Naaras on selästään oliivinvihreä. Pään sivut ja viiru päälaella ovat tummemmat. Kurkku on valkoviiruinen. Naaraspuolisen etelänseppäkotingan vatsa on väriltään vaaleankeltainen ja ruskeaviiruinen. Koirasta ei voi sekoittaa mihinkään muuhun alueella elävään lajiin. Naaras on suurikokoisempi kuin oranokka (Oxyruncus cristatus), jonka erottaa myös nokastaan. Partaseppäkotingan naaras (Procnias averano) muistuttaa etelänseppäkotingan naarasta, mutta sen päälaen viiru on vaaleampi. Hyvä tuntomerkki on lajin äänet, jotka ovat metallimaisia kolahduksia[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
Etelänseppäkotingaa tavataan itäisestä Brasiliasta, Koillis-Argentiinasta ja Paraguayn itäosista. Laji elää trooppisissa ja subtrooppisissa kosteissa metsissä aina 1 150 metrin korkeuteen merenpinnasta. Brasiliassa lajin on havaittu muuttavan maan sisällä, mutta vastaavaa käyttäytymistä ei ole tavattu lajin muilla esiintymisalueilla.[3]
Ravinto
Etelänseppäkotingat syövät pääasiassa hedelmiä.[3]
Uhat
Etelänseppäkotingan kannan kooksi arvioidaan 120 000–195 000 yksilöä.[3] Lajin kanta on vähentynyt metsänhakkuiden vuoksi. Lisäksi etelänseppäkotingaa pyydystetään häkkilinnuiksi erityisesti Brasiliassa. Nykyään lajin elinympäristöjä uhkaavat suuresti kaupungistuminen ja teollisuuden ja maanviljelysalueiden lisääntyminen.[1]