Evonne Goolagong

Evonne Goolagong (mentyään naimisiin Roger Cawleyn kanssa 1975 hänet tunnettiin nimellä Evonne Goolagong Cawley^[4]) syntyi vuonna 1951 perheeseen, joka kuului Australian aboriginaaleihin. Hän varttui Uudessa Etelä-Walesissa sijaitsevassa Barellanin pikkukaupungissa. Hänen isänsä Kenny Goolagong oli kiertävä lampaankeritsijä.^[5] Vaikka aboriginaalit joutuivat tuohon aikaan laajamittaisen syrjinnän kohteeksi Australian maaseudulla, Evonne saattoi harrastaa tennistä Barellanissa lapsuudestaan saakka ystävällisen paikallisasukkaan, Bill Kurtzmanin ansiosta, joka näki hänet katselemassa aidanraosta alueen kentillä ja rohkaisi häntä tulemaan sisään pelaamaan. Vuonna 1967 sydneyläisen tenniskoulun omistaja, Vic Edwards, matkasi alueelle katsastaakseen nuoren Evonnen pelitaidot ja havaitsi välittömästi hänen kykynsä. Edwards sai Evonnen vanhemmat vakuutettua siitä, että tytön kannattaisi muuttaa Sydneyyn. Sydneyssä Goolagong opiskeli Willoughby Girls High Schoolissa, josta hän sai päättötodistuksen 1968. Samaan aikaan hän sai valmennusta Edwardsilta ja asui hänen perheensä kanssa.^[6]

Harjoiteltuaan Edwardsin kanssa kaksi vuotta Sydneyssä Goolagong pelasi ensimmäisen kerran Wimbledonissa 1970 ollessaan 18-vuotias. Seuraavana vuonna hän voitti naisten kaksinpelin sekä Ranskan avoimessa tennisturnauksessa että Wimbledonissa,^[6] ja hänestä tuli välittömästi Australiassa ja ympäri maailmaa julkisuuden henkilö. Wimbledonin loppuottelussa hän voitti Margaret Courtin, joka oli hänen ohellaan ainoa tittelin voittanut australialaisnainen. Goolagongista tuli ensimmäinen naispuolinen Australian aboriginaali, joka saavutti kansainvälistä mainetta urheilussa. Associated Press valitsi hänet vuoden naisurheilijaksi 1971,^[7] ja seuraavana vuonna hänet nimettiin vuoden australialaiseksi.^[8]

1970-luvulla Goolagong voitti naisten kaksinpelin mestaruuden Australian avoimissa neljä kertaa. Lisäksi hän sijoittui kolme kertaa Wimbledonissa toiseksi. Yhdysvaltain avoimissa hän hävisi loppuottelun neljänä peräkkäisenä vuotena (1973–1976) eikä saavuttanut siellä yhtään mestaruutta.^[4]

Goolagongin viimeinen Grand Slam -titteli tuli Wimbledonista 1980, jolloin hän oli 29-vuotias äiti ja yllätti koko tennismaailman lyömällä Tracy Austinin välierässä ja Chris Evertin loppuottelussa voittaen näin toisen Wimbledon- ja seitsemännen Grand Slam -kaksinpelimestaruutensa.^[9] Hän oli ensimmäinen Wimbledonin kaksinpelin voittoon yltänyt äiti 66 vuoteen. Edellisen kerran vastaavaan saavutukseen oli yltänyt englantilainen Dorothea Lambert-Chambers vuonna 1914.^[4]

Goolagong oli myös Australian Fed Cup -joukkueen jäsen sen voittaessa kilpailun vuosina 1971, 1973 ja 1974.^[4] Muita uran kohokohtia olivat WTA Tour Championshipsin voitto vuosina 1974 ja 1976 sekä Italian avointen mestaruus 1973.

Goolagongilla oli tennistä ajatellen erinomaiset fyysiset ominaisuudet. Hän oli nopea, kevyt ja pitkäraajainen, ja hänellä oli äärimmäisen nopeat refleksit sekä kyky peittää kenttä poikkeuksellisella ketteryydellä.^[8] Toisinaan häntä kuitenkin vaivasivat keskittymisongelmat, minkä vuoksi hän menetti useita mestaruuksia.

Goolagong lopetti tennisuransa virallisesti 1983.^[10] Uransa aikana hän voitti 43 kaksinpeli- ja 9 nelinpelimestaruutta. Palkintorahoja hän keräsi yhteensä 1 399 431 Yhdysvaltain dollarin edestä. ^[4]

Avioiduttuaan Roger Cawleyn kanssa 1975 Goolagong muutti Yhdysvaltoihin. Vuonna 1991 pari kuitenkin osti talon Noosa Headsista, Queenslandista, ja he muuttivat sinne kahden lapsensa kanssa. Heidän tyttärensä Kelly syntyi 1977 ja poikansa Morgan 1981.^[6]

Goolagong valittiin International Tennis Hall of Famen jäseneksi 1988.^[4] Vuonna 1972 hänelle myönnettiin arvonimi Brittiläisen imperiumin jäsen, ja Order of Australia -tunnustuksen hän sai 1982. Goolagong oli Australian urheilukomission hallituksen jäsen 1995–1997, ja vuodesta 1997 lähtien hän on toiminut komission urheilulähettiläänä^[8].

Voitot (7)

Vuosi	Turnaus	Vastustaja loppuottelussa	Loppuottelun tulos [11][12][13]
1971	Ranskan avoimet	Helen Gourlay Cawley	6–3, 7–5
1971	Wimbledon	Margaret Court	6–4, 6–1
1974	Australian avoimet	Chris Evert	7–6, 4–6, 6–0
1975	Australian avoimet (2)	Martina Navrátilová	6–3, 6–2
1976	Australian avoimet (3)	Renáta Tomanová	6–2, 6–2
1977	Australian avoimet (joulukuu) (4)	Helen Gourlay Cawley	6–3, 6–0
1980	Wimbledon (2)	Chris Evert	6–1, 7–6

Loppuotteluhäviöt (11)

Vuosi	Turnaus	Vastustaja loppuottelussa	Loppuottelun tulos [12][13][14][15]
1971	Australian avoimet	Margaret Court	2–6, 7–6, 7–5
1972	Australian avoimet	Virginia Wade	6–4, 6–4
1972	Ranskan avoimet	Billie Jean King	6–3, 6–3
1972	Wimbledon	Billie Jean King	6–3, 6–3
1973	Australian avoimet	Margaret Court	6–4, 7–5
1973	Yhdysvaltain avoimet	Margaret Court	7–6, 5–7, 6–2
1974	Yhdysvaltain avoimet	Billie Jean King	3–6, 6–3, 7–5
1975	Wimbledon	Billie Jean King	6–0, 6–1
1975	Yhdysvaltain avoimet	Chris Evert	5–7, 6–4, 6–2
1976	Wimbledon	Chris Evert	6–3, 4–6, 8–6
1976	Yhdysvaltain avoimet	Chris Evert	6–3, 6–0

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Evonne Goolagong Wikimedia Commonsissa