Formula E
Formula E, virallisesti ABB FIA Formula E World Championship, on vuonna 2012 perustettu autourheiluluokka, jonka kilpailutoiminta käynnistyi vuonna 2014. Sarjassa kilpaillaan avopyöräisillä yksipaikkaisilla sähköautoilla. Formula E -luokan vuosittainen maailmanmestaruussarja koostuu vuoden aikana eri puolilla maailmaa ajettavista ePrix-kilpailuista. Sarjassa kilpaillaan sekä kuljettajien että tallien maailmanmestaruustitteleistä. Formula E -sarjan järjestää kansainvälinen autoliitto FIA.[1] Sarjassa kilpailee 11 kansainvälistä tallia, joissa jokaisessa on kaksi kuljettajaa.
| Formula E | |
|---|---|
 | |
| Järjestäjä | FIA |
| Luokka | avopyöräiset |
| Maa | kansainvälinen |
| Ensimmäinen kausi | 2014–15 |
| Kuljettajia | 22 |
| Talleja | 11 |
| Valmistajia | 1 (Formula E Gen3) |
| Moottoreiden valmistajat | 7 |
| Rengasvalmistaja(t) | H Hankook |
| Kuljettajien mestari |  Jake Dennis |
| Tallien mestari | Envision Racing |
| Virallinen kotisivu | |
.jpg)
Sarjan toimitusjohtajana on toiminut 5. kesäkuuta 2023 alkaen Jeff Dodds. Vuodet 2019–2023 toimitusjohtana oli Jamie Reigle, joka toimi virassa yhdessä sarjan perustajan ja puheenjohtajan Alejandro Agagin kanssa.[2]
Formula E -sarjan maailmanmestaruuksista ajettiin ensimmäistä kertaa kaudella 2014–2015. Ensimmäisen osakilpailun Kiinan ePrix’n voittoon ajoi brasilialainen Lucas di Grassi saksalaisen Audi Sport ABT -tallin riveissä.[3] Ensimmäisen Formula E -sarjan kuljettajien maailmanmestaruuden voitti Nelson Piquet Jr.[4] ja tallien maailmanmestaruuden puolestaan E.dams-Renault.[5]
Sarjan hallitseva kuljettajien maailmanmestari on britti Jake Dennis ja hallitseva tallien maailmanmestari Envision Racing.[6]
Vuoden 2017 tammikuussa Motorsport Network osti Formula E -sarjasta osaomistajuuden.[7] Omistajamuutoksen myötä Formula E saa taakseen sarjan markkinoinnin kannalta kovan tekijän. Motorsport Network omistaa muun muassa autoihin keskittyvät lehdet Autosportin ja F1 Racingin sekä moottoriurheilusivuston motorsport.comin ja moottoriurheilukuviin keskittyvän LAT Photographigin omistavan Haymarket Median ja moottoriurheilua näyttävän Motors TV-kanavan.[7]
Historia
FIA:n puheenjohtaja Jean Todt esitti 2011 ajatuksen autourheilusarjasta, joka toimisi täysin sähkön voimalla.[8] Espanjalainen liikemies Alejandro Agag otti idean hoitaakseen ja perusti vuonna 2012 Formula E -sarjan.[8] Sarja sai laajaa kiinnostusta ja keräsi ympärilleen autourheilun tähtiä ja rikkaita liikemiehiä aina Hollywood-näyttelijöihin asti. Agag toi sarjaan mukaan Alain Prostin, Mario ja Michael Andrettin, Virgin Groupin Richard Bransonin sekä näyttelijä Leonardo DiCaprion.[8]
Formula E:n tavoitteena on esitellä sähköautoihin pohjautuvaa moottoriurheilua ja edistää puhdasta energiaa.[9] Lisäksi sarjaa käytetään sähköautojen kehityksen apuna.[9] Vuonna 2013 FIA myönsi Formula E:lle 25 vuoden yksinoikeuden sähköisen formulasarjan järjestämiseen.[10]
Debyytti
- Pääartikkeli: Formula E -kausi 2014–2015, Formula E -kausi 2015–2016
Ensimmäinen Formula E -kausi alkoi 13. syyskuuta 2014 Kiinan Pekingissä. Kiinan ePrix oli ensimmäinen koskaan kokonaan sähköllä toimivilla autoilla ajettu virallinen osakilpailu.[11] Kilpailua seurasi arviolta 40 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.[11] Kauteen osallistui kymmenen tallia, joissa ajoi kaksi kuljettajaa osakilpailua kohden. Kaikki tallit kilpailivat samanlaisilla autoilla ja kuljettajilla oli kaksi autoa, joita molempia oli käytettävä kilpailun aikana.
Kauden 2014–2015 aikana ajettiin yhteensä 11 osakilpailua kymmenessä eri kaupungissa, koska kauden päätösviikonloppuna Lontoossa ajettiin kaksi osakilpailua saman viikonlopun aikana.[12] Nelson Piquet Jr. voitti ensimmäisen kuljettajien[13] E.dams-Renault tallien mestaruuden.[13]
Kaudella 2015–2016 tallien sallittiin tehdä muutoksia auton voimansiirtoon.[14] Kulujen rajoittamiseksi auton aerodynamiikkaa ei kuitenkaan saanut muuttaa.[15] Myös kauden 2015–2016 aikana piti ajaa 11 osakilpailua ensimmäisen kauden tapaan, mutta Venäjän ePrix peruttiin kesken kauden tiesulkuihin liittyvien ennakoimattomien olosuhteiden vuoksi.[16] Kaudella 2015–2016 ei ajettu myöskään Monacon ePrix’tä eikä Miamin ePrix’tä. Sen sijaan Pariisissa ajettiin ensimmäinen Ranskan ePrix ja Méxicossa Meksikon ePrix.[17] Kuljettajien maailmanmestaruuden voitti 2015–2016 Sébastien Buemi.[18] ja tallien mestaruuden toistamiseen E.dams-Renault.[18]
Kehitys jatkuu
| ” | Kaksi vuotta sitten meillä ei ollut autoja, ei talleja, ei kaupunkeja joissa kisata. Meillä ei ollut sponsoreita tai televisiointisopimuksia. Tänään meillä on kaikki tämä yhdessä sarjassa meneillään ja kuskit tappelemassa mestaruudesta. | ” |
Ensimmäiset Formula E -kaudet olivat uuden oppimista talleille, kuljettajille ja sarjan seuraajille. Sarja sai innostettua mukaansa muun muassa entisiä Formula 1 -kuljettajia. Sarjassa on nähty muun muassa Formula 1 -maailmanmestarin Ayrton Sennan sisarenpoika Bruno Senna, Formula 1 -maailmanmestarin Alain Prostin poika Nicolas Prost sekä itse Formula 1 -maailmanmestari Jacques Villeneuve. Alain Prost toimii kaksinkertaisen Formula E -sarjan tallien mestaruuden voittaneen E.dams-Renault’n ylemmässä johtokunnassa yhdessä Jean-Paul Driotin kanssa sekä tallin osa-omistajana.[20][21]
Kaudelle 2016–2017 sarjaan tulivat mukaan kiinalainen Techeetah, joka on perustettu entisen Team Agurin raunioille sekä brittiläinen Jaguar Racing. Autonvalmistaja Jaguar palasi näin ollen autourheiluun mukaan kilpailtuaan viimeksi Formula 1 -sarjassa kaudella 2004.[22]
Formula E vieraili kaudella 2016–2017 ensimmäistä kertaa Afrikassa. Marokon Marrakechissa järjestetyn osakilpailun voittoon ajoi Sébastien Buemi. Kilpailu järjestettiin samaan aikaan, kun kaupungissa kokoontui kansainvälinen ilmastonsopimusliitto.[23]
Kansainvälinen autoliitto FIA myönsi saksalaiselle automerkille BMW:lle luvan toimittaa voimanlähteitä Formula E -sarjaan kausina viisi, kuusi ja seitsemän.[24]
Formula E on kerännyt automerkkien kasvavan huomion ja sarjaan tulivat mukaan Audi, Jaguar, Renault ja PSA-konserni.[24]
Auto ja teknologia
- Pääartikkeli: Formula E Gen3
.JPG)
Formula E -kilpa-autot ovat yksipaikkaisia, avorenkaisia sähköautoja. Nykyiset, kolmannen sukupolven Formula E -autot, tuottavat 350 kW tehon (noin 470 hevosvoimaa). Auton huippunopeus on 322 km/h ja se kiihtyy 0-100km/h noin 2,8 sekunissa. Energian talteenotto on yhteensä 600 kWh. Auto painaa 840kg, josta akun paino on 284kg.[25]
Vuonna 2022 rengastoimittajaksi tuli Hankook. Yhdestä uudesta renkaasta melkein 30 prosenttia on valmistettu uusiutuvista materiaaleista. Samalla renkaalla voi ajaa sekä kuivalla että märällä radalla, mikä säästää resursseja. Kilpailujen jälkeen Hankook kierrättää kaikki käytetyt renkaat. [26] Renkaat autoille toimitti aluksi Michelin.[27]
Auton rungon ja etuakseliston valmistaa Spark Racing Technologies ja akut toimittaa Williams-konserniin kuuluva Williams Advanced Engineering. Spark ja Dallara toimittavat myös varaosat valmistajille. Autoissa on oma moottori sekä etu- että taka-akselille eikä lainkaan takajarruja.[28][29]
Kehitys
Pohjan Formula E -autolle loi vuonna 2010 Pariisin autonäyttelyssä esitelty Formulec EF01 kilpa-auton prototyyppi.[30][31]
Vuonna 2013 65. Frankfurtin autonäyttelyssä julkistettiin ensimmäisellä kaudella käytetty Spark-Renault SRT 01E auto. Todt ja Agag olivat julkaisemassa autoa, joka esiteltiin kutsuvieraille ja median edustajille. Auton suunnitteli ja rakensi Spark Racing Technologies, jonka johdossa oli Frédéric Vasseur. Rungon valmisti Dallara. Sähkömoottorin, vaihdelaatikon ja elektroniikan toimitti McLaren Electronics Systems, akut Williams-konserniin kuuluva Williams Advanced Engineering ja vaihdelaatikon valmisti brittiläinen Hewland[32]. Sarjan tekninen yhteistyökumppani oli Renault, jonka vastuulla oli järjestelmäintegraatiot, suorityskyvyn optimointi ja voimansiirron elektroninen turvallisuus. Viralliseksi rengastoimittajaksi valittiin Michelin. Sarjan ensimmäisellä kaudella kaikki tallit käyttivät samanlaisia autoja.[33] Auton ensitesti tapahtui marraskuussa 2013 Choisy-le-Roin lähistöllä Ranskassa. Autoa ajoi Lucas di Grassi ja se kiersi La Ferté Gaucherin radan 40 kertaa kahden päivän aikana.[34] Julkiselle yleisölle autoa esiteltiin ensi kertaa tammikuussa 2014 Yhdysvaltain Las Vegasissa. Autoa ajoi di Grassi ja sillä ajettiin muun muassa kuuluisaa Las Vegas Stripia ennen näytteilleasettelua.[35] Spark toimitti ensimmäiset autot talleille toukokuussa 2014 ja samalla avattiin talleille toimitilat Donington Parkin radan yhteyteen.[36]
Ensimmäisellä kaudella jokaisen kuljettajan käytössä oli kaksi autoa per ePrix. Autojen tehoksi oltiin rajattu aika-ajoissa 200kW. Kilpailun aikana kuljettajien piti kerran vaihtaa autoa ja autojen lataus oli kielletty. Kilpailussa tehoksi oltiin rajattu 150 kW. FanBoostin aikana teho oli 150–180 kw viiden sekunin ajan.[37] Toiselle kaudelle valmistajien kehitystyö vapautui, kun valmistajat saivat rakentaa oman moottorin, vaihtosuuntaajan ja vaihdelaatikon. Autojen vaihto pysyi osana kilpailuja ensimmäisen neljän kauden ajan.[32]
Viidennellä kaudella sarjassa siirryttiin Gen2 autoon, Spark SRT05e:hen. Auto sai kokonaan uuden, aggressiivisen ulkonäön, uuden rungon ja akuston. Akkujen valmistajaksi tuli McLaren Applied Technology. Akkujen koko ja paino pysyi suunnilleen samana, mutta sen kapasiteetti tuplaantui.[32] Akuston kennot on kehittänyt Lucid Motors ja akusto on 54 kWh yksikkö. Voimansiirto on samanlainen kuin ensimmäisen sukupolven autossa. Maksimiteho on 250 kW (335 hevosvoimaa), josta 200 kW on käytettävissä kilpailussa. Autot voivat tuottaa 250 kW jarrutuksessa.[38] Toisen sukupolven autoissa otettiin käyttöön myös Halo-turvakaari kuljettajalle.[39] Auton runko on valmistettu hiilikuidusta, alumiinista ja kevlarista, mikä teki autosta kevyen (800kg sisältäen akun ja kuljettajan). Halo-turvakaari on valmistettu titaanista.[40]
Autonvalmistajat, kuten Porsche, Jaguar ja Mercedes, ovat käyttäneet Formula E:tä tuodakseen uusia innovaatioita myös siviiliautoihin. Formula E:ssä teknologoiden kehitys on ollut nopeaa ja varsinkin ohjelmistokehitys on ollut keskiössä. Jaguar esimerkiksi toi kaikille I-Pace autojen käyttäjille ohjelmistopäivityksen, joka pohjautui täysin heidän Formula E:ssä käyttämään ohjelmistoon. Sarjassa on tehty kehitystä myös akunkeston ja ajomatkan kasvattamiseksi.[41]
| Kausi | Harjoitukset | Aika-ajo | Kilpailu | Talteenotto kilpailussa | Attack mode | Fanboost | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| GEN 1 | |||||||
| 2014–2015[42] | 200 kW | 200 kW | 150 kW | ei tiedossa | ei käytössä | 150-180kw | |
| 2015–2016[43] | 200 kW | 200 kW | 170 kW | 100 kW | 180-200 kW | ||
| 2016–2017[44] | 200 kW | 200 kW | 170 kW | 150 kW | 180-200 kW | ||
| 2017–2018[45] | 200 kW | 200 kW | 180 kW | 150 kW | 190-200 kW | ||
| GEN 2 | |||||||
| 2018–2019[46] | 250 kW | 250 kW | 200 kW | 250 kW | 225 kW | 240-250 kW | |
| 2019–2020[47] | 250 kW | 250 kW | 200 kW | 250kW | 235 kW | 240-250 kW | |
| 2020–2021[48] | 250 kW | 250 kW | 200 kW | 250 kW | 235 kW | 240-250 kW | |
| 2021–2022[49] | 250 kW | group: 220 kW duels: 250 kW | 220 kW | 250 kW | 250 kW | 240-250 kW | |
| GEN 3 | |||||||
| 2022–2023[50] | 350 kW | group: 300 kW duels: 350 kW | 300 kW | 250kW+350kW | 350 kW | ei käytössä | |
Tulevaisuus
Autojen lataus kesken kilpailun piti olla mahdollista kaudesta 2022–2023 alkaen, mutta testien jälkeen siitä luovuttiin. Pikalataus kesken kilpailun on tulossa kaudeksi 2023–2024, jolloin kisoihin sisältyy 30 sekunin varikkopysähdys.[51]
Neljännen sukupolven autoista keskustelut alkoivat huhtikuussa 2022 ja jatkuivat maaliskuussa 2023 Etelä-Afrikan ePrixin yhteydessä. Ennen neljättä sukupolvea on suunnitelmissa tuoda Gen3.5 auto vuodeksi 2025. Gen3.5 autoon on tulossa uusi rengasmalli Hankookilta ja mahdollisesti myös neliveto. Gen4 koskien keskustelussa on ollut tekniset asiat sekä uudet kilpailusäännöt.[52]
Talous
Formula E:n taustayhtiö on holdingyhtiö Formula E Holdings Limited (FEH). Kilpailutoiminnasta vastaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan rekisteröity Formula E Operations Limited (FEO). FEO:n tytäryhtiöitä ovat Formule E Race Operations Limited (FERO), Formula E Publishing Limited ja Formula E Chile SpA.[10] Kahdeksan ensimmäisen kauden aikana FEO on tehnyt tappiota yli 200 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2022–2023 FEO:n tuloista yli puolet tuli kilpailulisensseistä ja promoottorisopimuksista.[53]
FIA on kertonut, että vaikka yhden kisan järjestäminen on kallista, liiton tarkoituksensa aina ”jättää jälkensä” kilpailukaupunkiin esimerkiksi asentamalla erilaisia sähköautojen latauspisteitä sekä muita sähköautojen infrastruktuureja. Tämä tekee FIA:n mukaan kilpailusta halvempaa vuosi vuodelta. Ennen Formula E -sarjan alkua sarjan toimitusjohtaja Alejandro Agag määritteli Formula E -tallin kustannukseksi vain noin 3,3 miljoonaa dollaria.[54] Summa oli siis monin kerroin pienempi kuin mitä esimerkiksi Formula 1 -tallien kustannukset ovat. Formula 1 -sarjassa suurimpien tallien kausibudjetit ylittävät 400 miljoonaa euroa, ja pienimmät tallit käyttävät alle sata miljoonaa.[55]
Kaudesta 2022–2023 alkaen sarjassa on noudatettu kulukattoa, joka rajoitti tallien ja valmistajien kulutusta. Sääntöjen tarkoitus on luoda ympäristö, joka sekä säilyttää että houkuttelee toimijoita sarjassa. Tarkoitus on helpottaa taloudellisten investointien arvioitavuutta, edistää pitkällä aikavälillä osallistujien taloudellista kestävyyttä sekä kehittää sarjan kilpailullista tasapainoa ja urheilullista oikeudenmukaisuutta.[56] Kaudella 2022–2023 tallien kulukatto oli 15 miljoonaa euroa. Voimansiirron valmistajien kulukatto oli 25 miljoonaa euroa kausille 2022–2023 ja 2023–2024. Motorsport.com arvioi, että suurimmat toimijat käyttivät 40 miljoonan euron budjettia ennen kulukattoa.[57]
Kapkaupungin ePrix’n järjestäjät ja Nielsin Sport analyysiyhtiö arvioivat vuonna 2023, että kilpailu toi kaupungille 1,084 miljardin randin edestä ekonomista aktiivisuutta. Globaalin medianäkyvyyden arvoksi arvioitiin melkein 70 miljoonaa randia. Tapahtumasta hyötyivät kaupungin palveluntuottajat, kun katsojat käyttivät paikallisia hotelleja, baareja ja muita palveluita. Tapahtuma mahdollisti paikallisille tutusmisen elektronisiin kulkuvälineisiin ja vaihtoehtoisiin energiamuotoihin.[58]
Valmistajat
Sarjan yhdeksännellä kaudella 2022–2023 kilpailee seitsemän valmistajaa: Mahindra, Porsche, DS Automobiles (nimellä Penske Autosport), Jaguar, Maserati, Nissan sekä NIO. Näiden lisäksi asiakastalleina kilpailee ABT Sportline (Mahindran voimansiirto), Andretti Autosport (Porschen voimansiirto), Envision Racing (Jaguarin voimansiirto) ja McLaren (Nissanin voimansiirto).[59]
Sarjan ensimmäisellä kaudella kaikki tallit käyttivät saman speksin autoa eikä autoa saanut kehittää. Toiselle kaudelle avattiin auton kehitystyö, rajoittaen se sähkömoottoriin, vaihtosuuntaajaan, vaihdelaatikkoon ja jäähdysjärjestelmään. Venturi Automobiles, Renault ja Mahindra ilmoittautuivat toiselle kaudelle mukaan niin sanottuina perinteisinä valmistajina. Tämän lisäksi viisi muuta valmistajaa (ABT Sportsline/Audi[60], Andretti Autosport, Motomatica, NEXTEV TCR ja Virgin Racing Engineering) osalluistuivat valmistajina, jotta kehittivät komponentteja.[61] Ennen kauden alkua Virgin Racing Engineering alkoi tekemään yhteistyötä Citroëniin kuuluvan DS:n kanssa ja voimansiirron valmistaminen siirtyi heille.[62] Andretti Autosport perui myöhemmin osallistumisensa valmistajana, koska he eivät saaneet itse valmistamaansa voimansiirtoa toimimaan testien aikana ja siirtyivät ensimmäisen kauden voimansiirtoon.[63]
Lokakuussa 2015 autovalmistajat muodostivat FEMFN-nimisen ryhmän, jonka tarkoituksena oli tuottaan Formula E:lle tietoa autovalmistajien tulevista teknologioista. Ryhmään kuuluminen vaatinut sitoutumista Formula E:hen, mutta sen kautta oli mahdollista luoda viisivuotissuunnitelma sarjaan liittymiseksi. Ryhmän perustajia olivat BMW, Volvo/Polestar, M-TEC Mugen, McLaren ja Williams Advanced Engineering.[64]
| Valmistaja | Kausi 2 | Kausi 3 | Kausi 4 | Kausi 5 | Kausi 6 | Kausi 7 | Kausi 8 | Kausi 9 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| DS Automobiles |  [huom 1] | | | | | | | |
| Jaguar |  | | | | | | | |
| Mahindra | | | | | | | | |
| Maserati | | | | | | | | |
| NIO | [huom 2] | [huom 2] | | | | | | |
| Nissan | | | | | | | | |
| Porsche Motorsport | | | | | | | | |
| Audi | [huom 3] | [huom 3] | | | | | | |
| BMW i | | | | | | | | |
| Mercedes-EQ | | | | | | | | |
| Penske | | | | | | | | |
| Venturi | | | | | | | | |
| Andretti | | | | | | | | |
| Renault | | | | | | | | |
| Motomatica | [huom 4] | | | | | | | |
Kehitystyö sähköautoilun parissa
Formula E -sarja on ensimmäinen täysin sähkökilpa-autoilla ajettava sarja.[9] Kehitystyö sähköautoilun parissa ei kuitenkaan pääty tähän. Kilpa-autoissa käytettävää ja niihin kehitettävää tekniikkaa käytetään myös tavallisten kuluttajien käyttöön tulevissa sähköautoissa. Formula E on mukana myös erilaisissa sähköautoiluun ja ilmastonmuutoksiin vaikuttavissa projekteissa.[9]
Artic ice cap -projekti
| ” | Minulla on neljä lasta ja maapallomme tulevaisuus riippuu siitä, kuinka voimme kontrolloida ihmiselämän vaikutuksia luontoon ja ilmastoon. Sen vuoksi on mielestäni tärkeää muistaa mainita ilmastonmuutos ja muistaa, että jokainen pystyy kontrolloimaan ja vaikuttamaan siihen. Me teemme jotain autourheilulle, muut ihmiset voivat tehdä omalta osaltaan jotain, mitä ikinä tekevätkään elämässään. | ” |
Artic ice cap -projektissa Formula E -sarja pyrki herättämään huomiota jäätiköiden sulamiseen ja maapallon tämän hetkiseen tilaan järjestämällä Formula E -auton ajamaan Grönlannin jäätikölle. Projekti toteutettiin yhteistyössä Julius Baerin, Visan, DHL:n, Schaefflerin, Monacon Prinssi Albert II -säätiön ja Mumm Champagnen kanssa. Audi Sport ABT -tallin kuljettaja Lucas di Grassi ajoi autoa tapahtumassa.[9]
Kritiikki
Formula E -sarjaa on käsitelty pitkälti vain positiivisena asiana esimerkiksi ympäristön, ilmansaasteiden vähenemisen ja tulevaisuuden autourheilun kannalta.[65] Yhtenä kritiikin kohteena on kuitenkin nostettu esiin sähköautojen sähkön tuotannossa käytettyjen menetelmien ja raaka-aineiden puhtauskysymys.[65] Argumentilla viitataan esimerkiksi maihin, joissa suurin osa sähköntuotannosta saadaan polttamalla hiilivoimalassa kivihiiltä.[65]
Säännöt
Pistelasku
| Sijoitus | 1. | 2. | 3. | 4. | 5. | 6. | 7. | 8. | 9. | 10. | Paalupaikka | Nopein kierros |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pisteet | 25 | 18 | 15 | 12 | 10 | 8 | 6 | 4 | 2 | 1 | 3 | 1 [66] |
Liput
- Ruutulippu tarkoittaa, että sessio on päättynyt. Kuljettajien tulee hidastaa vauhtiaan ja ajaa varikolle tai aika-ajoissa tai kilpailussa erilliselle parc fermé -alueelle.
- Keltainen lippu tarkoittaa, että radalla on pysähtynyt auto tai jokin auton osa tai jokin muu ajamista huomattavasti haittaava tekijä. Kuljettajien tulee hidastaa vauhtiaan. Ohittaminen ei ole sallittua.[67]
- Punainen lippu tarkoittaa, että sessio on keskeytetty. Kuljettajien tulee hidastaa vauhtiaan ja ajaa tilanteesta riippuen joko varikolle tai lähtöruutuihin. Ohittaminen ei ole sallittua.[67]
- Keltainen lippu, jossa on punaisia raitoja, tarkoittaa että radalla on öljyä, vettä, soraa tai muuta liukastavaa ainetta, tai romua.[67]
- Sininen lippu tarkoittaa, että takaa on tulossa nopeampi auto, joka pitää päästää ohi. Useimmiten lippua näytetään kilpailussa kuljettajalle, joka on jäämässä kilpailua johtavalle kuljettajalle yhdellä tai useammalla kierroksella.[67]
- Valkoinen lippu tarkoittaa, että edessä ajaa huomattavasti hitaampi auto.[67]
- Vihreä lippu tarkoittaa, että rata on jälleen vapaa. (Näytetään yleensä keltaisen lipun jälkeen ilmoittamaan, että vaara-alue on ohi.)[67]
Muut säännöt
Vakavan onnettomuuden sattuessa, eli keltaisen tai tuplakeltaisten lippujen aikana, radalle on mahdollista kutsua erityinen turva-auto. Turva-auto voidaan kutsua radalle myös pahan rankkasateen vuoksi, jos kuljettajien turvallisuus ei olisi muuten turvattu. Turva-auto ajaa aina jonon ensimmäisenä keskinopeudella. Tällöin ohitukset eivät ole sallittuja. Formula E -sarjan turva-auto on sähköauto.[67]
Formula E -sarjassa yleisön on mahdollista antaa niin sanottua ”FanBoostia”. Yleisö voi äänestää suosikkikuljettajaansa ennen kilpailun alkamista Formula E:n virallisilla kotisivuilla. Joka kilpailussa kolme eniten ääniä saanutta kuljettajaa saa ylimääräisen ”Power Boostin”, joka nostaa auton suorituskykyä 100 kilojoulella viiden sekunnin ajaksi.[68] FanBoostilla palkitut kuljettajat saavat FanBoostin käyttöön vain kilpailun aikana käyttämäänsä jälkimmäiseen autoon.[68]
Formula E -mestaruussarja koostuu kuljettajien sekä tallien mestaruuksista.[69]
Kilpailun aikana kuljettajien on tehtävä ainakin yksi pakollinen varikkopysähdys, jonka aikana heidän on vaihdettava autoa. Auton vaihdon on tapahduttava varikkopilttuussa, ja vaihtoa seuraa FIA:n henkilö, joka varmistaa, että kaikki turvallisuustekijät ovat oikein suoritettu. Autoja ei saa ladata harjoitusten, aika-ajon tai kilpailun aikana, vaan tälle on määritelty oma aika sekä paikka.[69]
Talleilla on mahdollisuutta testata autojaan ennen kauden alkua yksityisissä testisessioissa 15 päivän ajan.[70] Tämän jälkeen talleilla on kolmen päivän ajan aikaa osallistua sarjan virallisiin pre-season testeihin.[70]
Jokainen kuljettaja saa jokaiseen tapahtumaan neljä uutta paria etu- sekä takarenkaita sekä yhdet vanhat renkaat edellisestä osakilpailusta. Virallisten renkaiden on kestettävä koko tapahtuman ajan, läpi harjoitusten, aika-ajon sekä kilpailun.[69]
Radat ja kilpailut
Sarjassa kilpaillaan lähes ainoastaan katuradoilla. Kilpailut sijaitsevat kaupunkien keskustoissa. Sarjan debyyttikaudella ajettiin 11 osakilpailua. Sarjan kolmennella kaudella 2016–2017 ajetaan kymmenessä eri kaupungissa yhteensä 12 kilpailua.[71][72]
Kaikki tapahtumat ajetaan yhden päivän aikana, yleisesti lauantaisin. Tämän ansiosta vältytään isäntäkaupungin muiden toimintojen estymisiltä. Kello 8.00[66] paikallista aikaa ajetaan ensimmäiset vapaat harjoitukset, jotka kestävät 45 minuuttia. Kello 10.30 paikallista aikaa ajetaan toiset vapaat harjoitukset, jotka kestävät 30 minuuttia. Kello 12.00 paikallista aikaa ajetaan aika-ajot, joiden tarkoitus on määrittää lähtöjärjestys kilpailuun. Kilpailu alkaa kello 16.00 paikallista aikaa ja kestää tietyn kierrosmäärän riippuen radasta, mutta enimmillään kuitenkin tunnin.[73]
Tilastot
Mestaruudet
Kuljettajien voitot
Lähde:[77] | Tallien voitot
Lähde:[77] |
- Huom! Tilastot kauden 2022–2023 jälkeen.
Televisiointi
Vuodesta 2023 alkaen Formula E:n kansainvälinen lähetys on tuotettu Lontoossa sijaitsevassa tuotantokeskuksessa. Kansainvälinen lähetys on käytössä yli 40:llä lähetysorganisaatiolla ja se näkyy yli 150:ssä maassa.[78]
Suomessa Formula E:n televisiointioikeudet omistaa Discovery Networks ja Eurosport.[79] Suomessa Formula E:tä voi seurata YouTubesta (vapaat harjoitukset), Discovery + -palvelusta sekä Eurosportin kanavilta. Koosteet kilpailuista on myös katsottavissa Formula E:n omilta verkkosivuilta ja mobiilisovelluksesta.[80] Suomeksi Formula E:tä selostaa Velimatti Sutela.[81]
Visa Vegas eRace
- Pääartikkeli: Visa Vegas eRace 2017
Visa Vegas eRace oli kaikkien aikojen suurin autosimulaatiokilpailu eSportsin historiassa.[82] Simulaatiokilpailussa Formula E -sarjan suurimmat nimet kohtasivat sarjan faneja täysin virtuaalisessa kilpailussa.[82] Kilpailu käytiin Las Vegasissa, Nevadan osavaltiossa Yhdysvalloissa, The Venetian Hotellissa 7. tammikuuta 2017.[82] Tasan kolme vuotta Formula E -sarjan historian ensimmäisen auton Spark-Renault SRT_01E:n esittelyn jälkeen kaikki sarjan 20 kilpailijaa testasivat taitojaan eritoten tapahtumaa varten suunnitellulla simulaatioradalla, joka perustui kuuluisaan Las Vegas Stripiin tavoitteenaan voittaa osuus miljoonan dollarin palkintopotista.[82] Kymmenellä sarjan faneista oli mahdollisuus ottaa tapahtumaan osaa ja yrittää päihittää ammattiautourheilijat.[82] Cloud Sportsin järjestämässä "Road to Vegas" haasteessa valitut kilpailijat käyttivät rFactor 2 peliohjelmaa.[82] Kymmenestä fanista, jotka kilpailivat miljoonan dollarin palkintopotista jopa neljä oli suomalaisia.[83]
Kilpailussa voiton alustavasti itselleen nappasi Suomen Olli Pahkala.[84] Kisatuomariston mukaan pelissä oli kuitenkin ollut tekninen vika, jonka ansiosta Pahkala oli päässyt käyttämään autossaan fanboost-toimintoa sallittua pidempään.[84] Pahkalalle tuomittiin 12 sekunnin aikasakko, mikä pudotti suomalaisen kilpailun kärjestä kolmannelle sijalle.[84] Samalla Pahkalan palkintopotti tipahti 50 000 dollariin. 200 000 dollarin pääpalkinnon sekä 25 000 dollarin paalupaikkabonuksen kuittasi lopulta 21-vuotias hollantilainen Bono Huis.[84][85] Kilpailussa toiseksi sijoittui Mahindra Racingin Felix Rosenqvist.[85]
Palkintopotit
- 1. sija – 200 000 $ (Yhdysvaltain dollaria)
- 2. sija – 100 000 $
- 3. sija – 50 000 $
- 4. sija – 42 500 $
- 5. sija – 35 000 $
- 6. sija – 32 500 $
- 7. sija – 30 000 $
- 8. sija – 27 500 $
- 9. sija – 25 000 $
- 10. sija – 22 500 $
- 11–30. sija – 20 000 $
- Paalupaikka – 25 000 $
- Nopein kierros – 10 000 $
Lähde: [82]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Virallinen Formula E-sarjan kotisivu. (englanniksi)