Henrik II (Ranska)

Henrik II (31. maaliskuuta 1519 Saint-Germain-en-Laye – 10. heinäkuuta 1559 Pariisi^lähde?) oli Ranskan kuningas vuosina 1547–1559. Hän oli Frans I:n poika. Hän jatkoi isänsä taistelua Habsburg-sukua vastaan, teki liiton Morits Saksilaisen ja muiden Saksan protestanttien kanssa vuonna 1552 ja voitti siten Metzin, Toulin ja Verdunin hiippakuntineen saksalaiselta keisarikunnalta. Sodittuaan muualla vähemmän onnellisesti Henrik solmi Kaarle V:n kanssa vuonna 1556 Vaucellesin välirauhan, mutta aloitti kohta uudestaan sodan Filip II:ta vastaan. Ranskalaiset voitettiin Italiassa sekä Alankomaissa St. Quentinin ja Gravelingenin taisteluissa (1557 ja 1558), mutta he valloittivat sen sijaan Espanjaan liittoutuneelta Englannilta Calais’n vuonna 1558. Cateau-Cambrésis’n rauha solmittiin vuonna 1559. Samana vuonna Henrik haavoittui kuolettavasti turnajaisissa.^[1]

Henrik II
Ranskan kuningas
Valtakausi	31. maaliskuuta 1547 – 10. heinäkuuta 1559
Kruunajaiset	25. heinäkuuta 1547
Edeltäjä	Frans I
Seuraaja	Frans II
Syntynyt	31. maaliskuuta 1519 Saint-Germain-en-Laye, Ranska
Kuollut	10. heinäkuuta 1559 Pariisi, Ranska
Puoliso	Katariina de’ Medici
Lapset	Frans II Elisabet Claude Ludvig Kaarle IX Henrik III Valois’n Margareta Frans Valois’n Valoislainen Valois’n Johanna
Suku	Valois
Isä	Frans I
Äiti	Claude
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Ranskassa Henrik vainosi ankarasti kerettiläisinä pidettyjä protestantteja. Hän käski Pariisin parlamenttia asettamaan erityisen valiokunnan, jonka tehtävänä oli kerettiläisten silmälläpito. Henrik myös julkaisi useita protestantteja vastaan suunnattuja ankaria käskykirjeitä.^[2] Hän oli tuhlaileva ja nautinnonhaluinen ja oli suosikkiensa, varsinkin rakastajattarensa Diana Poitiersilaisen johdettavana. Puolisonsa Katariina de’ Medicin kanssa hänellä oli useita lapsia, joista hänen poikansa Frans II, Kaarle IX ja Henrik III seurasivat häntä toistensa jälkeen valtaistuimella. Hänen tyttärensä Elisabet meni naimisiin Filip II:n kanssa.^[1]