Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut, virallisesti Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailut järjestetään ratkaistaessa maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn maailmanmestaruudet. Nykyisin kilpailut käydään kahden vuoden välein. Ensimmäiset talviolympialaisista erilliset MM-hiihdot olivat Janské Lázněssa 1925^[1]. Vuosina 1924–1980 talviolympialaisten pohjoismaisten hiihtolajien kilpailuilla oli myös MM-arvo, eikä siten erillisiä MM-kilpailuja järjestetty olympiatalvina.^[1] Ennen toista maailmansotaa kilpailut järjestettiin joka vuosi (1924–1939). ^[1] Sodan jälkeen kilpailuja järjestettiin vain parillisina vuosina 1948–1984 siten, että olympialaiset ja MM-kilpailut vuorottelivat keskenään. Täten erillisiä MM-kilpailuja oli vain joka neljäs vuosi. Kun MM-kilpailuja alettiin pitää parittomina vuosina 1985 alkaen, siirryttiin nykyiseen järjestelmään, jossa neljän vuoden arvokisajakso (olympiadi) kulkee syklissä:^[1] MM-kilpailut, välivuosi, MM-kilpailut, olympialaiset.

Viestihiihto tuli ohjelmaan vuonna 1933 ja naiset pääsivät mukaan vuonna 1954. Kilpailujen lajivalikoima pysyi konservatiivisena vuoteen 1987 asti, jolloin perinteinen ja vapaa hiihtotapa jakautuivat. Sprinttihiihto tuli MM-ohjelmaan vuonna 2001.^[1]

Vuosien 1925–1927 kilpailuja kutsuttiin kongressikisoiksi, ja vuosien 1928–1935 kilpailuja FIS-kisoiksi. Näille kisoille annettiin takautuvasti MM-arvo vuonna 1965.^[1]

Suomessa hiihdon MM-kilpailut on järjestetty seitsemän kertaa Lahdessa: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.^[1] Lisäksi Suomi järjesti Rovaniemellä vuonna 1984 yhdistetyn joukkue-MM-kilpailun, sillä kyseinen kilpailu ei kuulunut vuoden 1984 olympialaisten ohjelmaan. Samana vuonna Engelberg järjesti vastaavasti mäkihypyn joukkue-MM-kilpailun.^[1]