Hongkongin peruslaki

Hongkongin Kiinan kansantasavallan erityishallintoalueen peruslaki (kiin.: 中華人民共和國香港特別行政區基本法; Jyutping: Zung¹ waa⁴ jan⁴ man⁴ gung⁶ wo⁴ gwok³ Hoeng¹ gong² dak⁶ bit⁶ hang⁴ zing³ keoi¹ gei¹ bun² faat³, engl. Basic Law of the Hong Kong Special Administrative Region of the People's Republic of China) on Hongkongin erityishallintoalueen perustuslakia vastaava lakikokoelma. Tästä syystä sitä nimitetään joskus "mini-perustuslaiksi".^[1]

Peruslaki toimii Kiinan perustuslain alaisuudessa, minkä vuoksi siitä käytetään nimitystä peruslaki. Peruslaki on kirjoitettu siten, että se takaa loppupeleissä Manner-Kiinalle vallan kontrolloida Hongkongin hallintoa mielensä mukaan.^[2]

Peruslaki on keskeinen osa Hongkongia koskevassa yksi maa, kaksi järjestelmää -sopimuksessa, jonka Iso-Britannia ja Kiina solmivat keskenään Hongkongin siirron yhteydessä.^[3] Peruslaki astui voimaan siirron jälkeen, 1. heinäkuuta 1997 ja sen on tarkoitus olla voimassa 50 vuotta tästä päivästä eteenpäin.^[4] Peruslaki takaa Hongkongille vahvan autonomian pois lukien ulko- ja puolustuspolitiikan, joka kuuluu Manner-Kiinalle. Laki myös takaa laajat valtaoikeudet kaupungin hallintojohtajalle, joka toimii Pekingin alaisuudessa. Peruslain mukaan Hongkongin oikeusjärjestelmä noudattaa brittiläistä käytäntöä.^[5]

Se, kuinka vakavasti peruslakia noudatetaan käytännössä, on kyseenalaistettu sen jälkeen, kun kansallisen turvallisuuden laki astui voimaan kaupungissa. Lain mukaan rikollisia voidaan esim. lähettää tuomittavaksi Manner-Kiinaan ja hongkongilaisten poliittisia oikeuksia rajoitetaan tuntuvasti.^[6][7]