Hotelli Torni

Tornin rakentaminen liittyy Helsingissä 1920-luvulla suunnitteilla olleisiin pilvenpiirtäjähankkeisiin. Sen kanssa samaan aikaan suunnittelussa ollut Kino-Palatsin hanke ei toteutunut, mutta Torni valmistui maaliskuussa 1931, jo ennen kuin sillä oli rakennuslupaa. Tornin valmistuessa kiistan käsittely oli yhä kesken Korkeimmassa oikeudessa. Kino-Palatsi-hankkeen takana olevat piirit pitivät oman hankkeensa tyrmäämistä myös kielikysymyksenä: ruotsinkielinen arkkitehtikunta ja liikemieseliitti hyökkäsi suomenkielistä elinkeinoelämää vastaan aikana, jolloin kielikysymys oli kuumimmillaan.^[5]

Valmistuessaan Torni edusti uutta aikaa. Tyylillisesti se oli yhdistelmä art decoa ja funkkista. Hotelliin tuli 100 hotellihuonetta sekä useita ravintoloita ja kabinetteja. Suomen ensimmäiseen sähköistettyyn rakennukseen hissit toimitti Kone ja astiastot Arabia. Uutta aikaa edusti myös rakenteilla olleen hotellin huipulle vuonna 1930 rakennettu kulkuyhteys katolle Helsingissä 24. syyskuuta vierailleen Graf Zeppelin -ilmalaivan telakoitumista varten. Ajatus oli, että ilmalaiva voisi laskeutua katolle ja laivan matkustajat siirtyä sieltä tikapuita pitkin hotelliin cocktailille. Ilmalaiva ei kuitenkaan laskeutunut Torniin, mutta sitä varten tehty kulkuaukko näkyy yhä hotellin huipulla sijaitsevan Ateljee Barin katossa.^[3]

Mäntsälän kapinan aikaan keväällä vuonna 1932 majuri evp. Into Auer johti Tornin huoneesta 310 käsin Isänmaan ja Lain Puolesta -liikettä, joka toimi hallituksen vastavallankumouksellisena välineenä oikeistoradikaalia Lapuan liikettä vastaan.^[6]

Yrjö Kivimiehen toimittama, vuonna 1937 ilmestynyt keskustelukirja Pidot Tornissa, koottiin Tornissa järjestetyn kulttuuripoliittisen keskustelun pohjalta. Kirja sai jatkoa vuonna 1955 kun Eino S. Repo toimitti teoksen Toiset pidot Tornissa.^[7]

Talvisodan aikana hotellin täyttivät ulkomaiset toimittajat. Vuosina 1941–1944 hotelliin oli majoittunut Wehrmacht.^[8] Jatkosodan päätyttyä liittoutuneiden valvontakomission neuvostoliittolaisvaltuuskunta majoittui Torniin vuosiksi 1944–1947. Neuvostoliittolaisten poistuttua hotelli oli siivottomassa kunnossa ja myös sen kalusteita oli hajotettu.^[8]

Tornin ritarit -nimisen gastronominen veljeskunta perustettiin 1949 välittämään gastronomian perustietoja Torni-lehdessä sekä kirjoissa.^[9]

1950-luvulla Tornin kabinetti oli monien ajan viihdejulkkisten kokoontumispaikka.^[10] Usein siellä tuolloin nähtyjä henkilöitä olivat muiden muassa tietokilpailumies Tauno Rautiainen, elokuvaohjaaja Aarne Tarkas, toimittajat Jaakko Jahnukainen ja Matti Jämsä sekä iskelmälaulaja Olavi Virta.^[7]

Torni vuokrattiin Helsingin Osuuskaupalle vuonna 1972, minkä seurauksena se liitettiin Sokos Hotels -ketjuun.^[3]

Vuonna 1981 Tornin vierellä sijaitseva jugendtyylinen asuintalo Kyllikki liitettiin hotelliin. Liitoksen johdosta hotelli laajeni 50 huoneella, jotka edustivat kansallisromanttista tyyliä. Kyllikin puolelle rakennetut sviitit varustettiin Eliel Saarisen kalusteilla.^[3]

Ravintolat

Hotelli tornissa avattiin Suomen ensimmäinen kiinalainen ravintola vuonna 1953. Vuonna puolestaan 1960 avattiin balkanilaista ruokaa tarjoillut Balkan Grill -niminen ravintola sekä espanjalaista ruokaa tarjoillut Parrilla Española. Kalaravintola Osteri avattiin vuonna 1963.^[3]

Baarit

Tornin huipulla sijaitseva Ateljee Bar avattiin vuonna 1951. Baarin terassit lasistettiin myöhemmin ja niihin asenneettiin sähkölämmittimet, jotta niitä voitiin käyttää myös talvella.

American Bar avattiin vuonna 1960 nykyään hotelliaulana toimivaan kupolikattoiseen halliin. Se siirtyi myöhemmin nykyiselle paikalleen hotellin alakertaan. Vuonna 1996 baari toi Suomeen myöhemmin suosituksi juomaksi yleistyneen Mojiton.^[3]

Hotellin Yrjönkadun puolelle avattiin 1980-luvulla Irlantilainen baari, O'Malley's.^[3]

Vuonna 1972 tapahtuneen omistajanvaihdon myötä hotelli ja kaikki sen ravintolat uusittiin.^[3]

Vuosien 2004 ja 2005 aikana hotellin julkisivut kunnostettiin sekä sen valaistus, ilmanvaihto ja jäähdytys uusittiin. Huoneiden sisustuksen suunnitteli Pirkko-Liisa Topelius ja Tornin puolen huoneita varusteltiin mm. suomalaisen J. Merivaaran kalusteilla sekä Le Corbusierin sveitsiläisillä valaisimilla.^[3]

Hotelli sulkeutui 16.12.2019 runsaan vuoden kestävän remontin ajaksi, joka on hotellin historian suurin remontti. Hotelli oli tarkoitus avata vuonna 2021, mutta remontti valmistui vasta huhtikuussa 2022. Remontissa uusittiin putkistot, ilmastointi, huoneiden ikkunat, valaistus, ovet, sisustus ja ulkovalaistus. Ulkokuori säilyi ennallaan.^{[12][13][4][14]}

• 
  Hotelli Torni rakenteilla vuonna 1930.
• 
  Hotelli Tornin mainoskortti vuodelta 1932.^[15]
• 
  Hotellin seurusteluhuone 1930-luvulla.^[16] Tila toimii nykyään hotellin vastaanottona.
• 
  Hotelli Tornin kahden hengen hotellihuone 1930-luvulla.^[16]
• 
  Hotellin ravintolan keittiö toiminnassaan 1930-luvulla.^[15]
• 
  Hotelli Tornin tulitikkurasia 1970-luvun alussa.^[17]
• 
  Hotellin kabinetti kuvattuna vuonna 1979.^[15]
• 
  Hotelli Torni kuvattuna Kalevankadun puolelta vuonna 2018.

• Järvenpää, Eeva: Komission kolme vuotta Tornissa. Helsingin Sanomat, 20.4.2008, nro 108 / 2008, s. A 11. Helsinki: Sanoma osakeyhtiö. Artikkelin verkkoversio.
• Laine, Silja: "Pilvenpiirtäjäkysymys" – Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat. väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, 2011.
• Talvi, Jussi: Torni : 50 vuotta hotellin ja gastronomian vaiheita. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06296-4.

Viitteet

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hotelli Torni Wikimedia Commonsissa

• Sokos Hotels
• Ateljee Bar
• Tornitalo Kalevan- ja Yrjönkadun kulmaan. Taloon ajanmukainen hotelli, ravintola ja tornikahvila, Helsingin Sanomat, 25.04.1929, nro 111, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot