Ilari Melart
Ilari Melart (s. 11. helmikuuta 1989 Helsinki) on suomalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelaa SM-liigajoukkue Helsingin IFK:ssa. Hän on joukkueen kapteeni.[5][6]
| Ilari Melart | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. helmikuuta 1989 Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus |  Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Lädä, Mela, Illu,[1] Ilu[2] Noutaja,[3] Mestaaja,[4] |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 190 cm |
| Paino | 97 kg |
| Seura | |
| Seura | HIFK |
| Sarja | SM-liiga |
| Pelinumero | 11 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2008– |
| Aik. seurat | Kiekko-Vantaa (Mestis) Springfield Falcons (AHL) Jugra Hanty-Mansijsk (KHL) Luleå HF (SHL) Färjestad BK (SHL) Växjö Lakers HC (SHL) Adler Mannheim (DEL) |
Ura
Seuraura
Melart on Helsingin IFK:n kasvatti. Hän aloitti hyökkääjänä, mutta Melart vaihtoi teini-ikäisenä puolustajan pelipaikalle.[7] Hän siirtyi valmentajavaihdoksen takia C-juniori-ikäisenä Jokereihin ja pelasi sittemmin myös Helsingin Jääkiekkoklubissa, ja kauden 2005–2006 Yhdysvalloissa Harwood Union High Schoolin joukkueessa oltuaan vaihto-oppilaana. Melart palasi kaudeksi 2006–2007 Suomeen ja siirtyi HIFK:n junioreihin.[1] Hän pelasi suurimman osan kaudesta joukkueen B-nuorissa, joissa Melart oli 132 minuutillaan B-nuorten SM-sarjan jäähypörssin toinen TPS:n Sami Savolaisen jälkeen.[8] Hän edusti myös HIFK:n A-nuoria, jossa Melart voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[6]
Kaudella 2008–2009 Melart teki SM-liigadebyyttinsä ja pelasi 27 runkosarjaottelua tehopistein 1+1=2. Jäähyminuutteja tulokaspuolustaja keräsi 62. Melart pelasi ensimmäisen liigaottelunsa 13. marraskuuta 2008 vieraissa Tapparaa vastaan, kun HIFK:n puolustajista oli loukkaantumisten vuoksi sivussa mm. Aleksi Holmberg ja Hannu Pikkarainen.[9] Ensimmäisen liigamaalinsa hän teki 24. tammikuuta 2009 Tampereen Ilvestä vastaan.[10] Mestiksen puolella Melart pelasi yhteensä kymmenen ottelua tehden kaksi maalia. Hän teki molemmat osumat syyskaudella 2008, jolloin Melart pelasi neljä ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa. Tammikuussa 2009 hän siirtyi lainalle Kiekko-Vantaaseen, jossa Melart pelasi kuusi ottelua.[11] Samassa kuussa hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen HIFK:n kanssa.[12]
Suurin osa Melartin kaudesta 2009–2010 kului Kiekko-Vantaassa, jossa hän teki 22 ottelussa tehot 3+5=8. HIFK:ssa hän pelasi 13 runkosarjaottelua tehden yhden maalin sekä kaksi playoff-ottelua. Melart keräsi runkosarjassa otteluihinsa nähden suuren jäähymäärän 47 minuutillaan. Hän edusti myös HIFK:n A-nuoria kevään 2010 pudotuspeleissä, jotka päättyivät SM-hopeaan.[6] Melart keräsi niissä 11 ottelussa 61 jäähyminuuttia, joilla hän voitti jäähypörssin.[13]
Lokakuussa 2010 Melart solmi HIFK:n kanssa kaksivuotisen kevääseen 2013 ulottuneen jatkosopimuksen.[14] Hän voitti kauden 2010–2011 päätteeksi Suomen-mestaruuden. Melart pelasi kauden aikana myös kymmenen ottelun verran lainalla Kiekko-Vantaassa. Kauden 2011–2012 kynnyksellä, syyskuussa 2011 hän joutui polvivamman takia noin kolmeksi kuukaudeksi sivuun.[15] Tästä huolimatta Melart onnistui kuntouduttuaan murtautumaan HIFK:n kokoonpanoon[16] ja pelaamaan ensimmäisen täyden liigakautensa. Hän teki runkosarjassa 50 ottelussa tehot 2+3=5 ja keräsi myös SM-liigan yhden kauden jäähyennätyksensä 132 minuutillaan,[6] joilla Melart sijoittui jäähypörssissä kolmanneksi.[17]
Kaudella 2012–2013 Melart teki läpimurtonsa ja SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 7+11=18.[6] Hän oli HIFK:n eniten maaleja tehnyt puolustaja,[18] sai Jatkoaika.com-verkkolehden toimittaja Sami Iilomon mukaan lisää itseluottamusta edelliskausien "noutojensa" jälkeen ja nousi koko SM-liigan johtavien puolustajien joukkoon.[19]
Toukokuussa 2013 NHL-varaamaton Melart teki vuoden mittaisen tulokassopimuksen Columbus Blue Jacketsin kanssa.[20][21] Hän aloitti kauden 2013–2014 AHL-joukkue Springfield Falconsissa, mutta joulukuussa 2013 Blue Jackets kuitenkin lainasi hänet loppukaudeksi KHL-seura Jugra Hanty-Mansijskiin.[22] KHL-kauden jälkeen Melart palasi taas Falconsin vahvuuteen maaliskuussa 2014.[23] Kaudeksi 2014–2015 hän palasi vuoden mittaisella sopimuksella Jugraan.[24] Elokuussa 2014 Melart joutui kuitenkin noin kolmeksi kuukaudeksi sivuun harjoitusottelussa tulleen polvivamman vuoksi.[25] Hän pelasi kauden aikana vain 33 runkosarjaottelua.[6]
Kaudeksi 2015–2016 Melart siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Luleå HF:ään.[26] Huhtikuussa 2016 hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[27] Kaudella 2016–2017 Melart oli Luulajan tehokkain puolustaja tehoilla 6+10=16.[28] Kaudeksi 2017–2018 hän siirtyi jatkamaan SHL-uraansa kaksivuotisella sopimuksella Färjestad BK:n riveihin.[29] Melart voitti koko liigan jäähypörssin 94 minuutillaan.[6]
Lokakuussa 2019 Melart siirtyi kevääseen 2021 asti ulottuvalla sopimuksella jatkamaan SHL-uraansa Växjö Lakers HC:hen oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[30] Hän voitti kaudella 2019–2020 pelipaikastaan huolimatta joukkueen sisäisen maalipörssin ja oli Lakersin tehokkain puolustaja tehoilla 12+9=21.[31] Melart jakoi koko SHL:n puolustajien maalipörssin kolmannen sijan Rögle BK:n Kodie Curranin ja Luleå HF:n Erik Gustafssonin kanssa.[32] Kaudella 2020–2021 hän sijoittui 12 osumallaan koko SHL:n puolustajien maalipörssissä toiseksi edellään vain Luleå HF:n Nils Lundkvist.[33] Melart kärsi kauden aikana myös pelikielloista. Toisessa välieräottelussa 23. huhtikuuta 2021 Örebro HK:ta vastaan hän taklasi Rodrigo Ābolsia pään seudulle. Melart sai teostaan viiden ottelun mittaisen pelikiellon.[34] Hän voitti kauden päätteeksi Ruotsin-mestaruuden.[6]
Kaudeksi 2021–2022 Melart siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Saksan DEL-liigan Adler Mannheimiin.[35] Hänen runkosarjansa jäi kuitenkin vain 23 ottelun mittaiseksi joulukuussa 2021 tulleen loukkaantumisen vuoksi.[36] Myöhemmin syyskuussa 2022 Melart haukkui Iltalehden haastattelussa joukkueen ilmapiirin yhdeksi hänen uransa huonoimmista. Hän kertoi samassa haastattelussa myös hänen lastensa sairastuneen vakavasti, kun Melart löysi Adlerin hänen perheelleen tarjoamasta asunnosta homevaurioita.[37]
Melart palasi kaudeksi 2022–2023 kolmivuotisella sopimuksella Helsingin IFK:hon.[36] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[38] Melart aloitti kauden vahvasti ja hän kantoi lokakuulle 2022 asti myös joukkueensa parhaan pistemiehen kultaista kypärää tehtyään kahdeksassa ensimmäisessä ottelussa tehot 4+4=8.[7] Melart teki runkosarjan aikana lopulta tehot 7+16=23. Hän edusti HIFK:ta kauden aikana myös Spengler Cupissa.[6] Kaudeksi 2023–2024 Melart nimettiin joukkueen kapteeniksi.[39] Lokakuussa 2023 hän joutui yli kolmeksi viikoksi sivuun, kun Melart loukkaantui itse taklattuaan Ässien Kasperi Ojantakasen laitaan.[40] 27. tammikuuta 2024 hän joutui jättämään Tapparaa vastaan ottelun kesken loukkaantumisen vuoksi.[41] Helmikuussa HIFK vahvisti Melartin kauden olevan ohi. Samalla seura tiedotti Jori Lehterän toimivan loppukauden joukkueen kapteenina.[42]
Maajoukkueura
Melart edusti Suomea vuoden 2013 MM-kilpailuissa. Yhteensä hän on pelannut 53 A-maaottelua tehden neljä syöttöpistettä.[43] Melart teki A-maajoukkuedebyyttinsä Channel One Cupin Helsingin Hartwall Arenassa pelatussa avausottelussa 13. joulukuuta 2012 Tšekkiä vastaan. Melart merkittiin Suomen kolmospuolustajapariin Sami Lepistön viereen.[44] Vuoden 2020 Beijer Hockey Gamesissa hän toimi joukkueensa varakapteenina.[45]
Melart pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2009. Hän pelasi ennen tätä myös kahdeksan poikien maaottelua.[6]
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2006–2007 | HIFK | A-SM | 10 | 1 | 0 | 1 | 27 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
| 2007–2008 | HIFK | A-SM | 21 | 1 | 1 | 2 | 30 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2008–2009 | HIFK (A) | A-SM | 8 | 2 | 3 | 5 | 47 | – | – | – | – | – | JMM | 6 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||
| HIFK | SM-liiga | 27 | 1 | 1 | 2 | 62 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| Suomi U20 | Mestis | 4 | 2 | 0 | 2 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| Kiekko-Vantaa | Mestis | 6 | 0 | 0 | 0 | 4 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2009–2010 | HIFK | A-SM | – | – | – | – | – | 11 | 3 | 5 | 8 | 61 | ||||||||||||||||
| HIFK | SM-liiga | 13 | 1 | 0 | 1 | 47 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||||||||||
| Kiekko-Vantaa | Mestis | 22 | 3 | 5 | 8 | 60 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2010–2011 | HIFK | A-SM | 1 | 1 | 1 | 2 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| HIFK | SM-liiga | 20 | 1 | 1 | 2 | 94 | 6 | 0 | 1 | 1 | 2 |  | ||||||||||||||||
| Kiekko-Vantaa | Mestis | 10 | 2 | 5 | 7 | 14 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2011–2012 | HIFK | SM-liiga | 36 | 2 | 3 | 5 | 132 | 2 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
| 2012–2013 | HIFK | SM-liiga | 50 | 7 | 11 | 18 | 80 | 7 | 0 | 0 | 0 | 29 | MM | 10 | 0 | 0 | 0 | 10 | ||||||||||
| 2013–2014 | Springfield Falcons | AHL | 31 | 1 | 2 | 3 | 30 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
| Jugra Hanty-Mansijsk | KHL | 15 | 1 | 4 | 5 | 22 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2014–2015 | Jugra Hanty-Mansijsk | KHL | 33 | 5 | 1 | 6 | 38 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2015–2016 | Luleå HF | SHL | 48 | 4 | 7 | 11 | 79 | 11 | 1 | 0 | 1 | 14 | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | Luleå HF | SHL | 47 | 6 | 10 | 16 | 32 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
| 2017–2018 | Färjestad BK | SHL | 46 | 4 | 5 | 9 | 94 | 6 | 1 | 0 | 1 | 10 | ||||||||||||||||
| 2018–2019 | Färjestad BK | SHL | 40 | 2 | 10 | 12 | 30 | 14 | 2 | 2 | 4 | 14 | ||||||||||||||||
| 2019–2020 | Växjö Lakers HC | SHL | 44 | 12 | 9 | 21 | 77 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2020–2021 | Växjö Lakers HC | SHL | 38 | 12 | 6 | 18 | 67 | 9 | 1 | 2 | 3 | 39 |  | |||||||||||||||
| 2021–2022 | Adler Mannheim | DEL | 23 | 2 | 13 | 15 | 47 | 3 | 0 | 1 | 1 | 8 | ||||||||||||||||
| 2022–2023 | HIFK (A) | SM-liiga | 59 | 7 | 16 | 23 | 73 | 7 | 1 | 4 | 5 | 31 | ||||||||||||||||
| 2023–2024 | HIFK (C) | SM-liiga | 40 | 3 | 6 | 9 | 45 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 6 kautta | yhteensä | SHL | 263 | 40 | 47 | 87 | 379 | 42 | 5 | 4 | 9 | 77 | ||||||||||||||||
| 7 kautta | yhteensä | SM-liiga | 245 | 22 | 38 | 60 | 533 | 24 | 2 | 5 | 7 | 62 | ||||||||||||||||
| 2 kautta | yhteensä | KHL | 48 | 6 | 5 | 11 | 60 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1 kausi | yhteensä | AHL | 31 | 1 | 2 | 3 | 30 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
| 1 kausi | yhteensä | DEL | 23 | 2 | 13 | 15 | 47 | 3 | 0 | 1 | 1 | 8 | ||||||||||||||||
| 3 kautta | yhteensä | Mestis | 42 | 7 | 10 | 17 | 84 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Lähteet
- Ilari Melart The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Ilari Melart Eurohockey.com. (englanniksi)
- Ilari Melart Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
| Edeltäjä: Teemu Tallberg | Helsingin IFK:n kapteeni SM-liigassa 2023–(27.1.2024) | Seuraaja: Jori Lehterä |
2 Laakso |4 Väänänen |5 Kukkonen (C) |6 Mäntylä |10 Hagman (A) |12 Anttila |15 Hytönen |18 Lepistö |19 Savinainen |20 Pesonen |21 Melart |23 Salminen |27 Kontiola (A) |28 Korpikoski |31 Ortio |32 Raanta |35 Engren |37 Haataja |38 Hietanen |39 Viitaluoma |40 Koskiranta |41 Pihlström |46 Jalasvaara |50 Aaltonen |64 Granlund |Valmentaja Jalonen
2 Martin (A) |6 Sund |10 Vesalainen |11 Melart (C) |13 Ikonen |14 Manninen |18 Tallberg |21 Lehterä (C) |24 Kaskimäki |30 Taponen |31 Koivistoinen (A) |33 Kiviharju |40 Lindbohm |41 Pihlström |43 Marleau |44 Väänänen |45 Åsten |47 Komarov |50 Eliáš |51 Jääskä (A) |55 Kotkansalo |57 Motin |63 Bourque |73 Lehmus |74 Nättinen |78 J. Seppälä |80 Hovinen |81 Pakarinen (A) |83 Luhanka |85 N. Seppälä |88 Rask |90 Vinni
Valmentajat Peltonen – Ojanen – Tilkanen – Lundell – Mali – Halttunen