Inkiväärikasvit

Inkiväärikasvit ovat monivuotisia, ruohovartisia kasveja joilla on mehevä maavarsi.^[3]

Kasvit ovat tavallisesti kookkaita ja usein aromaattisia juurakollisia ruohoja. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä ja ovat kielekkeellisiä, tavallisesti avotuppisia, joskus tupet ovat kasvaneet reunoistaan yhteen. Kukinnossa on tavallisesti pysyviä kukkien tukilehtiä ja kukinto on usein haarainen. Kukat ovat perällisiä, vastakohtaisia. Kukan huuli on kasvanut yhteen heteenpalhon kanssa ja muodostaa putken. Heteitä on ainoastaan yksi, ja emiön vartalo kulkee sen kookkaan ponnen puoliskojen välistä. Sikiäimen päällä on kaksi mesirauhasta. Kussakin emilehdessä on yksi tai tavallisemmin useita siemenaiheita. Kota-hedelmä on mehevä.^[4]

Inkiväärikasvit ovat levinneet tropiikkiin ja jonkin verran myös subtrooppisille alueille. Erityisesti niitä on Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa.^[4]

Inkiväärikasvisukuja on eri käsitysten mukaan 46–52 ja lajeja 1075–1340. Ne jaetaan neljään alaheimoon.^[4]

Siphonochiloideae käsittää yhden tai kaksi sukua ja 20 lajia Afrikassa ja Madagaskarissa. Niillä on mehevä vaakajuurakko, terttu-kukinto, ja fertiilin heteen palho on kasvanut kiinni huulen tyveen, joka muodostaa putken terälehtien kiinnittymiskohdan yläpuolelle.^[4]

Alaheimossa Tamijioideae on ainoastaan yksi Borneossa kasvava laji: Tamijia flagellaris. Sen juurakko on kuituinen ja kukintovarret ovat erillisiä toisistaan.^[4]

Alpinioideae koostuu 20 suvusta, jotka kasvavat Indomalaijilaisella alueella ja trooppisessa Australiassa; inkivääriöt (Renealmia, 75 lajia) kasvaa trooppisessa Amerikassa ja Afrikassa. Muita runsaslajisia sukuja ovat galangajuuret (Alpinia, 200 lajia), Etlingera (110 lajia, joista yhdellä suomenkielinen nimi, kuva ohessa), jaavankardemummat (Amomum, 150 lajia), Riedelia (60 lajia), pippuriot (Aframomum, 60 lajia) ja Hornstedtia (50 lajia). Alaheimon kasveilla on mehevä juurakko, ja hetiön ulkokiehkuran lateraaliset joutoheteet ovat hyvin pieniä tai puuttuvat. Joillakin Alpinieae-tribuksen lajeilla on avautumaton hedelmä, Riedelieae-tribuksessa hedelmä avautuu pitkittäisraoilla.^[4]

Alaheimon Zingiberoideae 29 sukua kasvaa indomalaijilaisella alueella ja Australian trooppisissa osissa. Juurakko on niillä kuituinen. Runsaslajisimmat suvut ovat huiskiot (Globba, 100 lajia), inkiväärit (Zingiber, 100 lajia), Boesenbergia (60 lajia), tuoksuinkiväärit (Hedychium, 50 saponiineja sisältävää lajia).^[4]

Suvut

Inkiväärikasveihin kuuluvia sukuja:^[5]

• Aframomum – pippuriot^[6]
• Alpinia – galangajuuret^[7]
• Amomum – jaavankardemummat eli mummat
• Aulotandra
• Boesenbergia
• Burbidgea
• Camptandra
• Caulokaempferia
• Cautleya – himalajaninkiväärit^[8]
• Curcuma – kurkumat^[9]
• Curcumorpha
• Cyphostigma
• Elettaria – kardemummat^[10]
• Elettariopsis
• Etlingera
• Gagnepainia
• Geocharis
• Geostachys
• Globba – huiskiot^[11]
• Haniffia
• Haplochorema
• Hedychium – tuoksuinkiväärit^[12]
• Hemiorchis
• Hitchenia
• Hornstedtia
• Kaempferia – galangalit^[13]
• Leptosolena
• Malacocarpus
• Mantisia
• Nanochilus
• Paracautleya
• Parakaempferia
• Paramomum
• Plagiostachys
• Pleuranthodium
• Pommereschea
• Pyrgophyllum
• Renealmia – inkivääriöt^[14]
• Rhynchanthus
• Riedelia
• Roscoea
• Scaphochlamys
• Siliquamomum
• Siphonochilus
• Stadiochilus
• Stahlianthus
• Vanoverberghia
• Wurfbainia – mummoat^[6]
• Zingiber – inkiväärit^[15]

• 
  kaitapippurion (Aframomum angustifolium) hedelmiä.
• 
  Boesenbergia rotunda, kukka.
• 
  Cautleya gracilis -himalajaninkivääri.
• 
  Kardemumma (Elettaria cardamomum).
• 
  Viherhuiskio (Globba marantina).
• 
  Tulituoksuinkiväärin (Hedychium coccineum) kukinto.
• 
  Kaempferia candida -galangali.
• 
  inkivääriö (Renealmia sp.)
• 
  Siphonochilus aethiopicus.
• 
  Zingiber barbatum -inkivääri.

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website: Zingiberaceae Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. (englanniksi)

Viitteet

• Levinneisyyskartta: http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/zingiberaceaemap.gif