Ison-Britannian kuningaskunta

Ison-Britannian kuningaskunta (engl. Kingdom of Great Britain), virallisesti Iso-Britannia (engl. Great Britain), oli Ison-Britannian saaren käsittänyt perustuslaillinen monarkia Länsi-Euroopassa vuodesta 1707 vuoteen 1800. Se muodostui, kun Englannin kuningaskunta ja Skotlannin kuningaskunta solmivat unionisopimuksen vuonna 1707. ^[2] Valtiota hallitsi uusi yhteinen parlamentti ja hallitus, jotka sijaitsivat Lontoon Westminsterissä. Kahdella kuningaskunnalla oli ollut sama hallitsija siitä lähtien, kun Skotlannin kuningas Jaakko VI kruunattiin Englannin kuningas Jaakko I:ksi vuonna 1603.

Iso-Britannia Great Britain
1707–1800
lippu vaakuna
Ison-Britannian sijainti vuonna 1789 tummanvihreällä. Irlannin kuningaskunta ja Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta vaaleanvihreällä.
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
Monarkki	Anna (1707–1714) Yrjö I (1714–1727) Yrjö II (1727–1760) Yrjö III (1760–1800) [1]
Pääministeri	Robert Walpole (1721–1742) Spencer Compton (1742–1743) Thomas Pelham-Holles (1757–1762) William Pitt (1766–1768) Frederick North (1770–1782) William Pitt nuorempi (1783–1800)
Pääkaupunki	Lontoo
Pinta-ala
– yhteensä	230 977 km²
Väkiluku (1800)	10 500 000
– väestötiheys	45 / km²
Viralliset kielet	englanti
Kielet	korni, skotti, gaeli, norni, kymri
Valuutta	Englannin punta
Tunnuslause	Dieu et mon droit (Englannissa) In My Defens God Me Defend (Skotlannissa)
Kansallislaulu	”God Save the Queen” / ”God Save the King”
Edeltäjät	Englannin kuningaskunta  Skotlannin kuningaskunta
Seuraaja	Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
Infobox OK

Kuningaskunnan motto oli Englannissa Dieu et mon droit, Skotlannissa In My Defens God Me Defend.

Vuonna 1800 Ison-Britannian kuningaskunta ja Irlannin kuningaskunta yhdistettiin unionilain perusteella, ja Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta muodostettiin virallisesti 1. tammikuuta 1801.