Jan-Ove Waldner

Waldner aloitti pöytätennisammattilaisen uransa 15-vuotiaana.^[2] Hän saavutti kansainvälistä menestystä ensimmäisen kerran vuoden 1982 pöytätenniksen Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Hän eteni Budapestin EM-kilpailujen kaksinpelin loppuotteluun, mutta hävisi mestaruuden maanmiehelleen Mikael Appelgrenille. Waldner voitti urallaan yhteensä 11 Euroopan-mestaruutta. Hän voitti EM-kultaa seitsemästi joukkuekilpailussa, kolmesti nelinpelissä (parina ensimmäisellä kerralla Erik Lindh, toisella Mikael Appelgren ja kolmannella Jörgen Persson) ja kerran kaksinpelissä. Kaksinpelin Euroopan-mestaruus on vuodelta 1996, jolloin hän voitti Bratislavan EM-kilpailujen loppuottelussa maanmiehensä Jörgen Perssonin. Hän oli kahdesti kaksinpelin EM-loppuottelun häviävänä osapuolena, vuoden 1982 lisäksi vuonna 1994, jolloin mestaruuden voitti belgialainen Jean-Michel Saive.

Pöytätenniksen maailmanmestaruuskilpailuissa Waldner voitti urallaan kuusi mestaruutta, neljästi joukkuekilpailussa ja kahdesti kaksinpelissä. Ensimmäinen kaksinpelin MM-kulta on vuodelta 1989, jolloin MM-kilpailut järjestettiin Dortmundissa, ja jälkimmäinen vuodelta 1997, jolloin kilpailut pidettiin Manchesterissa. Vuoden 1989 MM-loppuottelussa hän voitti Jörgen Perssonin, jonka hän kohtasi kaksinpelin MM-loppuottelussa myös vuonna 1991, jolloin Persson voitti maailmanmestaruuden. Vuoden 1997 MM-loppuottelussa Waldner voitti valkovenäläisen Vladimir Samsonovin. Vuoden 1991 lisäksi hän sijoittui kaksinpelin MM-kakkoseksi myös vuonna 1987, jolloin maailmanmestaruuden voitti kiinalainen Jiang Jualiang. Nelinpelissä hän sijoittui MM-kilpailuissa toiselle sijalle kerran, vuonna 1997, jolloin hän hävisi Jörgen Perssonin parina mestaruuden kiinalaisille Kong Linghuille ja Liu Guoliangille. MM-kilpailujen joukkuekilpailussa hän oli osa toiseksi sijoittunutta Ruotsin joukkuetta neljissä kisoissa.

Waldner pelasi pöytätennistä ammattilaistasolla yli 35 vuotta, mikä on tavallista pidempi ura pöytätenniksessä. Hän kilpaili yhteensä viisissä olympialaisissa, joissa hän voitti kaksi mitalia, kultaa Barcelonan olympialaisten kaksinpelissä vuonna 1992 ja hopeaa Sydneyn olympialaisten kaksinpelissä vuonna 2000. Vuoden 1992 olympialaisten kaksinpelin loppuottelussa hän voitti ranskalaisen Jean-Philippe Gatienin, ollen Ruotsin ainoa kultamitalisti kisoissa ja vuoden 2000 olympialaisissa hän hävisi loppuottelussa kiinalaiselle Kong Linghuille.

MM-, EM- ja olympiamenestyksen ohella Waldner voitti kaksinpelissä myös maailmancupmestaruuden vuonna 1990 ja yhdeksän Ruotsin-mestaruutta, joista viimeisen vuonna 2010. Waldnerista tuli vuonna 1992 ensimmäinen pöytätenniksen Grand Slamin voittanut pelaaja, mikä tarkoittaa, että pelaaja on voittanut urallaan mestaruuden sekä olympiakisoissa, maailmanmestaruuskilpailuissa että maailmancupissa.

Kiinassa, jossa pöytätennis on erityisen suosittu laji, Waldner on saanut lempinimet Lao Wa, vanha Wa(ldner), ja Chang Qing Shu, ikivihreä puu.^[3] Waldner kävi nuorena yhdessä muiden Ruotsin pöytätennismaajoukkueen pelaajien kanssa harjoitusleirillä Kiinassa ja vaikuttui heidän omistautumisestaan lajille. Muualla yleisin Waldnerista käytetty lempinimi on pöytätenniksen Mozart^[2].

Maailmanmestaruuskilpailut

• 1983: Toinen sija joukkuekilpailussa
• 1985: Toinen sija joukkuekilpailussa
• 1987: Toinen sija kaksinpelissä, toinen sija joukkuekilpailussa
• 1989: Maailmanmestaruus kaksinpelissä, maailmanmestaruus joukkuekilpailussa
• 1991: Toinen sija kaksinpelissä, maailmanmestaruus joukkuekilpailussa
• 1993: Semifinalisti kaksinpelissä, maailmanmestaruus joukkuekilpailussa
• 1995: Toinen sija joukkuekilpailussa
• 1997: Maailmanmestaruus kaksinpelissä, toinen sija nelinpelissä (Jörgen Perssonin kanssa)
• 1999: Semifinalisti kaksinpelissä
• 2000: Maailmanmestaruus joukkuekilpailussa
• 2001: Kolmas sija joukkuekilpailussa
• 2004: Neljäs sija joukkuekilpailussa

Euroopan-mestaruuskilpailut

• 1982: Toinen sija kaksinpelissä
• 1986: Euroopan-mestaruus nelinpelissä (Erik Lindhin kanssa), Euroopan-mestaruus joukkuekilpailussa
• 1988: Semifinalisti kaksinpelissä, Euroopan-mestaruus nelinpelissä (Mikael Appelgrenin kanssa), Euroopan-mestaruus joukkuekilpailussa
• 1990: Euroopan-mestaruus joukkuekilpailussa
• 1992: Euroopan-mestaruus joukkuekilpailussa
• 1994: Toinen sija kaksinpelissä, toinen sija joukkuekilpailussa
• 1996: Euroopan-mestaruus kaksinpelissä, Euroopan-mestaruus nelinpelissä (Jörgen Perssonin kanssa), Euroopan-mestaruus joukkuekilpailussa
• 2000: Semifinalisti kaksinpelissä, Euroopan-mestaruus joukkuekilpailussa
• 2002: Euroopan-mestaruus joukkuekilpailussa

Olympialaiset

• 1988: Kahdeksan parhaan joukossa kaksinpelissä ja nelinpelissä.
• 1992: Kultaa kaksinpelissä
• 1996: Kuudentoista parhaan joukossa kaksinpelissä
• 2000: Hopeaa kaksinpelissä
• 2004: Neljäs kaksinpelissä

• Stockholms Sparvägars GoIF (Ruotsi) (1971–1984)
• ATSV Saarbrücken (Saksa) (1984–1987)
• Stockholms Sparvägars GoIF (Ruotsi) (1987–1991)
• Ängby SK (Ruotsi) (1991–1995)
• Kalmar BTK (Ruotsi) (1995–2003)
• SV Weru Plüderhausen (Saksa) (2003–2005)
• TTC Rhön-Sprudel Fulda-Maberzell (Saksa) (2005–2012)
• Spårvägens BTK (2012–2016)

• Jan-Ove Waldner ITTF:n sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)