Jikji
Jikji eli Munkki Baegunin antologia Suurten Pappien opetuksista Buddhan hengen tunnistamiseksi mietiskelemällä on korealainen buddhalainen teos. Teos on painettu Goryeo-dynastian aikana vuonna 1377, ja se on maailman vanhin säilynyt kirja, joka on painettu käyttäen metallisia painolaattoja. UNESCO on sisällyttänyt Jikjin Memory of the World -ohjelmaan.
Jijki painettiin Heungdeokin temppelissä 1377, 78 vuotta ennen Gutenbergin Raamattua, joka painettiin vuosina 1452–1455. Huomattava osa Jijkjistä on kadonnut ja vain sen viimeinen osa on säilynyt. Tätä kappaletta säilytetään Ranskan kansalliskirjastossa.
Kirjoittaja
Jikjin kirjoitti buddhalainen munkki Bagun (1298–1374, buddhalaiselta nimeltään Gyeonghan). Baegun työskenteli Angukin ja Shingwangin temppelien pääpappina Haejussa. Jikji julkaistiin kahtena osana Seongbulsanissa 1372. Baegun kuoli Chwiamin temppelissä Yeojussa 1374.
Sisältö
Jikji muodostuu kokoelmasta otteita kunnioitetuimpien munkkien opetuksista useiden sukupolvien ajalta. Teos kirjoitettiin buddhalaisuuden oppaaksi. Teos kuvaa Japanin zen-buddhalaisuuden edeltäjän seonin perusteet.
Jikji koostuu kahdesta osasta. Metallipainosta säilytetään Ranskan kansalliskirjastossa. Teoksesta on repeytynyt viimeisen osan ensimmäinen sivu. Chwiamsan temppelissä valmistettu puupainos Jikjistä on täydellinen kappale. Sitä säilytetään Korean kansalliskirjastossa, Jangsagakin ja Bulgapin temppeleissä sekä Korean akatemiassa.
Painaminen
Jikjin viimeisellä sivulla on kuvattu sen painamisen tiedot. Teos valmistettiin kuningas U:n kolmantena vuonna (heinäkuussa 1377) Heungdeokin temppelissä Cheongjussa. Alun perin Jikji koostui kahdesta osasta ja yhteensä 307 luvusta, mutta metallipainoksen ensimmäinen osa on kadonnut.
Baegunin oppilaat Seoksan ja Daldam auttoivat Jikjin valmistamisessa, samoin kuin naismunkki Myodeok.
Säilynyt metallilaatalla painettu teos on kooltaan 24,6 × 17,0 cm.
