Joensuun rautatieasema

Joensuu
Perustiedot
Lyhenne	Jns
Rataosa	Kouvola–Joensuu,; Pieksämäki–Joensuu,; Joensuu–Kontiomäki,; Joensuu–Ilomantsi
Sijainti	, 029°46′35″E
Osoite	Itäranta 12, 80100 Joensuu
Kunta	Joensuu (vuoteen 1911 Kontiolahti)
Etäisyydet	Kouvola 328 km; Pieksämäki 182 km; Nurmes 160 km; Ilomantsi 71 km
Avattu	1. marraskuuta 1894
Liikenne
Kaukoliikenne	Helsinki–Joensuu
Taajamajunat	Nurmes–Joensuu,; Pieksämäki–Joensuu
Tavaraliikenne	kappale- ja puutavaraliikennettä
Muut tiedot	junakohtauspaikka,; risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi	ns. Oulun radan asema
Suunnittelija	Knut Nylander
Materiaali	puu
Lipunmyynti	lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto	3 laituriraidetta; tavaraliikenteen ratapiha
	Merkkien selitykset

Joensuun rautatieasema (lyh. Jns) on Joensuun kaupungissa sijaitseva Suomen rataverkon rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka on risteysasema, jossa risteävät neljään eri ilmansuuntaan johtavat radat.^[1]

Historia

Joensuun rautatieasema rakennettiin aikoinaan Viipurin ja Sortavalan kautta kulkeneen Karjalan radan pääteasemaksi. Sortavala–Joensuu-rata avattiin säännölliselle liikenteelle 1. marraskuuta 1894.^[2] Pielisjoen itäpuolinen osa, jossa asema sijaitsee, kuului vuoteen 1911 asti Kontiolahdelle.^[1] Uusrenessanssia edustava päärakennus rakennettiin vuosina 1892–1894, ja rakennustyössä käytettiin samoja piirustuksia kuin Oulun rautatieasemaa rakennettaessa. Se on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita, sillä 18. toukokuuta 1894 valmistuneen Joensuu–Värtsilä-radan 18 asemasta se on toinen Suomen rajojen sisällä oleva säilynyt asema.^[3] Sitä on laajennettu 1911 eteläpäädyllä ja 1950-luvulla pikatavarasuojalla.^[1] Asema on peruskorjattu ainakin vuosina 1987 ja 2009–2010, ja rakennukselle on tehty julkisivuremontti kesällä 2016.^[4]^[5]

Asema-alue on 1800-luvun piirteiden mukainen, asemarakennukset on sijoiteltu raiteiden suuntaisesti ja niiden molemmille puolille. Osa rakennuksista tehtiin päärakennuksen jälkeen, rautatieläisten asuinpaikaksi rakennettu talo valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin ja vanha veturitalli valmistui nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1925.

Joensuun ratapihan yli kulki vuosina 1907–1926 betoninen kävelysilta. Se kulki kutakuinkin nykyisen Kontionkadun kohdalta rautatieaseman puolelle ja lyhensi matkaa Niinivaaralta kaupunkiin. Silta purettiin vuonna 1926, koska uudet veturit eivät enää mahtuneet kulkemaan sen alta ja ratapihalle oli rakennettu lisää raiteita.

Vuosina 1910–1911 Karjalan rataa jatkettiin Lieksaan, ja sieltä valmistui 1920-luvulla ratayhteys Kontiomäkeen. Joensuusta tuli risteysasema, kun 1927 avattiin ratayhteys Outokumpuun Outokummun kaivoksen takia. Viinijärveltä rataa jatkettiin Pieksämäelle 1940. Pieksämäen radasta tuli Joensuun merkittävin ratasuunta, kun Karjalan rata katkesi alueluovutusten yhteydessä. Karjalan rata saatiin uudelleen käyttöön vasta vuosina 1967–1968.^[1] Joensuun asema oli yksi kahdesta Suomen puolelle jääneistä Karjalan radan asemista.^[3]

1960-luvulla avattiin vielä ratayhteys Ilomantsiin. Radan merkitys henkilöliikenteessä jäi kuitenkin vähäiseksi, kun henkilöliikenne loppui jo 1969.^[1]

Pielisjoen rannalle SOK:n varastolle vedettiin sotien jälkeen teollisuusraide, joka on purettu 1990-luvulla. Miss Universum Armi Kuusela ja miehensä Gil Hilario saapuivat Äitien Apu ry:n järjestämällä Messujuna-kiertueelle kyseiselle raiteelle 1955 Joensuun-vierailullaan.^[6] Penttilän sahalle vienyt raide on johdettu 1990-luvulla Joensuun syväsatamaan, jonne on yhä vilkasta tavaraliikennettä.^[1] Pieksämäen radasta erkaantuu useita Joensuun aseman alaisia teollisuusraiteita. Niiden käyttö on hiipunut VR:n liikennöintistrategian muututtua, ja osa on sittemmin purettu.

Liikenteen lisäännyttyä asemaa vastapäätä oleva ns. vanha veturitalli kävi pieneksi, minkä vuoksi päätettiin rakentaa uusi veturitalli asema-alueen itälaidalle. Sen valmistuttua 1964 paikkoja oli 21, ja vanha veturitalli otettiin tässä yhteydessä muuhun käyttöön laite- ja työtiloiksi.^[1] Asema-alueella on myös puinen vaunuhuoltohalli, jonka käyttö on loppunut 1990-luvulla, ja 1980-luvulle rataosaston käytössä ollut puinen varastorakennus. Näiden lisäksi on metallirakenteinen pikahuoltohalli.

Asemarakennuksen vieressä olevassa asemaravintolassa toimi ravintola 1990-luvulle, jonka jälkeen rakennuksessa on toiminut muun muassa kahviloita ja tanssistudio. Tavaramakasiinissa toimi VR:n käytön jälkeen antiikkiliike, kunnes rakennus paloi tuhopoltossa 2012.^[7] Antiikkiliike toimii nykyään aseman pihapiirissä olevassa entisessä asemapäällikön asunnossa.^[8] Tavaramakasiinin jäljelle jäänyt toimisto-osa vaurioitui pahasti tulipalossa, ja rakennuksen kohtalo on epäselvä.^[9]

Joensuun varikon toimintaa supistettiin rajusti 2011, ja osa veturitallin tiloista vuokrattiin muuhun käyttöön.^[10]^[11] Osassa tiloja on toiminut karting-ajoon erikoistunut yritys.^[12]

Joensuun rautatieaseman liikenteenohjaus hoidetaan paikallisesti. Asemalla on sekä rele- että kampiasetinlaite. Myös Ilomantsin radan liikenteenohjaus hoidetaan Joensuusta. Joensuun liikennepaikka on jaettu kolmeen osaan: Joensuu Sulkulahti, Joensuu Peltola ja Joensuu asema.

Joensuun rautatieaseman lipunmyynti suljettiin tammikuussa 2016, ja ratapihahenkilöstön toimipiste päätettiin samana vuonna lakkauttaa.^[13]^[14] Lipunmyynnin aukioloaikoja oli supistettu jo aiemmin.^[15]

Raiteille 2 ja 3 johtava ylikäytävä otettiin käyttöön heinäkuussa 2023. ^[16]

Henkilöjunayhteydet

Joensuu–Lappeenranta–Kouvola–Lahti–Helsinki
Joensuu–Lieksa–Nurmes
Joensuu–Varkaus–Pieksämäki

Yöjunayhteydet Helsingistä Joensuun kautta Ouluun lakkautettiin syksyllä 1993. Samoin kävi Joensuu–Turku-yöjunayhteyksille syksyllä 2006. Paikallisjunayhteys Niiralaan lopetettiin 1987. Karjalan radan pikajunat vaihtuivat InterCity-juniin 2005.

Matkustajapalvelut

Asemalta löytyy lippuautomaatti. Odotustila siirrettiin läheiseen pysäköintitaloon 1. marraskuuta 2021. Lisäksi asemalta on saatavissa avustuspalveluita.^[17]

Rautatieasemalla on meneillään suuri ratapihan peruskorjaus, jonka yhteydessä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) rakennutti pysäköintitalon, joka palvelee rautatieaseman asiakkaita, Original Sokos Hotel Kimmeliä, sekä tulevaisuudessa alueelle rakennettavien kerrostalojen asukkaita. Katutasossa on lyhytaikainen pysäköinti saattoliikenteelle, taksiasema sekä odotustilat juna- ja linja-automatkustajille. Tilan yhteydessä on myös R-kioski.

Remontti

Joensuuhun suunniteltiin muiden kaupunkien tapaan matkakeskusta.^[18] Rautatieasemarakennus on säilynyt, mutta muun muassa entinen asemaravintola purettiin uudisrakennusten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Aseman lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset suojellaan.^[19]

Ratapihalle suunniteltiin tunnelia, jonka kautta matkustajat olisivat päässeet laitureille, mutta sen sijaan rakennettiin ylikäytävä^[20].

Vuonna 2018 rakennettiin kiertoliittymät aseman risteykseen ja Itäranta-kadulta Niinivaaralle päin nousevaan Vanharaitin liittymään. Linja-autoasema purettiin, ja Matkahuolto siirtyi Siihtalaan ja Lylynkoskentielle. Vanha asemaravintola eli Laituri sai purkuluvan. Seuraavaksi rakennetaan rautatieasemaa sivuava Asemankaari, jota bussiliikenne käyttää, sekä pysäköintitalo asema-alueelle. Pysäköintitalo palvelee myös hotelli Kimmeliä. Sen jälkeen alkaa asuntorakentaminen asemanseudulle. ^[21]

Teknisesti vanhentunut Joensuun ratapiha uudistetaan täydellisesti vuosina 2021–2024. Peltolan ja Sulkulahden ratapihat vaihdekujineen perusparannetaan rakentamalla raiteisto kokonaan uusiksi, ja samalla ratapihan kaikki raiteet sähköistetään ja niitä jatketaan Parikkalan suuntaan. Vanhat käsikäyttöiset turvalaitteet puretaan ja korvataan tietokoneasetinlaitteilla. Aseman sekä Pielisjoen pohjoispuolisen alueen vanhentuneet releasetinlaitteet korvataan tietokoneasetinlaitteilla.

Siihtalan ja Käpykankaan seisakkeet

Siihtalaan, noin kilometrin päähän Joensuun asemasta, avattiin henkilöliikenteen seisake joulukuussa 1965. Seisake sijaitsi lähellä nykyistä rautatiesiltaa Siihtalan puolella. Käpykankaan seisake taas sijaitsi lähellä Pieksämäen ja Nurmeksen ratojen erkanemiskohtaa. Käpykankaan seisake (30.11.1965 asti nimellä Kurapuro) avattiin liikenteelle Siihtalaa aikaisemmin, 1930-luvun alussa. Ainakin Siihtalan seisakkeella oli puinen matkustajalaituri sekä nimikyltti, jotka on sittemmin purettu. Käpykankaalla oli ainakin nimikyltti. Seisakkeilla pysähtyi sekä Nurmeksen suuntaan että Pieksämäelle menneitä junia 26.5.1974 asti.^[22]^[23]

Lähteet

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuun rautatieasema Wikimedia Commonsissa

Aseman tiedot – VR
Joensuun aseman perusparannussuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive)
Kuvia Joensuun rautatieasemalta
Vanhoja valokuvia Joensuun asemalta (Arkistoitu – Internet Archive)
Tavara-aseman jäljelle jääneen osan kuntoselvitys (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

Search