Jordanian kuningas
Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan kuningas (arab. ملك المملكة الأردنية الهاشمية) on Jordanian valtionpäämies. Nykyisenä kuninkaana toimii Abdullah II, joka nousi valtaan 7. helmikuuta 1999.[1]
| Jordanian hašemiittinen kuningaskunnan kuningas ملك المملكة الأردنية الهاشمية | |
|---|---|
 Kuninkaan käyttämä lippu | |
 Nykyinen kuningas Abdullah II vuonna 2016 | |
Nykyinen | |
7. helmikuuta 1999 lähtien | |
| Puhuttelu | "Teidän Majesteettinne" |
| Virka-asunto | Raghadanin palatsi |
| Kauden pituus | elinikäinen |
| Perustettu | 25. toukokuuta 1946 |
| Ensimmäinen | Abdullah I |
| Kotisivut | https://kingabdullah.jo/en |
Kuninkaan virallinen titteli on "Jumalan avulla, Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan kuningas" ja häntä puhutellaan muodossa "Teidän Majesteettinne".[2]
Historia
Vuoteen 1917 asti nykyisen Jordanian alueet kuuluivat Osmanien valtakuntaan, jonka jälkeen niistä muodostettiin aluksi Palestiinan mandaattialue, mutta myöhemmin Transjordania irrotettiin omaksi autonomiseksi alueekseen.[3]
Banū Hāshimin perhe on hallinnut Jordaniaa vuodesta 1921 alkaen suuren arabikapinan jälkivaikutuksesta. Tähän perheeseen kuului mm. Husain ibn Ali, joka otti itselleen tittelin Mekan šarif ja emiiri, Hijazin ja arabien kuningas. Hänen poikansa Abdullah hallitsi vuoteen 1946 asti tittelillä Transjordanian emiiri, kunnes titteli muutettiin nykyiseen muotoonsa.[4]
Kuninkaan virka-asuntona toimii Ammanissa sijaitseva vuonna 1927 valmistunut Raghadanin palatsi.[5]
Valtaoikeudet
Kuninkaalla on merkittävät valtaoikeudet, jotka ulottuvat niin lain toimeenpanoon, säätämiseen ja tulkitsemiseen.[6]
Jordanian perustuslain mukaan kuningas muun muassa:[7]
- toimii maan asevoimien ylipäällikkönä
- nimittää kaikki senaatin edustajat
- myöntää armahduksia
- allekirjoittaa luvan panna kuolemantuomion täytäntöön
Vuonna 2022 Jordanian parlamentti äänesti perustuslaillisen uudistuksen puolesta, jonka nojalla kuninkaan valtaa kasvatettiin entisestään. Tämä koski lähinnä nimitysvaltaa, ja kuninkaalla on vastaisuudessa valtuudet nimittää ja erottaa korkeimman oikeuden tuomari, šaria-tuomioistuimen puheenjohtaja, suurmufti, hoviministeri, hovin päällikkö sekä kuninkaan neuvonantajat.[8]
Vallanperimys
Perustuslain mukaan kruunu periytyy Abdullah I:n miespuolisille jälkeläisille. Lähtökohtaisesti kruunu periytyy isältä vanhimmalle pojalle. Perillisen tulee olla muslimivanhempien avioliitosta syntynyt vähintään 18-vuotias, muslimi ja mieleltään terve.[7]
Kuningas voi halutessaan nimittää kruununprinssiksi muun kuin vanhimman poikansa. Vuonna 2004 Abdullah II poisti kruununprinssin tittelin velipuoleltaan eikä aluksi nimennyt tämän tilalle ketään.[9] Uudeksi kruununprinssiksi nimitettin Abdullahin vanhin poika Hussein vasta vuonna 2009.[10]
Luettelo kuninkaista
| Kuva | Nimi | Suku | Valtakausi | Suhde edeltäjäänsä | Muuta |
|---|---|---|---|---|---|
.jpg) | Abdullah I | Banū Hāshim | 25. toukokuuta 1946 – 20. heinäkuuta 1951 | – | salamurhattiin |
 | Talal | Banū Hāshim | 20. heinäkuuta 1951 – 11. elokuuta 1952 | poika | luopui vallasta |
 | Hussein | Banū Hāshim | 11. elokuuta 1952 – 7. helmikuuta 1999 | poika | |
_(cropped).jpg) | Abdullah II | Banū Hāshim | 7. helmikuuta 1999– | poika |