Käyttäjä:Dmitri 152/VA-111 Škval
VA-111 Škval (Ven. "Шквал") -torpedo (myös vedenalainen- ohjus tai raketti) on Neuvostoliitossa vuonna 1977 kehitetty ensimmäinen superkavitaatiota hyödyntävä vedenalainen ase. Torpedo/ohjus kulkee veden alla yli 200 solmun nopeudella. Ensimmäiset mallit, olivat ns. kaapeliohjattuja, ts. torpedoa ohjattiin sen perässä vedettävän kaapelin avulla emäaluksesta, niin kauan kun kaapelia riitti. VA-111 esiteltiin 1999 Abu Dhabissa asemessuilla. Škvalia on myöhemmin jatkokehitetty lisäämällä torpedoon mm. kauko-ohjausominaisuuksia ja sen ohjattavuutta on parannettu. Škval on voitu ja voidaan varustaa myös ydintaistelukärjellä. Sen alkuperäinen pääkäyttökohde oli torjua suuria pinta-aluksia, ns. pääuhkakohteita, kuten lentotukialuksia, mutta myös tarvittaessa taistelulaivoja ja ydinsukellusveneitä. VA-111 ammutaan 533 mm torpedoputkesta ponnekaasulla tai muutoin n. 50 solmun nopeudella, jonka jälkeen sen kiinteäpolttoaineinen rakettimoottori kiihdyttää torpedon yli 200 solmun nopeuteen. Ohjus voidaan laukaista myös pinta-aluksesta, tai pudottaa lentokoneesta.[1]
Kehitys ja ominaisuudet
Škval-torpedon kehitys aloitettiin 1960, sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli torjua lentotukialuksia ja ydinsukellusveneitä. [2][3] Myöhemmin Shkvaliin lisättiin inertiaan perustuva navigointijärjestelmä (INS), mikä teki siitä enemmän autonomisen ja riippumattoman emäaluksen ohjauksesta ja kaapeliohjauksesta luovuttiin. Sen jälkeen torpeedoon on lisätty nykyaikaisia nopeampia ja terkempia radio-kaukoohjausjärjestelmiä.
Shkvalin ohjaus perustuu neljään ulosvedettävään siivekkeeseen tai spoilereiin, jotka koskettavat kavitaatiokuplan ulkoreunaa ja aiheuttavat vastusta ja siten kääntävät torpedon haluttuun suuntaan.[4][5]
Shkval-torpedo luo ympärilleen kavitaatiokuplan, mikä pienentää sen liikevastusta huomattavasti, ja mohdollistaa korkeiden nopeuksein saavuttamisen. Kavitaatiokupla muodostuu, pääasiassa liike-energian aiheuttamasta kitkasta kosketuspisteessä veden kanssa. Kavitaatiokuplan saavuttamisen helpottamiseksi (ts. saavuttamiseksi alhaisemmalla nopeudella), osa rakettimoottorin kuumasta pakokaasusta käytetään myös veden höyrystämiseen ohjuksen kärjessä kaasuejektorin avulla.
Strateginen merkitys
Škval-torpedon olemassaolo oli ja on suuri uhka Yhdysvaltojen laivastolle, jonka yhä kasvavasti strategisesti tärkeä osuus oli suuret lentotukialukset. Siinä missä ilmassa lentäviä ohjuksia vastaan kehitettiin jatkuvasti melko tehokkaita puolustusmekanismeja, vastaavia mekanismeja Shkvalia vastaan ei ollut eikä ole. Toisin kuin perinteistä torpedoa vastaan, nopeuden johdosta, väistäminen, varsinkin suurelle pinta-alukselle oli lähestulkoon mahdotonta. Shkvalin eräs strateginen heikkous on sen korkea kuuluvuus kaikuluotaimella, mistä myös sen nimitys on mahdollisesti juontanut juurensa (Squall - (pyörremyrskyn) ulina), mutta siinä missä sen havaitseminen on helppoa, sen välttäminen on kuitenkin lähestulkoon mahdotonta.
Toisin kuin suurilla lentotukialuksilla, joiden sotilasstrateginen merkitys on pitkäkestoinen läsnäolo, Shkvalin sotilasstrateginen merkitys on nopea vihollisen pääuhkakohteen tuhoaminen.