Kalahuuhkaja

lintulaji

Kalahuuhkaja (Bubo zeylonensis tai Ketupa zeylonensis) on pöllö, joka kuuluu kalahuuhkajien 4–jäseniseen sukuun.

Kalahuuhkaja
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni:Eukaryootit Eucarya
Kunta:Eläinkunta Animalia
Pääjakso:Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:Linnut Aves
Lahko:Pöllölinnut Strigiformes
Heimo:Pöllöt Strigidae
Suku:Kalahuuhkajat Ketupa
Laji:zeylonensis
Kaksiosainen nimi

Ketupa zeylonensis
Johann Friedrich Gmelin, 1788

Katso myös

  Kalahuuhkaja Wikispeciesissä
  Kalahuuhkaja Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Kalahuuhkajan jalka

Linnun pituus on 54–57 cm. Lähes huuhkajan kokoinen pöllö, joka on selkäpuolelta punaruskea ja voimakkaasti tummaviiruinen. Alapuoli on vaaleanruskea mustin pitkittäisjuovin, kurkku on valkoinen. Silmät ovat keltaiset ja päässä on huuhkajamaiset korvatupsut. Sukupuolet ovat samanväriset. Soidinhuuto on pehmeä ”huputus” tai voimakkaampi huhuilu.

Kalahuuhkajan varpaissa on terävät nystyrät liukkaiden saaliseläinten kiinni pitämiseksi. Jalat ovat höyhenettömät, jotta märät höyhenet eivät haittaisi lentoa. Tavallisesti pöllöillä on höyhenpeitteiset jalat ja varpaat.

Esiintyminen

Aasian eteläosat Etelä-Kiinasta Intiaan ja Levanttiin. Lähi-idässä harvinainen, Levantissa arvioidaan pesivän 2–20 paria.* Maailmanlaajuisesti laji on ilmeisesti vähenemässä, mutta tarkkoja tietoja ei ole. Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

Asuu vesistöjen läheisyydessä avoimessa metsämaastossa ja istutusmetsissä.

Lisääntyminen

munia Ketupa zeylonensis

Pesä on kallion- tai puunkolossa tai jonkin petolinnun vanhassa pesässä. Naaras munii 1 tai 2 munaa. Haudonta kestää noin 38 päivää. Poikaset ovat lentokykyisiä 7 viikon ikäisinä.

Ravinto

Nimensä mukaisesti kalahuuhkaja syö paljon kalaa. Se saalistaa lentämällä veden yllä ja sieppaamalla saaliin kynsiinsä. Se myös väijyy istuen veden ylle kaartuvan puun oksalla tai latvassa. Se voi myös kahlata vedessä saaliin perässä. Kalojen lisäksi se syö rapuja, ja vähemmässä määrin muuta liharuokaa.

Lähteet

  • Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8

Viitteet

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.