Kanavuori
Kanavuori on Jyväskylän 72. kaupunginosa, joka kuului Jyväskylän maalaiskuntaan ennen vuoden 2009 kuntaliitosta. Alueella sijaitsee samanniminen mäki, jonka korkeus on noin 200 metriä. Kanavuori tunnetaan suositusta luontopolustaan.[1]
Kanavuori 72. kaupunginosa | |
---|---|
Etu-Kanavuori ja Saltunlahti | |
Kaupunki | Jyväskylä |
Suuralue | Vaajakoski-Jyskä |
Koordinaatit | , 025°53′47″E |
Väkiluku | 700 |
Postinumero(t) | 40800 Vaajakoski |
Kanavuoren alueen asutus koostuu pääasiassa Etu-Kanavuoren omakotitaloalueesta, joka sijaitsee mäen juurella Vaajanvirran rannalla sekä Jyväskylä–Pieksämäki-radan varrella. Myös Ruokosaaren asuinalue sekä Naissaari kuuluvat viralliseen kaupunginosaan.[2] Kanavuoressa oli aiemmin rautatieseisake, mutta se poistettiin käytöstä 1983. Kanavuoren asukasluku oli vuoden 2007 lopussa 738 henkeä.[3]
Maankohoamat
Kanavuori on jyrkkäseinäinen, kallioinen ja sijaitsee Leppäveden rannalla. Mäen korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta[4] ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta[5]. Kanavuoren pohjoispuolella on Koskenvuori. Koskenvuoren huippu ympäristöineen on luonnonsuojelualue. Kanavuoren lähistöllä on neljä pienempää luonnonsuojelualuetta.[6] Kanavuori ja Koskenvuori ovat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita.[5]
Maantietoa
Maankohoamat
Kanavuori on jyrkkäseinäinen, kallioinen ja sijaitsee Leppäveden rannalla. Mäen korkeus on 197,5 metriä merenpinnasta[4] ja yli sata metriä viereisten vesistöjen pinnasta[5]. Kanavuoren pohjoispuolella on Koskenvuori. Koskenvuoren huippu ympäristöineen on luonnonsuojelualue. Kanavuoren lähistöllä on neljä pienempää luonnonsuojelualuetta.[6] Kanavuori ja Koskenvuori ovat EU:n Natura 2000 -ohjelman suojelukohteita.[5]
Ruokosaari
Ruokosaari on Kanavuoren kaupunginosan itäosassa, Leppäveden rannalla sijaitseva niemi. Asutus ja vapaa-ajan asunnot sijaitsevat niemen pohjoisosassa, jossa on myös yksi maatila sekä Jyväskylän seurakunnan Koivuniemen leirikeskus. Vuonna 2008, jolloin alue kuului vielä Jyväskylän maalaiskuntaan, Ruokosaarella oli noin 60 taloa vapaa-ajan asunnot mukaan luettuna. Niemen eteläosassa sijaitseva Mustaniemi on asumaton, mutta siellä on toiminut kivimurskaamo. Vuoden 2008 osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tutkittiin mahdollista pientalorakentamista Ruokosaarelle ja Kairahtaan.[7]
Vuoren toisella puolen sijaitsi aiemmin puolustusvoimien Suojeluvarikko (SluV, niin sanottu Kanavuoren varikko). Puolustusvoimien käyttöön oli Kanavuoren sisälle louhittu useaan kerrokseen noin 13 000 neliömetriä taisteluvälineiden säilytykseen ja huoltoon tarkoitettua varasto- ja työskentelytilaa. Luolastoa louhittiin talvisodan ajan, ja tunnelit valmistuivat 1940. Vuonna 1944 siellä aloitettiin pistoolin patruunoiden valmistus. Sotien jälkeen sinne varastoitiin aseita ja ampumatarvikkeita, 1950-luvulla linnoituskalustoa ja huoltovarmuusmateriaalia. Vuonna 1966 luolastosta tuli Puolustustusvoimien suojeluvarikko, ja 1974 aloitettiin suojelualantarvikkeiden kuten kaasunaamareiden valmistus. Puolustusvoimien toiminta päättyi luolastossa vuonna 2003. [8]
Luolasto on vuodesta 2006 lähtien ollut yksityisen Kiinteistö Oy Vuoriluolat -yrityksen omistuksessa.[8] Joulukuussa 2009 Helsingissä toimiva valtakunnallinen Tekniikan museo solmi vuokrasopimuksen varastotilojensa sijoittamisesta Kanavuoreen.[9] Myös jyväskyläläisen Alvar Aalto -museon varastotilat sijaitsevat Kanavuoren luolissa.[10] Luolastossa on vuokratiloja myös tietotekniikalle.[8] Vuonna 2019 Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelma siirrettiin luolastoon.Lisäksi Kanavuoressa on ampumarata, pienyrityksiä ja korkean turvallisuusluokan konesali, jota operoi Tnnet Oy.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kanavuori Wikimedia Commonsissa
Palokka |
|
---|---|
Vaajakoski |
|
Tikkakoski | |
Muut |