Katarina Erikintytär Nipertz

Katarina Erikintytär Nipertz (Karin Nipertz; k. 1487) oli ruotsalainen aatelisnainen ja Raaseporin lääninhaltija. Hänen vanhempansa olivat Erik Nipertz ja Ebba Erikintytär Krummedige.

Katarina Erikintytär Nipertz
Henkilötiedot
Kuollut	1487
Ammatti	Raaseporin lääninhaltija
Vanhemmat	Erik Nipertz Ebba Erikintytär Krummedige
Puoliso	Erik Nilsson Oxenstierna Lauri Akselinpoika Tott
Lapset	Margareta Laurensdotter Tott Axel Laurensson Tott
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Katarina Nipertzin isä Erik Nipertz oli Eerik Pommerilaisen uskollinen kannattaja aina hänen erottamiseensa asti ja kertoi eräässä kirjeessä vihanneensa kuninkaaksi valittua Kaarle Knuutinpoika Bondea. Hän halusi vahvistaa suhdetta naittamalla Katarinan ritari Erik Nilsinpoika Oxenstiernalle. Pian avioliiton solmimisen jälkeen Erik Nipertz kuitenkin kuoli taistellessaan Örestenin linnasta Sten Sturea, Kaarle-kuninkaan sisarenpoikaa, vastaan.

Katarinan mies Erik Nilsinpoika kuoli 1470-luvun alussa. Pariskunnalla oli ainakin kaksi lasta, jotka kuitenkin menehtyivät jo ennen vuotta 1476. Katarina peri lapsensa ja sitä kautta koko miehensä omaisuuden, johon kuului muun muassa Djursholmin kivilinna, suvun asuinkartano lähellä Tukholmaa.

Rikas leski sai uudeksi puolisokseen Raaseporin linnanpäällikön Lauri Akselinpoika Tottin, joka oli nuorin Tott-ylimyssuvun Akselinpoika-veljeksistä. Häät vietettiin 29.9.1474, ja niiden yhteydessä annettu huomenlahjakirje on edelleen tallella. Avioliiton solmimisen aikaan Akselinpojat olivat loittonemassa liittolaisestaan Sten Sturesta ja neuvottelivat kuningas Kristian Oldenburgilaisen kanssa välirikkonsa sovintoehdoista. Sten Sturen epäluuloa kasvatti Lauri Akselinpojan avioliitto vanhan vastustajan suvun edustajan kanssa.

Katarina asui todennäköisesti Raaseporissa kunnes pariskunta muutti Viipuriin vuonna 1481. Siihen asti Laurin vanhempi veli Eerik Akselinpoika Tott oli valvonut Suomen itärajaa. Hänen kuoltuaan toinen veli, Gotlannin herra Ivar Akselinpoika Tott teki Laurista Viipurin ja Olavinlinnan herran varmistaakseen Tott-suvun vallan Suomessa, mutta Sten Sturekaan ei voinut estää Lauria pitämästä myös Raaseporia.

Erik Tott oli muutamia vuosia aikaisemmin aloittanut Olavinlinnan rakentamisen ja sitä jatkettiin Laurin aikana. Erään 1600-luvulla kirjoitetun tiedon mukaan "vanhan linnantuvan" seinään oli hakattu myös Nipertzien vaakuna, jonka alla oli kirjoitus Carin Erikdotter i Diursholm. Keskiajan ylimysnaiset käyttivät isänsä vaakunaa ja kirjoittautuivat oman asuinkartanonsa mukaan.

Keväällä 1483 Katarina Nipertz jäi leskeksi kolmen lapsen äitinä. Lauri Akselinpojan kuoltua Tottit joutuivat luovuttamaan Viipurin ja Olavinlinnan valtionhoitaja Sten Sturelle. Raaseporin muodolliseksi lääninhaltijaksi tuli Ivar, mutta todellisuudessa linnasta piti huolta Katarina. Myös hänen lapsilleen taattiin oikeus siihen vielä 20 vuodeksi.

Pian Sten Sturen joukot kuitenkin hyökkäsivät kaikille Ivarin Ruotsissa oleville alueille. Raaseporin piirityksen aloitti Viipurin linnanpäällikkö, valtionhoitajan alainen Knut Posse. Katarina johti Raaseporin linnan puolustusta. Sture-kronikan uskottavan tiedon mukaan hän neuvotteli valtionhoitajan ohi Ruotsin valtaneuvoston kanssa antautumissopimuksen, joka takasi hänelle ja hänen lapsilleen sekä vapaan pääsyn pois että taloudellisia etuja. Myös Knut Posse oli ottanut tehtäväkseen velkoa Katarinalta erään Tallinnan porvarin saatavia, mutta niistä riideltiin vielä Katarinan kuoltuakin. Katarina Nipertz asui Suomesta lähdettyään ilmeisesti Djursholmissa ja kuoli aikaisintaan 1487.