Keihäsakaasia
Keihäsakaasia[2] (Acacia aneura) on akasioiden sukuun kuuluva pensas tai pieni puu, joka esiintyy Australian kuivassa sisämaassa.
| Keihäsakaasia | |
|---|---|
 Keihäsakaasian kukkia ja lehtiä. | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Akaasiat Acacia |
| Laji: | aneura |
| Kaksiosainen nimi | |
Acacia aneura | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö
Keihäsakaasia on pensasmainen tai puumainen, noin kymmenen metriä korkeaksi kasvava kasvi. Oksat alkavat noin metrin korkeudesta ja runko on halkaisijaltaan 20–30 senttimetriä. Keihäsakaasia on pitkäikäinen kasvi ja se saattaa kasvaa noin metrin kymmenessä vuodessa, mutta kuivuuden takia kasvu saattaa pysähtyä kokonaan. Täyteen mittaansa kasvaneet yksilöt ovatkin yleensä yli 100-vuotiaita.[3]
Lajilla ei ole ollenkaan kasvitieteellisestä näkökulmasta lehtiä, joita korvaa ruskeanvihreät lehdykät tai lehtiruodit. Lehdet ovat kooltaan ja muodoltaan melko vaihtelevia.[3] Keihäsakaasia kukkii yleensä kolme tai neljä kertaa vuodessa. Eniten kukkia kehittyy normaalisti keväällä tai kesän sateiden jälkeen.[4] Kirkkaankeltaiset kukat ovat 15–30 millimetriä pitkiä. Kukista kehittyy myöhemmin ruskeita hedelmiä.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
Keihäsakaasiaa esiintyy Australian kuivilla ja puolikuivilla alueilla. Päälevinneisyysalue käsittää Australian keskiset ja eteläiset osat Länsi-Australian rannikolta Queenslandin läntiseen osaan ja Uuteen Etelä-Walesiin.[5]
Keskimäärin keihäsakaasian kasvupaikoilla sataa 200–250 millimetriä vettä vuodessa. Kasvin suurimmat esiintyvät ovat tulva- ja eroosiotasangoilla sekä laajoissa laaksoissa. Kukkuloiden rinteillä sitä kasvaa vain hajanaisesti. Hiekkaharjuilla keihäsakaasiaa saattaa kasvaa dyynien välisissä notkelmissa. Maaperä on usein punamaata ja hiekkaa tai hiekkaista savimaata.[5]