Keuhkokalat
Keuhkokalat (Dipneusti tai Dipnoi) on lihaseväisten kalojen (Sarcopterygii) alaluokka. Keuhkokalat pystyvät hengittämään ilmaa uimarakkonsa avulla, jos vesi on vähähappista.[2]
| Keuhkokalat | |
|---|---|
 Australiankeuhkokala (Neoceratodus forsteri) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Lihaseväiset Sarcopterygii |
| Alaluokka: | Keuhkokalat Dipneusti Müller, 1844 |
| Lahko: | Keuhkokalat Ceratodontiformes Berg, 1940 |
| Heimot[1] | |
| |
| Katso myös | |
Nykyisiä keuhkokaloja tunnetaan vain kuusi lajia, jotka elävät eteläisen pallonpuoliskon sisävesissä. Australiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on kussakin omat heimonsa, jotka kaikki luetaan yhteen lahkoon Ceratodontiformes. Enemmän keuhkokaloja on ilmeisesti esiintynyt devonikaudella, jolloin kalat kehittyivät voimakkaasti.[3]
Ruumiinrakenne ja elintavat
Keuhkokalat ovat pitkulaisia ja ankeriasmaisia kaloja joilla on pienet suomut. Rinta- ja vatsaevät ovat sulkamaiset.
Uimarakko on kehittynyt kahdeksi keuhkoksi. Poikasilla on ulkoiset kidukset. Kalat ottavat tarvitsemansa hapen keuhkoillaan ilmasta, jota ne käyvät hengittämässä keuhkoillaan veden pinnassa.[4] Kuivan kauden ajan keuhkokalat viettävät horroksessa kuivuneiden järvien ja jokien pohjamudassa. Etiopiankeuhkokalan (Protopterus aethiopicus) on todettu selviävän näin jopa neljän vuoden ajan.[5][4][6][7]
Keuhkokalat ovat petoja ja syövät kaikkea, mitä saavat kiinni jos saalis vain mahtuu niiden suuhun. Ruokavalioon kuuluvat kalat, äyriäiset ja muut vesieläimet.[3]