Khoit

Khoit tai khoikhoit eli hottentotit^[1] ovat pääosin Etelä-Afrikassa, Botswanassa ja Namibiassa elävä kansa, joka sanien kanssa muodostaa khoisan-ryhmän. Khoisanit ovat eteläisen Afrikan alkuperäisihmisiä, ja eläneet tiettävästi aiemmin huomattavasti laajemmalla alueella, mutta tulleet myöhemmin bantuheimojen syrjäyttämiksi. Nykyisin khoita elää Etelä-Afrikassa noin 2 400, Namibiassa noin 3 400 ja Botswanassa 1 900. Heistä noin 150 Etelä-Afrikassa, Namibiassa noin 1 700 ja Botswanassa noin 100 elää vielä perinteisen kulttuurin ja tapojensa mukaista elämää.

Kansaan aiemmin viitannut hollantilaisperäinen nimitys hottentotti merkitsi ’hikottelijaa’ tai ’änkyttäjää’, mutta nykyisin asiateksteissä käytetään kansan omakielisiä nimityksiä. Useiden lähteiden mukaan sanaa hottentotti pidetään nykyisin vanhentuneena ja halventavana.^[2][3] ”Hikottelija” viittaa khoiden omaan naksausäänteitä sisältävään kieleen. Nimitys khoi tulee heimon omasta kielestä ja merkitsee ’oikeita ihmisiä’.^[3]

Khoiden uskonnossa Kuulla on erityinen merkitys. Sekä uusi- että täysikuu ovat tärkeitä saderiittien toimittamisaikoja. Kuuta on pidetty taivaaseen, maahan ja erityisesti sateeseen liittyvän jumaluuden fyysisenä manifestaationa.^[4]

Khoit ovat hyvin lyhyitä, keskipituudeltaan noin 1,5 metriä. Iho on väriltään kellertävänruskea, ruumiinrakenne hoikka, hiukset ovat mustat. Naisille tyypillinen piirre on niin sanotut rasvapakarat eli steatopygia.^[5]

Hottentotit tulivat yleiseen tietoisuuteen 1960-luvun alussa Hottentottilaulu-nimisen lastenlaulun ansiosta, jonka Maikki Länsiö ja Esa Saario levyttivät vuonna 1961. Laulu on alun perin norjalainen, ja sen suomenkieliset sanat ovat Jukka Virtasen käsialaa.^[6]