Kojamo

Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO perustettiin 29. tammikuuta 1969. Maaltapaon vuosina suuret ikäluokat muuttivat maalta kaupunkeihin ja yhtiö perustettiin täyttämään vallitsevaa asuntopulaa. Osuuskunnasta tuli osakeyhtiö vuonna 1997.^[8] Perustajia olivat Helsingin asuntokeskuskunta Haka, eri ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike^[9].

Syyskuussa 2014 yhtiö otti käyttöön kaupallisen asuntovuokrauspalveluiden Lumo-brändin.^[8]

VVO-Yhtymä Oyj muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017. Uusi nimi, Kojamo, tarkoittaa suurta koiraslohta.^[10]

Kojamo listautui pörssiin kesäkuussa 2018. Ennen listautumista suurimmat omistajat olivat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma sekä Teollisuusliitto noin 16 prosentin osuudella.^[11]

Osana listautumista yhtiö palkkasi amerikkalaiset investointipankit Goldman Sachsin ja JPMorgan Chasen myymään yhtiötä kansainvälisille sijoittajille.^[11]

Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö ja yksi suurimmista investoijista Suomessa. Kojamon investoinnit kohdistuvat uudistuotantoon, kiinteistöjen konvertoimiseen asuinkäyttöön sekä valmiiden asuntokohteiden ostoon. Kojamon toiminta keskittyy Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin. Yritys panostaa digitaaliseen kehitykseen ja palveluihin.^[12]

Kojamon kuluttajabrändi on Lumo. Lumo-vuokra-asunnot ovat vuokrattavissa Lumo-verkkokaupasta.

Organisaatio on jakaantunut asiakkuuksiin, investointeihin ja kiinteistökehitykseen^[7].

Kojamon suurimmat osakkeenomistajat 31. joulukuuta 2021 olivat seuraavat:^[13]

1. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen – 8,31 %
2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma – 7,83 %
3. Teollisuusliitto – 6,68 %
4. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ – 4,89 %
5. Rakennusliitto – 3,35 %
6. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto – 2,31 %
7. Ammattiliitto Pro – 2,09 %
8. Palvelualojen ammattiliitto PAM – 2,08 %
9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo – 1,08 %
10. Stiftelsen för Åbo Akademi – 0,69 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet yhteensä: 51,9 %.

Yhtiö joutui vuonna 2012 arvostelun kohteeksi perittyään tasausjärjestelmään vedoten valtion korkotuetusta kohteestaan suurempaa vuokraa kuin mitä oli ilmoittanut ARA:lle^[14]. Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013^[15].

Vuonna 2016 yhtiö jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen. Jo aiemmin ammattiyhdistysjohtajat joutuivat selittelemään, miksi rahoja ei käytetty pienentämään vuokrankorotuksia kohtuullisiksi, kun asunnoissa asuu paljon liittojen jäseniä. Kansanedustaja Leena Meri teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miksi ammattiliitot lasketaan yleishyödyllisiksi omistajiksi, niin että niiden ei tarvitse maksaa veroja osingoista^[16].

Kuluttajaliiton tutkimuksessa vuonna 2016 korkotuettujen vuokra-asuntojen vuokrat olivat korkeampia kuin vapaarahoitteisten jokaisessa vertailukelpoisessa saman alueen esimerkkiparissa. Esimerkiksi Vantaalla VVO:n korkotuetun kolmion vuokra oli 1 157 euroa, VVO:n vapaarahoitteisen kolmion 1 002 euroa ja yksityisen vuokranantajan kolmion 900 euroa. Syyksi epäiltiin julkista asumistukea. Takana ovat VVO:n, Saton, Ovenian ja muiden suuryhtiöiden kovat vuokrankorotukset^[17].

• Kojamo Oyj:n kotisivu
• Kojamo Kauppalehden yrityshaussa