Kreikankilpikonna
Kreikankilpikonna (Testudo hermanni) on yksi kolmesta Välimeren Euroopan puoleisilla rannoilla elävistä kilpikonnalajista. Sitä ei pidä sekoittaa espanjankilpikonnaan (Testudo graeca), jonka englanninkielinen nimi on Greek tortoise.[2] Myös nimitystä Eurotestudo hermanni näkyy kirjallisuudessa. Kaiken kaikkiaan Välimeren seudun kilpikonnien taksonomiaa tutkitaan ja muutoksia lienee tulossa.[3]
| Kreikankilpikonna | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Maakilpikonnat Testudinidae |
| Suku: | Testudo |
| Laji: | hermanni |
| Kaksiosainen nimi | |
Testudo hermanni | |
 Kreikankilpikonnan levinneisyys | |
| Alalajit | |
| |
| Katso myös | |
| |
Ulkonäkö ja koko
Kreikankilpikonnan kilpi on 12–20 senttiä pitkä, ja siinä on keltaisella pohjalla tummia kuvioita. Naaras on hiukan suurempi kuin koiras. Kreikankilpikonna on myös isompi kuin nelivarvaskilpikonna. Kilpi on matala ja leveä, vatsakilpi on kiinteä ja jäykkä. Hännän päässä on sarveispiikki, eikä reisissä ole tuberkkeleita. Etujaloissa on yleensä viisi kynttä ja takajaloissa neljä. Voi kasvaa jopa reikäleivän kokoiseksi. Uroksella on yleensä vaaleampi kilpi kuin naaraalla.
Levinneisyys
Kreikankilpikonnaa tavataan Etelä-Euroopassa ja Balkanilla.
Ravinto
Kreikankilpikonna on kasvinsyöjä. Lemmikkinä se lihoo helposti, ja sille on varottava antamasta liian energiapitoista ruokaa. Se syö melkein kaikkea vihreää.
Muuta
Kreikankilpikonnan maahantuontiin on oltava CITES-lupa.