Kuopion Palloseura
Kuopion Palloseura (KuPS) on vuonna 1923 perustettu Veikkausliigassa pelaava kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden kuusi kertaa,[2] Suomen Cupin neljä kertaa[3] ja Liigacupin kerran.[4] KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä. Seuran peliasussa paita ja sukat ovat keltaiset ja housut ovat mustat, kakkosasu taas on valkomusta.[1]
| KuPS | |||
|---|---|---|---|
 | |||
| Koko nimi | Kuopion Palloseura | ||
| Perustettu | 16. maaliskuuta 1923 | ||
| Kaupunki | Kuopio | ||
| Kenttä | Kuopion keskuskenttä | ||
| – kapasiteetti | 4 778[1] | ||
| Sarja | Veikkausliiga | ||
| Sarjataso | 1. | ||
| Värit | |||
| Toimitusjohtaja | Tomi Erola | ||
| Puheenjohtaja | Vesa Kauppila | ||
| Päävalmentaja | Jani Honkavaara | ||
| Kapteeni | Petteri Pennanen | ||
| |||
| Mitalit | ||
|---|---|---|
| Mestaruussarja, Veikkausliiga | ||
 Kultaa | 1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019 | |
 Hopeaa | 1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023 | |
 Pronssia | 1953, 2018, 2020 | |
| Suomen Cup | ||
| Kultaa | 1968, 1989, 2021, 2022 | |
| Hopeaa | 2011, 2012, 2013 | |
| Liigacup | ||
| Kultaa | 2006 | |
| Hopeaa | 2024 | |
Historia
 | Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Korjattava osuudet, jotka on kirjoitettu fanin näkökulmasta; liikaa epäolennaisten yksityiskohtien listaamista |
- Pääartikkelit: Kuopion Palloseuran historia ja Kuopion jalkapallo
Seuran alkuvuodet
Kuopiossa paikallisista urheiluseuroista mm. Kuopion Reipas otti jalkapalloilun ohjelmaansa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.[5] Kun ristiveto eri urheilulajien välillä Reippaassa voimistui niin, että seuran jalkapalloilijat eivät nähneet enää mahdollisuuksia kehittää lajiaan seuran alaosastona, he irrottautuivat Reippaasta perustaakseen oman seuran. Synnytettiin Kuopion Palloseura, jonka perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923.[6]
Toiminta käynnistettiin heti perustamisen jälkeen keväällä. Virallinen kilpailutoiminta alkoi osallistumisella SM-kilpailuun.[7] 1920-luvulla SM-kilpailut pelattiin cup-muotoisesti. KuPS saavutti kilpailun parhaan sijoituksensa heti ensimmäisellä kerralla 1923 päästessään välierään. Osallistuminen SM:n tavoitteluun on jatkunut yhtäjaksoisesti vuotta 1925 ja paria 1940-luvun sota-ajan kautta lukuun ottamatta.[8]
Vuonna 1930 Suomen jalkapalloilussa siirryttiin sarjamuotoiseen pelaamistapaan.[10] Kuopion Palloseura voitti 1930 piirin mestaruuden ja selviytyi Palloliiton B-sarjaan.[10] Kuopion Palloseura ylsi heti ensi yrityksellä B-sarjan välieriin, jonka voittajat nousivat valtakunnan ylimpään sarjaan, mutta KuPS hävisi Viipurin Susille.[11]
Kuopion Palloseuran alkuperäisenä peliasuna oli mustavihreäpystyraitaiset paidat ja valkoiset housut. Kun tarvittiin uusia asusteita, ei ollut löytynyt paitaa, jossa vihreä väri olisi pysynyt kunnollisesti. Mietittiin eri värivaihtoehtoja, ja päädyttiin Savon väreihin, keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Uudet asusteet otettiin käyttöön keväällä 1935.[12]
Kaudella 1946–1947 Suomensarjan neljä parasta pääsivät karsimaan kahdesta pääsarjan paikasta. KuPS pelasi nousun kannalta ratkaisevan ottelun Helsingissä 15. kesäkuuta 1947, ja tasapeli Kallion Palloseuran kanssa tarkoitti nousua Mestaruussarjaan.[9] [8] Paikan tavoittelu oli alkanut Savon piirinsarjapelillä kesällä 1930, eli pääsarjaan nousu kesti KuPS:lta hieman yli 17 vuotta. KuPS aloitti Mestaruussarjassa elokuussa 1947 häviämällä HIFK:lle Kuopiossa.[8] KuPS putosi heti ensimmäisenä kautenaan mestaruussarjasta, mutta nousi takaisin saman kalenterivuoden aikana.
Mestaruuksien vuodet
1950-luku: Ensimmäiset mestaruudet
Vuonna 1950 KuPS taisteli ensimmäisestä mestaruudestaan, mutta jäi lopulta hopealle.[13] Kuopion Palloseuran ensimmäinen mestaruus tuli vuonna 1956. Mestaruus ratkesi Helsingin Olympiastadionilla jo ennen viimeisiä kierroksia KuPS:n lyödessä HPS:n.[14] KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1958. Viimeisellä kierroksella Väinölänniemellä kohtasivat KuPS ja HPS. KuPS:n voitolla molemmat päätyivät tasapisteisiin. Tarvittiin uusintaottelu mestaruudesta ja se pelattiin Olympiastadionilla, missä KuPS voitti jatkoajalla. Ottelun katsojamäärä oli silloinen Suomen sarjapelien ennätys, yli 8000.[15] KuPS oli 1950-luvulla huonoimmillaan sarjassa viidentenä. Vuosien 1956 ja 1958 mestaruuksien lisäksi seura saavutti hopeaa 1950 ja 1954 sekä pronssia 1953.
1960-luku:
KuPS saavutti hopeaa vuosina 1964, 1967 ja 1969.[16] Vuonna 1966 joukkueen valmentajana aloitti Gunnar Boman, kun Aaro Heikkinen oli siirtynyt edelliskauden jälkeen vastaamaan koko seuran valmennusjohtamisesta. Seuran kolmas ja ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä Turun Palloseuran hävitessä KuPS:lle lokakuussa 1966.[17] Mestaruusjoukkueen paras maalintekijä oli 16 maalia 20 ottelussa tehnyt Markku Hyvärinen, joka on edelleen ainoa KuPS:n paidassa pääsarjan maalikuninkuuden voittanut pelaaja. [18]
Syksyllä 1967 KuPS pelasi ensimmäiset Euroopan cup-ottelunsa. KuPS olisi päässyt jo vuonna 1959 mukaan kilpailuun, mutta seuran talous ei ollut antanut tuolloin siihen mahdollisuutta. Nyt oli vastassa ranskalainen huippuseura St. Etienne. Ensimmäinen osaottelu pelattiin Ranskassa, toinen Kuopiossa. KuPS hävisi molemmat ottelut.[19] 1968 Kuopioon tuli ensimmäinen Suomen cupin voitto KuPS:n lyödessä Olympiastadionilla KTP:n.[20] 1969 paikallisvastustaja Elo pelasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa, ja seurojen ensimmäisessä pääsarjakohtaamisessa keväällä tehtiin KuPS:n silloinen yleisöennätys 6787. KuPS tuli sarjassa viidennen kerran hopealle. [21]
1970-luku: Kaksi mestaruutta
Kaudelle 1972 valmentajaksi tuli Martti Räsänen, jonka alaisuudessa seura saavutti kaksi mestaruutta. Seuran neljäs mestaruus varmistui kauden 1974 viimeisellä kierroksella KuPS:n voittaessa olympiastadionilla HJK:n. Kaudella 1975 oli vuorossa hopeaa. KuPS:n viides mestaruus varmistui Väinölänniemellä syyskuussa 1976 pelatussa HJK-ottelussa joka päättyi maalittomaan tasapeliin [22]. Vuosina 1977 ja 1979 seura saavutti hopeaa. [23]
KuPS oli noussut 1970-luvulla suomalaisittain suurseuraksi: oleelliset tekijät oli seurassa toteutettu esimerkillisesti, markkinointi, pelaajien työasiat ja seuran johdon vaastuun jaot olivat hallinnassa. Talouskin oli kunnossa, sillä lipputulot elättivät seuraa pitkälle. Lisämausteena oli ankara lajin sisäinen paikallinen kilpailu KPT:n kanssa, eikä kilpailevia lajeja ollut käytännössä lainkaan.[24]
Vaikeat kolme vuosikymmentä
1980-luku:
1980-luvulla alkoivat KuPS:n vaikeat vuodet. KPT lähti haastamaan 1970-luvun lopussa KuPS:aa, ja myös Elo nosti päätään alemmista sarjoista kaupungin suurseurojen kilpailijaksi. Myös kaupungin jääkiekkoväki alkoi rakentaa pohjaa KalPa:n nousulle liigaan. Jalkapallo muuttui amatöörien harrastuksesta ammattimaiseksi kilpaurheiluksi. KPT:n täysimittainen hyökkäys kotimaiselle jalkapallohuipulle pääsemiseksi päättyi yhtälön taloudelliseen mahdottomuuteen muutamassa vuodessa, ja Elonkin nousun takaa löytyi kestämättömät perusteet, mikä johti seura toiminnan loppumiseen.[25] 1980-luku päättyi KuPS:lta lopulta komeasti Suomen cupin voittoon Hakasta Olympiastadionilla lokakuussa 1989.[26]
1990-luku:
Kaudet 1990-1992 seuraa valmensi sen kahdesti aiemmin mestaruuteen valmentanut Martti Räsänen. Kauden 1992 jälkeen KuPS tippui 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen sarjatasoa alemmas I divisioonaan. Ratkaisumaalin kauden viimeisessä ottelussa Mikkelin Palloilijoita vastaan laukoi vapaapotkusta oma kasvatti Juha Karvinen. Maali hiljensi lumen peittämän Väinölänniemen.[27]
Paluu Liigaan onnistui heti, mutta vain kaudeksi 1994. Kaudet 1995-1997 seura pelasi Ykkösessä, vuodesta 1996 alkaen vastaperustetussa pohjoislohkossa. Kausi 1997 päättyi karsintasarjaan Nokian Pyryn ja Visan Pallon kanssa ja lopulta putoamiseen Kakkoseen. Nousu Ykköseen onnistui heti kaudella 1998. Kauden 1999 KuPS pelasi Ykkösen etelälohkossa. Ykkösessä ja Kakkosessa vietetyt kaudet joukkue koostui käytännössä seuran omista kasvateista. [18]
1990-luvulla KuPS oli jatkuvissa talousongelmissa. Kakkosessa pelaaminen hankaloitti velkataakan hoitamista, ja syksyllä 1998 alkoi häämöttää konkurssi. Pelastusoperaatiota varten oli muodostettu KuPS Oy, joka pelasti KuPS ry:n vain parin viikon päässä häämöttävältä konkurssilta hoitamalla yhdistyksen velat verottajalle. [28]
2000-luku: Tukevampi paluu Veikkausliigaan
Vuodet 2000 ja 2001 seuraa valmensi Esa Pekonen, joka nosti KuPS:n Veikkausliigaan kaudeksi 2001. Ensimmäinen liigakausi toi kahdeksannen sijan, mutta Pekonen ei saanut enää jatkaa. Kauden 2002 seuraa valmensi Jari Pyykölä joka vaihtui kesken kauden 2023 Ismo Liukseen. Kauden 2003 päätteeksi KuPS putosi takaisin Ykköseen. [18]
Kaudelle 2004 seura palkkasi päävalmentajaksi Juha Malisen, joka onnistui nostamaan KuPS:n heti takaisin Veikkausliigaan. Kausi 2006 alkoi lupaavasti Finnair Stadiumilla pelatussa Liigacupin loppuottelussa, jossa KuPS voitti FC KooTeePeen maalein 2-1 päättäen samalla seuran saavutusten 17-vuotisen kuivan kauden.[29] Sarjakausi 2006 päättyi kuitenkin tipahtamiseen Ykköseen. [18]
Kauden 2006 jälkeen KuPS oli jälleen taloudellisissa ongelmissa ja lähellä konkurssia. Seurasta neljänneksen vuodesta 1998 alkaen omistanut savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti järjesti yhdessä seuran kanssa tiedotustilaisuuden 1. joulukuuta 2006, jossa hän ilmoitti pelastavansa seuran konkurssilta. [30]
Kaudet 2007-2009 seuraa valmensi Kai Nyyssönen. Kauden 2007 sankari oli kolme maalia päätöskierroksella tehnyt ja nousun ratkaissut Ilja Venäläinen, jonka ansiosta KuPS palasi Veikkausliigaan kaudeksi 2008. Seura on pelannut Suomen ylimmällä sarjatasolla kaudesta 2008 saakka. [18]
Paluu huipulle ja Eurooppaan
2010-luku: Paluu mitaleille ja Veikkausliigan mestaruus 2019
Vuosina 2009-2014 seuraa valmensi paluun päävalmentajaksi tehnyt Esa Pekonen, joka korvasi Kai Nyyssösen kesken kauden 2009. Vuonna 2010 KuPS saavutti pitkästä aikaa mitalin yltämällä hopealle. 2010-luvun alussa seura myös esiintyi kolme kertaa häviävänä osapuolena Suomen cupin finaalissa (vuosina 2011, 2012 ja 2013). Menestyksen ansiosta KuPS pääsi vuosikymmenten odotuksen jälkeen pelaamaan Euroopan cup-kilpailuja. Vuosina 2014-2016 seuraa valmensi Marko Rajamäki, joka nosti monta seuran tai maakunnan kasvattia, kuten Urho Nissilän, Saku Savolaisen ja Ilmari Niskasen, edustusjoukkueeseen. [18]
Kaudelle 2017 KuPS palkkasi päävalmentajaksi Jani Honkavaaran. Kaudella 2017 KuPS saavutti Veikkausliigassa hopeaa ja kaudella 2018 pronssia.[31] Honkavaaran kolmas kausi huipentui Veikkausliigan mestaruuteen 2019. Seuralla oli mahdollisuus varmistaa 43 vuoden tauon jälkeen mestaruus jo päätöskierrosta edeltävällä kierroksella kotiottelussa Espoon Honkaa vastaan. Keskuskentälle oli saapunut seuran sen hetkinen ennätysyleisö, 7114 katsojaa[32]. Lopulta mestaruus varmistui päätöskierroksella 19.10.2019 Turussa Kupittaan stadionilla pelatussa ottelussa, jossa KuPS voitti Interin 0-2. Mestaruuden ratkaisseen osuman viimeisteli Ilmari Niskanen[33]. Mestaruuspokaalin kapteenina toimineelle seuran omalle kasvatille Petteri Pennaselle ojensi seuran pääomistaja ja Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti.
| Aloituskokoonpano Inter-ottelussa 19.10.2019 |
2020-luku: Menestys saa jatkoa
Kaudelle 2020 KuPS palkkasi päävalmentajaksi Arne Erlandsenin, jonka alaisuudessa seura saavutti pronssia. Vuosina 2021 ja 2022 seuran päävalmentajana toimi Simo Valakari. Molemmat sarjakaudet päättyivät hopeaan ja vain pisteen eroon mestaruuden molempina kausina voittaneeseen HJK:hon nähden. Vuoden 2021 lokakuussa pelatussa mestaruuden ratkaisseessa ottelussa Keskuskentälle oli saapunut seuraamaan seuran uusi ennätysyleisö 7890 katsojaa[34]. Kaudella 2021 KuPS voitti 32 vuoden tauon jälkeen Suomen Cupin. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa kaatui HJK rangaistuspotkukilpailussa. Menestys Suomen Cupissa sai jatkoa myös vuonna 2022, jolloin KuPS kaatoi finaalissa Ilveksen maalein 1-0. [18]
Kauden 2023 päävalmentajana aloitti seuran oma kasvatti Pasi Tuutti. Tuutin kuitenkin korvasi vain kolmen kierroksen jälkeen paluun seuraan tehnyt Jani Honkavaara. Seura juhlisti satavuotista historiaansa toukokuussa 2023 pelatussa juhlaottelussa HJK:ta vastaan pelaamalla seuran alkuperäisillä mustavihreäpystyraitaisilla paidoilla. Ottelun voittomaaliksi jääneen 2-1 osuman viimeisteli Saku Savolainen. Kausi 2023 päättyi seitsemänteen peräkkäiseen mitaliin, kun KuPS päätyi hopealle häviten mestaruuden ottaneelle HJK:lle lopulta maalierolla.
Stadionit
- Pääartikkeli: Kuopion keskuskenttä
KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä, jonka sponsorinimeksi tuli 2012 kaudelle Savon Sanomat Areena (3+2 vuoden sopimus)[35]. Alkuaan Keskuskenttä avattiin toukokuussa 1939. Vuonna 2003 kentälle asennettiin tekonurmi, ja kesäkuussa 2005 valmistui uusi pääkatsomo. KuPS on pelannut stadionilla kaudesta 2005 alkaen.
Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Istumapaikkakapasitetti on yhteensä 3 190, jonka lisäksi stadionilla siirrettävä aurinkokatsomo, joten stadionin kokonaiskapasiteetti on noin 4 000 katsojaa.
KuPS on pelannut historiansa aikana myös Väinölänniemen stadionilla, missä KuPS pelasi ensimmäisen virallisen kilpailuottelunsa 6.9.1923, vastassa oli Varkauden Suojeluskunnan Palloilijat, ottelu kuului cup-muotoiseen Sm-kilpailuun, tulos oli 2-2, uusintaottelussa 23.9. Väinölänniemellä KuPS voitti 3-1.[8] Nykyiseltä ”Vänäriltä” näytävä stadion valmistui 1952, ja katsomorakennus vihittiin käyttöön samana vuonna 8.7. Pelialue oli leventynyt virallisiin mittoihin ja pelialusta oli kunnollinen ruohomatto, joka oli kaupungissa toinen Keskuskentän jälkeen.[36] Edellä mainittujen lisäksi muita Kuopion kenttiä, joilla KuPS on pelannut virallisia kilpailuotteluita ovat Keskuskentän stadionin vieressä sijainnut hiekkakenttä, joka oli käytössä keväisin, kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia (esim. kauden 1991 avausottelu[37] ). Myös Kuopio-hallissa KuPS on pelannut virallisia kilpailuotteluita (esim. kauden 1994 avausottelu[37]).
Kannattajat
Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä. Maaninkalaiset jännärit aloittivat toimintansa jo 1960-luvulla[38]. Yhdistyksen perustamisvuosi lienee 1967, koska KuPS:n 1977 kauden päätöstilaisuudessa jaettiin Maaningan kannatuskerhon 10-v juhlapalkinto[39]. Yhdistys rekisteröitiin virallisesti tammikuussa 1973[40].
KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 1970-luvun mestaruushuumassa. Se perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 ja rekisteröitiin samana vuonna nimellä KuPS S.C. ry. [41] Ydinryhmä pelasi myös puulaakijalkapalloa ja perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, eli nykyisen Kings Kuopion. KSC:n toiminta hiipui 1980-luvulla ja sen viimeiseksi kokoontumiseksi jäi vuoden 1989 Suomen Cupin finaali.
Banzai - KuPS:n kannattajat ry:tä alettiin pohjustaa vuonna 2000. KuPS:n nettisivujen vieraskirjassa monet kirjoittajat halusivat oman faniklubin perustamista. Idea alkoi konkretisoitua KuPS:n nousuhuumassa marraskuussa 2000, jolloin pidettiin ensimmäinen fanitapaaminen Kuopiossa, ja synnytettiin Banzai – KuPS Fan Club. Ryhmä on nimetty Jukka Virtasen sanoittaman, Antti Hyvärisen säveltämän ja Kai Hyttisen vuonna 1975 ensi kertaa esittämän KuPS:n kannatuslaulun mukaan. Singlellä on kappaleet Banzai Banzai / Älä laakase naatitaan (B-puolen esittäjäksi on merkitty Pelurit).[42]Toiminta alkoi omien nettisivujen avaamisella 2.1.2001. Samalla sovittiin seuran kanssa, että keskustelupalsta siirtyy KuPS:n sivuilta Banzain sivuille. Tämä siksi, että KuPS-keskustelu ei hajoaisi kahteen eri foorumiin. [43]Yhdistys päätettiin rekisteröidä lähinnä rahaliikenteen ja pienimuotoisen fanituotekaupan sujuvan toimimisen vuoksi.[44] Ry:n perustava kokous pidettiin 21.12.2002. [45] Rekisteröity yhdistys Banzaista tuli 4. heinäkuuta 2003.
Banzai-ryhmään kuuluneet kannattajat perustivat KuPS:n etäkannattamiselle heti Banzai Fan Clubin perustamisen jälkeen paikallisia nettiyhteisöjä muuallekin Suomeen: Kapakka-Banzai, Piäkaapuntiseuvun KuPS-vanit[46] ja Banzai-Jyväskylä, KuPS:n jyväskyläläiset kannattajat [47].
2005 kauden lopuksi osa Banzain jäsenistä ilmoitti eroavansa jäsenyydestä, ja he perustivat KPO Crew' n.[48]
Kun Banzain toiminta hiljeni, ry:n virallinen toiminta päätettiin laittaa hyllylle vuoden 2009 jälkeen[44].
Nettiyhteisökannattamisen tilanne oli tammikuussa 2014 oheinen: ”Keskustelufoorumin sopimus päättyi jo ja banzaikups.net sivutkin päättyvät ensi syksynä. Näiden tilalle KuPS ry on perustanut Facebook-sivun - niille, jotka siellä roikkuu. Nämä Piäkirkon sivut nyt jatkaa ainakin vielä...” [49]
Banzai-pelaajat
Vuodesta 2001 lähtien KuPS:n kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle (tai useammalle), joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.[50]
Kauden Banzai-pelaaja:
|
|
Kauden nuori pelaaja:
- 2015: Urho Nissilä
Tunnettuja KuPS:aan julkisuudessa liitettyjä henkilöitä
Listan henkilöt ovat olleet tekemisissä jollakin tavalla seuran kanssa ja tuoneet KuPSia esille julkisuudessa.
- Reijo Heiskanen – KuPS:n edustusjoukkueen pelaaja SM-sarjassa 1982[51], OP-Pohjola -ryhmän pääekonomisti, 50 v 29.1.2013[52]
- Mikko Helander, Keskon pääjohtaja 2015–. Voitti KuPS:ssa nappuloiden SM-hopeaa (1971) ja D-junioreiden SM:n (1972, ikäluokka 1960, pelikavereina mm. Jukka Sarnola, Petteri Kupiainen, Jarmo Karhunen ja Kari Ukkonen (1961) [53]). Kertoo seuraavansa nykyisinkin tarkasti KuPS:n edesottamuksia, KuPS ja jalkapallo ovat edelleenkin sydäntä lähellä ja pelaa yhä jalkapalloa aina kun se on mahdollista, asuu Hyvinkäällä.[54]
- Yrjö ”Josa” Jäntti – ex-KPT-juniori, oli mukana pelastamassa KuPSia 1990-luvulla[55], ollut KuPS ry:n vpj[56]
- Osmo P. Karttunen – SPL:n puheenjohtaja 1963–1973, ollut KuPS:n jäsen[38]
- Pekka Kejonen – Kuopiossa vaikuttanut runoilija, Banzai-termin ”isä”[57]
- Lasse Lehtinen – ex-KPT-juniori[58], ex-Elon vpj[59], vannoutunut KuPS-mies seurakaulaliina kaulassa Eurooppaliigan ottelussa 2.8.2012[60]
- Paavo Lipponen – valtiomies, käy usein KuPS:n peleissä, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 1[57]
- Jukka Pakkanen – kirjailija, sympatiseeraa KuPS:aa erittäin suuresti johtuen seuran kulttuurisuudesta, ei siksi, että vaimonsa on kuopiolaistaustainen[61]
- Spede Pasanen – viihdetaiteilija, KuPSin ex-jääkiekkoilija[62], KuPSin jäsen 1946 saakka[63]
- Wille Riekkinen – kuopiolainen kirkonmies, jonka piispa-aikana toinen istuimensa sijaitsi Keskuskentän lehtereillä[64]
- Jukka Turunen – KPT:n kasvatti, KuPS:n ex-pääsarjapelaaja (1986–1991, 1994) ja markkinointipäällikkö (1989–1991), pitää nykyään itseään kupsilaisena, 50 v 29.1.2014[65]
- Jukka Virtanen – kirjoittaja, savolaisen jalkapalloilun ihailija, Banzai-laulun sanoittaja, Banzai-kannattajien kunniajäsen nro 2.[66]
Organisaatio ja talous
KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle.
Kuopion Palloseura Oy
- Toimitusjohtaja: Tomi Erola
- Toimistopäällikkö: Johanna Taipale
- Myynti- ja markkinointipäällikkö: Tero Taipale
- Mediapäällikkö: Niklas Pehkonen
- Tiedotuspäällikkö: Martti Juurtela
- Turvallisuuspäällikkö: Mika Määttänen
- Hallituksen puheenjohtaja: Vesa Kauppila
Muut toimijat:
- Kuopion Palloseura ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
- Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
- Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.
Talouden tunnusluvut
| Tilikausi | Sarja | Liikevaihto | Tulos |
|---|---|---|---|
| 2001 | Veikkausliiga | 968 000 € | 36 000 € |
| 2002 | Veikkausliiga | 818 000 € | −57 000 € |
| 2003 | Veikkausliiga | 698 000 € | −98 000 € |
| 2004 | Ykkönen | 704 000 € | −75 000 € |
| 2005 | Veikkausliiga | 817 000 € | −65 000 € |
| 2006 | Veikkausliiga | 636 000 € | −287 000 € |
| 2007 | Ykkönen | 717 000 € | 21 000 € |
| 2008 | Veikkausliiga | 794 000 € | −184 000 € |
| 2009 | Veikkausliiga | 1 103 000 € | −114 000 € |
| 2010 | Veikkausliiga | 823 000 € | −551 000 € |
| 2011 | Veikkausliiga | 1 067 000 € | −423 000 € |
| 2012 | Veikkausliiga | 1 468 000 € | −397 000 € |
| 2013 | Veikkausliiga | 885 000 € | −777 000 € |
| 2014 | Veikkausliiga | 798 000 € | −711 000 € |
| 2015 | Veikkausliiga | 895 000€ | −941 000 € |
| 2016 | Veikkausliiga | 880 000 € | −798 000 € |
| 2017 | Veikkausliiga | 1 074 000 € | −998 000 € |
| 2018 | Veikkausliiga | 1 894 000 € | −517 000 € |
Lähde: Finder[68]
Kuopion Palloseuran puheenjohtajat
Ry:n puheenjohtajat
|
|
Oy:n hallituksen puheenjohtajat
- 1998 – Manu Vesalo
Lähde [69]
Pelaajat ja valmentajat
Edustusjoukkue 2024
- Päivitetty 30. maaliskuuta 2024.[70]
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||
Joukkueenjohto
- Päävalmentaja:
Jani Honkavaara - Valmentaja: Sixten Boström
- Valmentaja: Mika Lähderinne
- Maalivahtivalmentaja: Joonas Pöntinen
- Fysioterapeutti: Joonas Ojantie
- Huoltaja: Sami Miettinen
- Lääkäri: Henri Miettinen
- Lääkäri: Janne Pesonen
- Videoanalyytikko: Viki Savonen
- Joukkueenjohtaja: Sami Miettinen
Entisiä pelaajia
KuPS:ssa pelanneista kuuluisimpiin, voidaan esittää lukeutuneen mm. ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen,[73] 10-vuotiaana KuPS-junioreissa ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut tuleva pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen[74], Linnanpellon Susien kaupunginosajoukkueessa uransa aloittanut Kari Ukkonen, joka päätyi edustukseen ja edelleen 1982 syksyllä ammattilaiseksi Keski-Eurooppaan 16 kaudeksi ja 59 A-maaottelun pelaajaksi,[74] 66 A-maaottelua pelannut Hannu Turunen,[75] KuPS:n kaikkien aikojen maalintekijätilastoa (pääsarjamaalit) johtava Olavi Rissanen,[76] ja eniten pääsarjaotteluita KuPS:n paidassa pelannut Tuomo Hyvärinen.[77]
Vain Aulis Rytkönen on valittu Vuoden jalkapalloilijaksi edustaessaan KuPSia. Tämän arvostetun palkinnon Rytkönen voitti peräti kolme kertaa vuosina 1949, 1950 ja 1952. KuPSia uransa aikana edustaneista pelaajista tämän palkinnon ovat myös voittaneet: Matti Hiltunen (1954), Jouko Suomalainen (1973) ja Aki Heiskanen (1976) edustaessaan Kuopion Pallotovereita, maalivahti Göran Enckelman (1975, TPS) sekä Kari Ukkonen (1983) edustaessaan belgialaista Cercle Bruggeä. [78]
Ranskalainen keskustuki Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut jalkapallo-ottelun KuPS:n keltapaidassa. Toulousea edustanut Aulis Rytkönen houkutteli joukkuetoverinsa ja hyvän ystävänsä Kuopioon pelaamaan kesällä 1958 yhden ystävyysottelun kanssaan neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan. Ottelu pelattiin kesäkuussa Väinölänniemellä yli 5000 katsojan edessä ja vieraat voittivat 3 - 5. Boucher ei pelannut sarjaotteluita,[79] joten saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 KuPS:n historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa.[80]
KuPSin tunnetuimmiksi ulkomaalaispelaajiksi voitaneen lukea seurassa 1990-luvun alussa pelanneet Valeri Brošin, Mart Poom ja Marcus Gayle. Brošin (1992 KuPS:ssa) edusti Neuvostoliittoa jalkapallon vuoden 1990 MM-kisoissa Italiassa.[81] Viron maajoukkuevahti Mart Poom (1992) tuli myöhemmin tunnetuksi pitkästä Valioliiga-urastaan (mm. Derby ja Sunderland[82]). Marcus Gayle (lainassa kesän 1990 Brentfordista) viihtyi myöhemmin Valioliiga-joukkue Wimbledonin kärjessä seitsemän kauden ajan ja pelasi Jamaikan maajoukkueessa vuoden 1998 MM-kisoissa Ranskassa[83]. Kausina 1983-84 KuPSissa pelasivat puolalaiset olympiamitalistitlähde? Jerzy Kraska[84] ja Wojciech Rudy[85]. Kaudella 2001 seurassa pelannut Angelo Cijntje[86] teki KuPS:sta lähdettyään pitkän uran Hollannin sarjoissa ja pelasi myöhemmin myös Alankomaiden Antillien maajoukkueessa. Kannattajat valitsivat hänet kaikkien aikojen ensimmäiseksi Banzai-pelaajaksi.
Kausina 2009-2011 KuPS:ssa pelannutta nigerialaista Dickson Nwakaemea jotkut pitävät yhtenä seuran parhaista ulkomaalaispelaajistalähde?.
Päävalmentajat (1945 alkaen)
KuPS:n historia tuntee kaksi suurta valmentajadynastiaa. Ensimmäinen oli sotien jälkeinen Aaro Heikkisen valtakausi, jolloin KuPS voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Heikkinen valmensi KuPSia kahteen otteeseen, yhteensä kahdeksanatoista kautena. Toinen suuri valmentajalegenda on Martti Räsänen. Hänen kahdeksan vuotta kestänyt valtakautensa oli loistokas. KuPS:n sijoitusten ollessa SM-sarjassa neljäs, neljäs, ensimmäinen, toinen, ensimmäinen, toinen, seitsemäs ja toinen. Lisäksi 1978 Räsänen johdatti KuPS:n ensimmäistä kertaa jatkoon Euroopassa, kun KuPS päihitti tanskalaisen B1903-joukkueen UEFA-cupissa. Räsänen palasi uudestaan KuPS:n valmentamistehtäviin 1990-luvun alussa kolmeksi kaudeksi.
Jos luetteloissa on esitetty valmentajapari, niin ei ole tiedossa, kumpi vai molemmatko toimivat päävalmentajina.
|
|
Valmentajatilaston lähteet (ellei toisin mainittu):
1945–1989 KuPS-historia 2004[91]
1986, 1988, 1993, 1995–2000, 2004, 2007 Kups.fi[92]
Veikkausliigat 1990–92, 1994, 2001–03, 2005–06, 2008–12) tietojen lähde on Veikkausliigan valmentajajatilastot[93]
Naiset
- Pääartikkeli: Kuopion Palloseura (naiset)
Kuopion Palloseura sai kaudeksi 2019 naisten joukkueen, kun Pallokissojen joukkueen toiminta siirtyi sen alaisuuteen.[94] Pallokissat putosi Naisten Liigasta kauden 2018 päätteeksi, joten KuPSin piti pelata kausi 2019 alun perin Naisten Ykkösessä.[95] KuPS sai kuitenkin pääsarjapaikan jälkikäteen täydennysmenettelyn kautta, kun hallitseva mestari PK-35 Vantaa jäi ilman Naisten Liigan lisenssiä.[96][97]
Juniorit
Kuopiolaisen jalkapalloilun nuorisotyöstä on kerrottu yleisemmin artikkelissa Kuopion jalkapallo. Tässä yhteydessä esitettyjen tietojen lähteenä on käytetty mm. KuPS:n 60-v historiakirjaa (Tuunanen), Kopari-historiakirjaa (Tuovinen), SPL:n vuosikertomuksia 1942 – 1970[98] ja Jalkapallokirjoja 1972 - 2013[99].
Jo KuPSin perustavassa kokouksessa (1923) seuraan oli valittu poikajaosto, mutta nuorten pelaajien kasvatustyö pääsi käyntiin vasta 1928. Alussa työstä puuttui suunnitelmallisuus, koska toimintamuotoja piti ensin hakea. 1930-luvun alussa koulutukseen otettiin mukaan tekniikkaharjoitukset ja peliteorian opetus. Myös oikean käyttäytymisen merkitystä kentällä ja sen ulkopuolella korostettiin. Kilpailija-Koparit käynnisti poikatoiminnan jo ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotenaan eli keväällä 1932. KuPS:aan verrattuna Koparit tekivät juniorityötä paljon määrätietoisemmin, esim. heillä oli alusta alkaen omat kaupunginosajoukkueet, joiden nimet otettiin eläinkunnasta (Haukat, Ilves, Kotkat, Sudet).
Valtakunnalliset nuorten jalkapallosarjat alkoivat Suomessa varsin myöhään. SM-kilpailu A-nuorille (18 v) järjestettiin ensimmäisen kerran 1942, B-, C- ja D-nuorten (16, 14 ja 12 v) SM-kilpailut alkoivat 1971. Nappulat (nykyiset E-nuoret) alkoivat pelata Suomen mestaruudesta jo 1964. Savon piirissä A-junioreiden piirin mestaruuksien ratkonta alkoi vuonna 1943 (B- ja C-juniorit 1945, D 1951, E 1974 ja F 1976). Ensimmäinen varsinainen A-juniorijoukkue muodostettiin KuPS:aan keväällä 1945[100] (Aulis Rytkösen ensimmäinen pelivuosi KuPS:ssa). KuPS voitti ensimmäiset piirin mestaruutensa A- ja C- junioreissa 1945, B:ssä seuraavana kesänä, D:ssä 1951, E:ssä 1974 ja F:ssä 1976.KPT saavutti Kuopion ensimmäisenä seurana jalkapalloilussa Suomen mestaruuden voittamalla nuorten SM:n 1945; Aulis Rytkönen ja KuPS-A hävisivät KPT:lle heti piirin karsinnassa. Nuorten SM ratkaistiin vuoteen 1953 asti siten, että SPL:n seurat pelasivat omasta mestaruudestaan, ja SM ratkaistiin ns. Liitto-ottelussa TUL:n vastaavaa mestaria vastaan. KPT voitti A-nuorissa toisenkin SM:n (1950).
Kun Nuorten SM-kilpailu muuttui 1954 kaikille avoimeksi (TUL-seurat tulivat mukaan SPL:oon), ensimmäinen mestari oli KuPS ( jo edellisenä vuonna 1953 KuPS oli ollut lähellä, kun oli hävinnyt välierässä SPL:n tulevalle mestarille). A-nuorissa KuPS on saavuttanut 1954 - 2013 SM-mitaleita yhteensä 34 kpl (kulta 12, hopea 9 ja pronssi 13).
B-nuorten SM-kilpailussa KuPS oli kolme ensimmäistä kertaa paras (1971 - 73). Tällä hetkellä (2013 kilpailu mukaan lukien) mitalilista on 8 - 5 - 7 (viimeisin SM-kulta on vuodelta 2013lähde?).
C-nuorissa KuPSin ainoa Suomen mestaruus tuli vuonna 1977. D-nuorissa Suomen mestaruuksia ehti kertyä 3 kpl (1972, 1977 ja 1983). 1994 KuPS voitti toisen D-junioreille järjestetyistä ”SM-turnauksista” - nimeksi oli tullut Aulis Rytkönen –turnaus - toisen voitti HJK. Suomen Nappulaliigaliitto aloitti SM-turnaukset 1964 (ikäraja 11 v). KuPS on voittanut nappula-mestaruuden kolme kertaa (1964 - 66 eli kaikki kolme peräkkäin heti alussa). Suomalaisen jalkapalloilun nuorempien kilpailutoiminnassa Suomen mestaruuksien tavoittelu vaihtui ”Kaikki pelaamiseen” nappuloissa alkaen 1994 ja D-junioreissa alkaen 1999.
Saavutukset
SM-mitalit ja cup-finaalit
- Suomen mestaruus: 6 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019)
- SM-hopea: 13 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023)
- SM-pronssi: 3 (1953, 2018, 2020)
- Suomen Cup: 4 (1968, 1989, 2021, 2022)
- Suomen Cup, hopea: 3 (2011, 2012, 2013)
- Liigacup: 1 (2006)
- Liigacup, hopea: 1 (2024)
Eurocup-ottelut
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
KuPSin saldo Eurocup-otteluista on (Eurokaudet 1957/58 - 2012/13) 6 voittoa, 5 tasapeliä, sekä 15 häviötä.
Kuopion Palloseuran suurin meriitti Euroopan kentillä on nykyisen tanskalaisjätti FC Kööpenhaminan edeltäjän B1903 Kööpenhaminan pudottaminen UEFA Cupista vuonna 1978. Muita mainittavia saavutuksia ovat vierastasapeli portugalilaista Académicaa vastaan, kotivoitto ruotsalaisesta Allsvenskan seura Östersistä, kotitasapeli neuvostoliittolaista suurseura Kiovan Dynamoa vastaan, kotivoitto romanialaisesta Gaz Metanista, kotivoitto turkkilaisesta Bursasporista, sekä israelilaisen Maccabi Netanyan pudottaminen Eurooppaliigasta. Netanyasta KuPS otti lisäksi ainoan vierasvoittonsa Eurocupeissa.
Tilastot
- Pääartikkeli: Kuopion Palloseuran tilastot
Sarjasijoitukset pääsarjassa
Taulukossa esitetty 1947-kausi tarkoittaa kautta 1947/48. Eurocup-ottelut
KuPS on osallistunut Eurocupeihin seuraavasti:
KuPS:n ottelut Eurocupeissa. Kotiottelut Ruch Chorzowaa ja Esbjergiä vastaan pelattiin Mikkelissä. (Ottelutuloksissa on kotijoukkueen maalit mainittu aina ensin)
PelaajatilastotAinoastaan pääsarjasta voidaan esittää luotettavia kattavia pelaajatilastoja. Tietojen lähteenä pääsarjan osalta ovat 1947/48 – 1989 Pelimiehet-kirja[104] ja 1990-2012 Veikkausliiga-pelaajat ja -tilastot[105] Kuopion Palloseurassa eniten pääsarjaotteluita on pelannut Tuomo Hyvärinen, joka pelasi pääsarjassa 275 ottelua. Lisäksi hän pelasi seuran kanssa I divisioonaa.[106] Eniten maaleja virallisissa otteluissa teki Aaro Heikkinen, joka pelasi 186 ottelua ja teki 126 maalia; pelaajauransa KuPSissa alkoi 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa ja hän pelasi vielä vuonna 1948[107]. Aaro Heikkinen ei pelannut kuitenkaan yhtään pääsarjaottelua (Vuorinen & Kasilan tilastokirja Pelimiehet ei tunnista Aaro Heikkiselle pääsarjaotteluita, ja kirjassa on esitetty kaikki Suomen pääsarjapelaajat 1930 - 2006). Pääsarjatasolla eniten maaleja teki Olavi Rissanen, joka teki 121 maalia seuran paidassa. Hän pelasi urallaan myös muissa kuopiolaisseuroissa ja on pääsarjan kaikkien aikojen maalitilastossa neljäs 185 maalillaan.[108][109]
Katso myösLähteet
ViitteetKirjallisuutta
Aiheesta muualla | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
