Kuopion ortodoksinen seurakunta
Kuopion ortodoksinen seurakunta on Suomen ortodoksisen kirkon kolmanneksi suurin seurakunta ja se on perustettu vuonna 1846. Seurakunnan pääkirkosta tuli katedraali ja koko Suomen ortodoksisen kirkon keskus vuonna 1955, kun arkkipiispan istuin siirtyi Sortavalasta Kuopioon. Vuonna 2018 tapahtui uusi hallinnollinen muutos, jolloin arkkipiispan istuin siirtyi Kuopiosta Helsinkiin ja Pyhän Nikolaoksen katedraalista tuli Kuopion ja Karjalan hiippakunnan pääkirkko.[2] Seurakunnan pääkirkkona toimii vuonna 1904 valmistunut pyhän Nikolaoksen katedraali Kuopiossa.
| Kuopion ortodoksinen seurakunta | |
|---|---|
 Pyhän Nikolaoksen katedraali Kuopiossa. | |
| Suuntautuminen | ortodoksisuus |
| Kirkkokunta | Suomen ortodoksinen kirkko |
| Hiippakunta | Kuopion ja Karjalan hiippakunta |
| Perustettu | 1846 |
| Kirkkoherra | Timo Honkaselkä |
| Pääkirkko | Pyhän Nikolaoksen katedraali |
| Jäseniä | 5 672 (31.12.2021)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| ort.fi/kuopio | |
Vuonna 2005 Pielaveden ortodoksinen seurakunta yhdistettiin Kuopion seurakuntaan ja vuonna 2011 Kuopion ja Karttulan kuntaliitoksen vuoksi myös Karttulan ortodoksit siirtyivät osaksi Kuopion ortodoksista seurakuntaa.[3] Vuoden 2021 alusta Kuopion seurakuntaan liittyi myös Rautalammin ja Iisalmen ortodoksiset seurakunnat osana Suomen ortodoksisen kirkon hallinnonuudistusta.[4] Liitoksien myötä seurakunta laajeni myös pinta-alaltaan merkittävästi. Läntisin Kuopion seurakuntaan kuuluva kunta on Ylivieska,[5] Eteläisin Hankasalmi[6], Itäisin Kaavi ja Pohjoisin Haapavesi.[7] Myös jäsenmäärä kasvoi noin 2000 jäsenellä.
Kuopion seurakunta kuului yhtenä ns. Kuutosiin eli kuuden yhteistyöseurakunnan muodostamaan yhteistyöryhmään, joka julkaisi yhdessä näiden viiden muun yhteistyöseurakunnan kanssa omaa tiedotuslehteä nimeltään Solea. Solean julkaiseminen kuitenkin lopetettiin sillä nimellä, kun vuonna 2012 alkoi ilmestyä Karjalan hiippakunnan oma tiedotuslehti Aamun Koitto ja vuonna 2021 käyttöön otettiin koko Suomen ortodoksisen kirkon yhteinen tiedotuslehti, jota julkaistaan nimellä Aamun Koitto.[8]
Kirkot ja rukoushuoneet
Kirkot
- Pyhän Nikolaoksen katedraali (Kuopio)
- Karjalan Valistajien kirkko, (Keskustalon kirkko) (Kuopio)
- Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko (Juankoski, Kuopio)
- Pyhän Johannes Kastajan kirkko (Nilsiä, Kuopio)
- Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (Tuusniemi)
- Apostolien Pietarin ja Paavalin sekä pappismarttyyri Blasioksen kirkko (Pielavesi)
- Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko (Siilinjärvi)
- Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkko (Keitele)
- Karjalan Valistajien kirkko (Maaninka, Kuopio)
- Pyhän Nikolaoksen kirkko (Rautalampi)
- Kristuksen kirkastumisen kirkko (Suonenjoki)
- Pyhän Profeetta Elian kirkko (Iisalmi)
- Kaikkien pyhien kirkko, Lapinlahti
- Pyhän Nikolaoksen kirkko, Kiuruvesi
- Kristuksen kirkastumisen kirkko, Karvoskylä, Nivala
Rukoushuoneet
- Pyhän Herman Alaskalaisen ja pyhän Georgios Voittajan rukoushuone (Vehmersalmi, Kuopio)
- Pyhän Nikolaoksen rukoushuone (Muuruvesi, Kuopio)
- Ylienkeli Mikaelin rukoushuone (Syvänniemi, Kuopio)
- Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen rukoushuone (Luikonlahti, Kaavi)
- Pyhän Ristin ylentämisen rukoushuone, Maaninka, Kuopio
- Kristuksen kirkastumisen rukoushuone Maaninka, Kuopio
- Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen rukoushuone (Toivala, Siilinjärvi)
- Pyhän profeetta Elian rukoushuone (Tervo)
- Johannes Kastajan syntymän rukoushuone (Vesanto)
- Apostolien Pietarin ja Paavalin rukoushuone Sukeva, Sonkajärvi
- Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen rukoushuone, Sonkajärvi
- Pyhän Kolminaisuuden rukoushuone, Alapitkä, Lapinlahti
- Pyhän Nikolaoksen rukoushuone, Salahmi, Vieremä
- Pyhän profeetta Elian rukoushuone Pyhäsalmi, Pyhäjärvi
- Neitsyt Marian syntymän rukoushuone, Kytökylä, Haapavesi
(Kuopion ortodoksisen seurakunnan pyhäköt kartalla: https://ortkuopio.fi/seurakuntamme/pyhakot/)
Pyhän Nikolaoksen katedraali Kuopiossa
Siilinjärven suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko.
Karjalan Valistajien kirkko Kuopion Maaningan pitäjässä.
Jäsenmäärä
Kuopion ortodoksisen seurakunnan jäsenmäärä oli pitkään noin 4000 henkilöä, mutta seurakuntaliitosten myötä seurakunnan jäsenmäärä kasvoi vuoden 2021 alussa 5759 henkilöön.
Seurakunnan jäsenmäärän kehitys:[9]
(31.12.2018)[10]
Kirkkoherrat
Seurakunnan kirkkoherroina ovat toimineet:
| Stefan Skorodumov | 1846–1866 |
| Adrei Barsov | 1866–1867 |
| Konstantin Kopjev | 1867–1892 |
| Ioann Jaroslavski | (1.-29.10.) 1892 |
| Ioann Irov | 1892–1898 |
| Viktor Kamenski | 1898–1910 |
| Vladimir Nikitinski | 1910–1912 |
| Vjatšeslav Diakonov | 1912–1918 |
| Ioann Svetlov (v.t.) | (kesä-heinäkuu) 1918 |
| Nikolai Punšun | 1919–1923 |
| Aleksander Lebedev | 1923–1924 |
| Johannes Sotikov | 1924–1929 |
| Aleksander Loginevski | 1929–1930 |
| Elias Kotšetov | 1930–1932 |
| Vladimir Hänninen | 1932–1933 |
| Grigori Pantsu | (1.9.–1.12.) 1933 |
| Isaak Taivasto | 1933–1937 |
| Vilho Hokkinen | 1937–1965 |
| Niilo Karjomaa | 1966–1976 |
| Matti Sidoroff | 1979–1982 |
| Mikko Kärki | 1982–2010 |
| Timo Honkaselkä | 2010– |
Lähteet
Aiheesta muualla
- Kuopion ortodoksinen seurakunta / www.ort.fi
- Kuopion ortodoksinen seurakunta / Ortodoksi.net
- ort.fi / https://www.ort.fi/keskusrekisteri
- ort.fi/iisalmi/pyhakot/
- ort.fi/rautalampi/pyhakot/