Lohmar
Lohmar on kaupunki Rhein-Siegin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Frankit perustivat sen Reinin itäpuolelle, ja siitä on kehittynyt monipuolinen teollisuuskaupunki, joka nivoutuu yhteen Bonnin ja Kölnin kaupunkiseutujen kanssa. Reinin jokilaakson tiheä asutus harvenee Lohmarista itään mentäessä ja metsäisyys lisääntyy.
| Lohmar | |
|---|---|
 Kirkko Honrathin kaupunginosassa | |
 vaakuna | |
  Lohmar | |
Koordinaatit: , 7°13′E | |
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Rhein-Sieg-Kreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 65,6 km² |
| Korkeus | 64 m |
| Väkiluku (2019) | 30 435[1] |
| – Väestötiheys | 464 as./km² |
| Postinumero | 53797 |
| Suuntanumero(t) | 02246, 02247, 02205, 02206, 02241 |
Maantiede
Lohmar sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa noin 20 kilometriä Kölnin keskustasta kaakkoon ja noin 15 kilometriä Bonnin keskustasta koilliseen.[2] Lohmar on osa historiallista Bergisches Land -aluetta, johon kuuluu Rhein-Siegin piirikunnan itäosa, ja joka ulottuu Rheinland-Pfalzin rajalta aina Düsseldorfin liepeille.
Lohmar koostuu 30 kaupunginosasta, joista useat olivat itsenäisiä kuntia ennen vuoden 1969 kuntaliitoksia. Keskusta sijaitsee kaupungin lounaisosassa.
Historia
Lohmarin seudun asutushistoria ulottuu kivikauteen, ja alueelta on löydetty todisteita kelttien rautakautisesta asutuksesta. Myöhemmin seudulle löysivät tiensä frankit, jotka perustivat Lohmarin kylän Agger-joen varrelle. Frankkien kielessä "loh" tarkoitti metsää tai puskaa ja "mar" seisovaa vedenkokoumaa tai suota. Lohmar tarkoittaa siten suomaista metsää. Sittemmin suot on kuivattu, mutta metsiä on runsaasti. Ensimmäinen asiakirjamaininta Lohmarista on vuodelta 1081 muodossa Lomere. Samoihin aikoihin rakennettiin ensimmäiset kirkot. 1300-luvulta alkaen Lohmar kuului poliittisesti Bergin herttuakuntaan.[3]
Ranskalaiset tekivät 1800-luvun alussa Lohmarin alueelle uuden hallinnollisen jaon, joka olennaisilta osin säilyi aina vuoden 1969 kuntaliitoksiin, jolloin perustettiin nykyinen Lohmar. Kaupunkioikeudet Lohmar sai tammikuussa 1991. Vuonna 1950 Lohmarin väkiluku oli noin 10 000 (vuoden 2020 aluejaon mukaan), joten se kolminkertaistui 2010-luvun lopulle tultaessa.
Lohmarin historiallisia rakennuksia on muun muassa Dietrich von Blankenbergin 1300-luvulla rakennuttama Burg Lohmar. 1890-luvulla Kölnin porvaristo rakennutti Lohmariin huviloitaan: tuolloin syntyivät muun muassa Villa Therese ja Villa Friedlinde. Kaupungin kaakkoisosassa sijaitsee entinen televisiotorni, Fernsehturm Birk, joka on 125 metriä korkea. Lohmarissa on lukuisia vanhoja kirkkoja, kuten katolinen Sankt Johannes, jonka historia alkaa 1100-luvulta.[4]
Talous ja liikenne
Lohmar teollistui voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen. Kaupungissa on metalliteollisuutta, sähkö- ja elektroniikkateollisuutta sekä muoviteollisuutta. Lastentarhat ja koulut työllistävät runsaasti. Lohmarin pohjoisosassa Honrathissa on rautatieliikennepaikka, jossa pysähtyvät Kölnin lähiliikennejunat. Moottoritie BAB 3 kulkee aivan Lohmarin länsipuolitse. Alueellisen liikenteen valtaväyliä ovat Bundesstraße 484 ja Bundesstraße 507.
