Luzalaiset
Luzalaiset eli Luzan komit (komiksi лузсаяс, luzsajas, ven. прилузцы, priluztsy; прилузские коми, priluzskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteellinen ryhmä. He asuvat Luza- ja Letka-jokien yläjuoksuilla Komin tasavallan Priluzjen piirissä Venäjällä.[1]
Permiläiset asettuivat seudulle ensimmäisen vuosituhannen lopulla. 1200–1300-luvuilla Luzan alajuoksulle syntyi venäläisasutusta. 1600-luvulle mennessä komien ja venäläisten etninen raja vakiintui Spasporubin kylän tienoille.[1]
Venäläisten, marien ja udmurttien vaikutuksesta luzalaisten kulttuuri sai piirteitä, jotka erottavat heidät muista komiryhmistä. He siirtyivät muita aikaisemmin kyntöviljelyyn. Maanviljelyn lisäksi myös karjatalous oli kehittyneempää.[2] Luzalaiset viljelivät pellavaa ja kasvattivat sikoja.[1] Tärkeä elinkeino oli laivanrakennus: Luza-joen kautta kuljetettiin viljaa Vjatkasta Arkangeliin. Lisäksi harjoitettiin tervanpolttoa.[2]
Muista komeista poiketen seudun kylät olivat jo vanhastaan raittikyliä. Myös asuin- ja talousrakennuksissa, vaatetuksessa ja koristetaiteessa oli paikallisia erikoisuuksia.[2] Luzan ja Letkan jokivarsien kulttuuri eroaa jonkin verran toisistaan. Antropologisilta piirteiltään luzalaiset kuuluvat Vjatkan–Kaman sublaponoidiseen tyyppiin.[3] Komin kielen Luzan–Letkan murteessa on tiettyjä morfologisia ja sanastollisia erityispiirteitä.[4]