Maahanmuutto
Maahanmuutto eli immigraatio tarkoittaa muuttoa johonkin maahan.[1] Maahanmuutto koostuu erilaisista lajeista. Kaksi ääripäätä ovat jossain määrin suojelua hakevat turvapaikanhakijat sekä koulun ja työhön tulevat erikoisosaajat.
Maahanmuuton suuruus
- Pääartikkeli: Luettelo maahanmuuttajien väkimäärästä maittain
Maahanmuuttajia on yli 200 miljoonaa, heistä Euroopassa 70,6 miljoonaa (vuonna 2005), Pohjois-Amerikassa 45,1 miljoonaa ja Aasiassa 25,3 miljoonaa.[2] Noin 700 miljoonaa aikuista haluaisi muuttaa pysyvästi toiseen maahan, jos se olisi mahdollista. Halutuin määränpää on Yhdysvallat.[3]
Suomi
- Pääartikkeli: Maahanmuuttajat Suomessa
2000-luvun alku
Vuonna 2009 Suomeen muutti 26 699 henkilöä, kun vuonna 2000 luku oli 16 895 ja vuonna 1990 vastaava luku oli 13 558 henkilöä.[4] Luvuissa on mukana myös Suomen kansalaiset. Mikäli huomioidaan ainoastaan ulkomaan kansalaiset, niin luku oli vuonna 2009 yhteensä 18 087 henkilöä.[5] Suomessa asui vuonna 2008 ulkomaan kansalaisia, mukaan lukien kaksoiskansalaisia, yhteensä 143 256 henkilöä.[4]
2010-luvulla
Suomeen muutti maahanmuuttajina vuosina 2011 (29 500 henkeä)[6], 2012 (31 280 henkeä)[7], 2013 (31 940 henkeä)[8] ja 2016 (34 905 henkeä)[9].
Vuonna 2016 maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 27 274.[9] Suomeen muuttaneet koostuivat lähes täysin Euroopan unionin ulkopuolelta tulleista vuonna 2016.[9] Muutto muista kuin Euroopan unionin maista lisääntyi huomattavasti edellisestä vuodesta.[9] Maahanmuuttajia tuli vuonna 2018 eniten Irakista, josta tuli 3 069 muuttajaa.[9]
Vuoden 2019 lopussa Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 423 494.[10] Heistä oli ulkomailla syntyneitä 351 721.[10]
Yhdysvallat
- Pääartikkeli: Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin
Vuonna 2006 Yhdysvalloissa oli 37,5 miljoonaa maahanmuuttajaa,[11] ja heitä tulee lisää yli 1,5 miljoonaa vuodessa,[12] josta melkein puolet laittomasti.[13] 1,27 miljoonalle maahanmuuttajalle myönnettiin oleskelulupa vuonna 2006. Maahanmuuttajat tulevat lähinnä kehitysmaista (kärjessä Meksiko, Kiina, Intia ja Filippiinit joka vuosi 1998 alkaen).[14]
Maahanmuuttopolitiikan kehitys Euroopassa
Useimpien Euroopan ja muun maailman kehittyneiden maiden väestöt vähenevät 2000-luvun alkupuolella kokonaishedelmällisyysluvun laskiessa ja ikääntyvät eliniän kasvaessa. Vuonna 2000 tällä odotettin olevan merkittäviä ja pitkäkestoisia seurauksia, jotka Yhdistyneiden kansakuntien mukaan pakottavat hallitukset tarkistamaan politiikkaansa maahanmuuton suhteen. Tuolloin YK totesi, että vähenevät väestöt ja työvoimat voidaan korvata ja huoltosuhde ylläpitää nykyisenä vain hyvin suurimittaisella korvaavalla maahanmuutolla.[15]
Vuonna 2013 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö totesi, että Euroopan maiden välillä on eroja maahanmuuttopolitiikassa. Kansallisten ryhmien oman kulttuurin ja identiteetin säilyttämiseen pyrkivää eli monikultturistista maahanmuuttopolitiikkaa harjoittavia maita olivat Euroopassa 1980-luvulla etenkin Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat. Myös Norja on lähestynyt monikulttuurisuutta.[16] Alankomaat on tehnyt asiassa suunnanmuutoksen, mutta Ruotsissa ja Britanniassa politiikka on vuosituhannen jälkeen säilynyt suurin piirtein ennallaan.[16] Sen sijaan Tanskassa on noudatettu sulauttavaa assimilaatiopolitiikkaa. Suomen maahanmuuttopolitiikka vuoden 1995 perustuslain uudistuksen jälkeen on ollut monikulttuurista. Erikoistutkija Pasi Saukkosen mukaan se on samalla ollut epäsuorasti sulauttavaa painottaessaan myös osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään.[17]
Monikulttuurista maahanmuuttopolitiikkaa on Euroopassa lisääntyvästi arvosteltu, ja käännökset sulauttavampaan suuntaan ovat olleet näyttäviä. Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi vuonna 2010 monikulttuurisuuden epäonnistuneen.[18] Britannian pääministeri David Cameron totesi saman vuonna 2011,[19][20][21] samoin Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy.[22][23] Muita monikulttuurista maahanmuuttopolitiikkaa arvostelleita tahoja on runsaasti, kuten Australian pääministeri John Howard[24], Espanjan pääministeri José María Aznar[25], hollantilainen poliitikko ja Tilburgin yliopiston professori Paul Scheffer[26], Ruotsidemokraatit[27], Tanskan kansanpuolue[28], Hollannin hallitus,[29][30] belgialainen puolue Vlaams Belang[31] ja Suomessa Perussuomalaiset.[32]
Moninaistuvan yhteiskunnan hallinnassa ei ole kovin hyvin onnistuttu Euroopassa.[17] Monikulttuurinen maahanmuuttopolitiikka on motivoinut myös terroristi-iskuja, kuten 77 ihmisen kuoleman aiheuttanut isku Norjassa vuonna 2011.[33]
Vuonna 2023 Saksan sosiaalidemokraattinen sisäministeri Nancy Faeser sanoi, että Saksan hallitus tähtää maahanmuuttopolitiikan aloittamiseen alusta. Uudella lakiesityksellä Saksa tekee itsestään houkuttelevan ”maailman fiksuille ihmisille”, Faeser totesi. Hän jatkoi, että: ”Oli valtava virhe, että tätä ei ole tehty aiemmin”. Vuoden 2023 keväällä Saksa oli suosituin ei-englanninkielinen opiskelumaa. Lisäksi pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tulee maahan paljon. Saksan tarkoituksena on houkutella maahan lisää koulutettuja maahanmuuttajia. Faeserin mukaan ratkaisevaa työperäisen maahanmuuton houkuttelussa on muun muassa ilmapiiri, jossa maahanmuuttajat tuntevat olevansa tervetulleita maahan. Keväällä 2023 vireillä olleen lakiesityksen mukaan Saksa aikoi helpottaa erilaisia lupamenettelyitä ja osittain myös poistaa vaadittavia lupia kokonaan. Esimerkiksi ulkomailla hankittua ammattipätevyyttä ei tarvitsisi enää lain tultua voimaan luetuttaa hyväksi Saksassa, paitsi erikseen säännellyillä aloilla. Tulevaisuudessa Saksaankin saa tulla Euroopan unionin ulkopuolisista maista vuodeksi etsimään töitä, jos saa tarpeeksi pisteitä. Näitä pisteitä saa erinomaisesta englannin osaamisesta, saksan perustason kielitaidosta, alle 35 vuoden iästä ja valmiista ammattipätevyydestä ja työkokemuksesta. Saksan konservatiivinen oppositio on ollut huolestunut lisääntyneen ja lisääntyvän maahanmuuton kielteisistä puolista.[34]
Maahanmuuton talousvaikutukset
Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan maahanmuutto ei juuri näytä vaikuttavan vastaanottajamaan palkkoihin.[35] Maahanmuuton pitkän aikavälin vaikutukset riippuvat siitä, kuinka hyvin maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuu[36]. Kotouttamisohjelmat voivat olla tehokas apu maahanmuuttajien työllistymisessä lähtömaasta ja maahanmuuton syistä riippumatta[37].
Suomi[38]
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan työttömyysaste ei juuri muutu, vaikka työvoima kasvaisi. Työttömyysastetta ei voi laskea työvoimaa vähentämällä sen enempää, kuin rikkaruohoja saa pois peltoalaa vähentämällä.[39]
Juhana Vartiaisen mukaan maahanmuuttajat voisivat parantaa Suomen huoltosuhdetta, ellei heidän työllisyysasteensa jää alemmaksi kuin kantaväestön. Maahanmuuttajat ovat keskimäärin kolmikymppisiä, mikä periaatteessa tuottaisi valtavan hyödyn Suomen kansantaloudelle, sillä lapset, nuoret ja vanhukset aiheuttavat kuluja. Näyttää kuitenkin siltä, että maahanmuuttajien työllisyyttä pitäisi nostaa, jotta huoltosuhde paranisi. Työvoimapolitiikkaa pitäisi parantaa. Myös vuonna 1999 aloitetut yksilölliset kotouttamissuunnitelmat johtivat VATT:n analyysin perusteella halvalla hyviin tuloksiin, korkeampaan työllisyyteen ja tuloihin.[39]
Vuonna 2003 kahdentoista suurimman kansalaisuusryhmän joukossa huonoimmat huoltosuhteet olivat Somalian ja Irakin kansalaisilla (9,7 ja 9,2), parhaat Ison-Britannian ja Viron kansalaisilla (1,9 ja 2,2).[40] Kaikkien ulkomaiden kansalaisten joukossa huoltosuhde oli 3,0 ja koko väestössä 2,2.[40] Mikäli maahanmuuton avulla halutaan vahvistaa Suomen ikääntymisen myötä heikkenevää huoltosuhdetta, tulisi maahanmuuttajien huoltosuhteen olla kantaväestöä parempi.[41]
Maahanmuuttajien lasten ongelmat kuten sairastavuus, koulutushalukkuuden vähyys ja rikollisuus olivat vuonna 2014 vain vähän suurempia kuin yhtä köyhien kantasuomalaisten lapsilla. Ongelmat näyttävät Juhana Vartiaisen mukaan johtuvan lähinnä pienituloisista vanhemmista eivätkä niinkään maahanmuutosta sinänsä.[39]
Juhana Vartiaisen mukaan olisi syytä poistaa kokonaan yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.[39] Kansanedustaja Anna Kontula teki tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 prosenttia kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 prosenttia oli eri mieltä.[42][43]
Maahanmuuton tarve
Työ- ja elinkeinoministeriön arvio vuonna 2019 työvoiman maahanmuuton tarpeesta oli noin 20 000 henkilöä vuodessa riippuen kotimaisen työvoiman saatavuudesta. Lounaisrannikolla työvoiman vaje on 30 000 henkeä. Pk-yrityksistä lähes viidennes kokee työvoiman saatavuuden pahimmaksi työllistämisen esteeksi. Ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena. Työikäinen (15–64-v.) väestö vähenee Suomessa noin 40 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.[44]
75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää noin 150 000 hengen lisäystä työllisiin. Tämä edellyttää myös riittävää osaavan ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa.[44]
Toimeentulotuki
Vuonna 2020 toimeentulotuen saajista Suomessa 30 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.[45] Pääkaupunkiseudulla osuus oli 51 prosenttia.[45] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Antti Kääriälän mukaan erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin oleven ryhmässä pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö oli yleisintä.[46]
Humanitaarista suojelua saatettiin myöntää vuoteen 2016 asti turvapaikanhakijoille heidän kotimaansa huonon turvallisuustilanteen, kuten aseellisen sellkauksen tai vaikean ihmisoikeustilanteen takia. Tuki oli peruste oleskeluluvan myöntämiselle.
Vuonna 2018 Kelan maksamista toimeentuloa turvaavista etuuksista meni maahanmuuttajille noin 13 prosenttia. Samana vuonna 22 prosentille maahanmuuttajista maksettiin toimeentulotukea. Heistä humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneista 74 prosentille maksettiin vuoden 2018 aikana toimeentulotukea, keskimäärin lähes yhdeksän kuukauden ajalta. Humanitaarisista syistä muuttaneita ovat esimerkiksi kiintiöpakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleet. Noin kolme neljästä humanitaarisista syistä Suomeen tulleesta elää sosiaalietuuksien varassa. Humanitaarisista syistä muuttaneiden asema työmarkkinoilla on vaikea ja toimeentulo on heikko. Ongelmaa voisi korjata parantamalla kotouttamista eli esimerkiksi kielenopetusta ja työllistymistä edistäviä palveluita. Puolueiden näkemyserot humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneiden työllistymisen tuen suhteen liittyvät siihen, kuinka suurena ongelmana heikkoa työllistymistä pidetään.[47]
Britannia
Vuonna 2014 julkaistun University College Londonin tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan EU-maahanmuuttajien positiivinen panos (maksavat enemmän veroja valtiolle kuin saavat tulonsiirtoja) Britannian talouteen on ollut vuosina 2000–2011 yli 25 miljardia puntaa. Saman tutkimuksen mukaan EU:n ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ovat saaneet 17 vuoden aikana (1995–2011) valtiolta 120 miljardia puntaa enemmän tulonsiirtoja kuin mitä he ovat maksaneet verotuloja valtiolle.[48]
Tanska
Hallituksen raportin mukaan Tanskan maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat tuoneet 6,7 miljardin euron säästöt viimeisten 10 vuoden aikana.[49] Pravdan mukaan arviolta 40 prosenttia Tanskan sosiaalitulonsiirroista maksetaan muslimimaahanmuuttajille.[50]
Yhdysvallat
Yli 12 prosenttia yhdysvaltalaisista on siirtolaisia. Maa on ihmiskunnan historian monietnisimpia ja monikulttuurisimpia. Vaikka rotuerottelu lopetettiin vasta vuonna 1964, maan siirtolaispolitiikka on erittäin onnistunutta. Professori Marko Maunulan mukaan tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien on tehtävä töitä eikä elettävä tuilla[51].
Maahanmuuton ilmiöitä eräissä maissa
Arveltu rikollisuus Yhdysvalloissa
Vuonna 2017 tehtyjen gallup-tutkimusten mukaan lähes puolet yhdysvaltalaisista uskoi, että maahanmuutto saa aikaan lisääntyvää rikollisuutta. Useat Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittavat, että näin ei ole.lähde?
Yhdysvalloissa maahanmuuttajaväestöt ovat kasvaneet jo useiden vuosikymmenien ajan, mutta samaan aikaan väkivaltaisen rikollisuuden määrä on kuitenkin vähentynyt. Neljän yliopiston tekemässä laajassa, keväällä 2018 julkaistussa tutkimuksessa verrattiin maahanmuuttajien ja rikollisuuden määriä 200 suuren kaupungin alueella useiden vuosikymmenien ajalta. Valitut alueet olivat urbaaneja keskittymiä, kuten New York sekä pienempiä teollisuuskeskuksia, ja ne ulottuivat maahan laajalle alueelle.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että maahanmuuton vaikutus on ylipäätään joko se, että rikollisuuden määrä keskimäärin vähenee, tai että näillä kahdella asialla ei yksinkertaisesti ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ja että tutkitusta 54 alueesta, joissa molempien määrä kasvoi, oli kyse yhteensattumista, eikä syistä ja seurauksista. Kuvio, jossa maahanmuuttajaväestö lisääntyi ja rikollisuus ei kasvanut toistui ristiriidattomasti vuosina 1980–2016. Myös tammikuussa 2018 julkaistussa tutkimuksessa pääteltiin ylivoimaisessa enemmistössä tutkimuksista havaitun, että maahanmuuton ja rikollisuuden välillä ei ole vastaavuutta, tai maahanmuutto on hyödyllinen siten, että maahanmuuttajayhteisöt tuovat taloudellista ja kulttuurista elpymistä asuinympäristöihinsä.[52]
Rikollisuus Suomessa
- Pääartikkeli: Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa
Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla. Esimerkiksi vuoden 2017 tammi–kesäkuussa Suomessa tehtiin 1 607 seksuaalirikosta, joista 1 146 tapauksessa epäillyn kansallisuus tiedettiin, ja 283 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen.[53]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Tilastokeskus - Maahanmuuttajat ja kotoutuminen
- Suomen Maahanmuuttovirasto
- Maahan- ja maastamuutto Kelan sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston aineistoa maahanmuutosta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Martikainen & Pitkänen (toim., 2020) Muuttoliikkeiden vuosisata. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
- Wellman, Christopher Heath: Immigration The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
| Lentoyhtiöt | |
|---|---|
| Allianssit |
|
| Historia | |
| Kauppayhdistykset | |
| Miehistö | |
| Lentäminen |
|
| Lentoasemat |
|
| Tulli/Maahanmuutto |
|
| Matkatavarat |
|
| Turvallisuus |
|
| Lentoliput |
|