Maaseudun sivistysliitto
Maaseudun sivistysliitto on aikuiskasvatuksen ja kulttuuritoiminnan piirissä toimiva valtakunnallinen vapaan sivistystyön vuonna 1952 perustettu järjestö[2]. Sen tavoitteena on edistää tasa-arvon, ihmisyyden ja maaseutukulttuurin päämäärien toteutumista.[3] Liiton toiminta perustuu alkiolaiseen ja maahenkiseen sivistyskäsitykseen, ympäristösivistyksen hengessä.[4]
| Maaseudun sivistysliitto | |
|---|---|
 | |
| Perustettu | 1952 |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Jäsenet | Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys, Eläkeliitto, Huoltoliitto, Keskustan Lehtimiehet, Keskustan Opiskelijaliitto, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, Maaseudun Säätiö, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen Keskustanuoret, Suomen Keskusta, Keskustanaiset, Suomen Kylät, Vesaisten Keskusliitto (2020)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| msl.fi | |
Liiton jäseninä on 14 valtakunnallista järjestöä.[1] Yhdistys on Suomen Keskustan lähiyhteisö.[5]
Historia
Maaseudun sivistysliitto perustettiin 20. toukokuuta 1952. Hankkeen keskeisiä taustahenkilöitä olivat professori Kustaa Vilkuna ja Maalaisliiton järjestösihteeri Pekka Silvola.[6] Perustamissopimuksen allekirjoittivat Urho Kekkonen ja Arvo Korsimo (Maaseudun Säätiö), Olavi Lahtela ja Jouko Vuorinen (Maaseudun Huoltoliitto) sekä Johannes Virolainen (Maaseudun Nuorten Liitto). Järjestön synty liittyi osaltaan Maalaisliiton uuteen sivistyspoliittiseen ohjelmaan, jossa esitettyjen ajatusten toteuttajaa liitosta kaavailtiin. Perustavaan kokoukseen osallistuivat puolueen ohella Maalaisliiton Naiset, Maaseudun Huoltoliitto, Maaseudun Lomaliitto, Maaseudun Nuorten Liitto ja Maaseudun Säätiö.[2]
Liitonn keskeisiä vaikuttajia ovat olleet professori Kustaa Vilkuna, joka toimi sen puheenjohtajana vuosina 1952–1966[2], Jaakko Numminen (1967–1982) ja Tapio Siikala (1983–1989).[2]
Vuonna 1999 Maaseudun sivistysliitto perusti kulttuurikustantamo ja tuotantoyhtiö Maahenki Oy:n. Kustantamo erikoistui luontoon, taiteeseen ja kulttuuriin.[7]
Organisaatio
Liiton jäseninä on 14 valtakunnallista järjestöä. Liiton keskustoimisto sijaitsee Helsingissä. Liiton toiminnanjohtaja on Paula Yliselä ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen. Liiton puheenjohtajana toimii Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen.
Jäsenjärjestöt
Liiton jäseniä vuonna 2020 olivat[1]
|
|
Toiminta
Maaseudun sivistysliiton opintokeskus on yksityinen valtakunnallinen aikuisoppilaitos. Opintokeskus ylläpitää maaseudun, kylien, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittämistä. Maaseudun sivistysliitolla on useita EU-osarahoitteisia hankkeita sekä erilaisten kumppaneiden kanssa toteutettuja projekteja, tapahtumia, työpajoja, jne. Liiton kulttuuripalvelut tuottavat näyttelyitä, monitaiteellisia kulttuuritapahtumia, seminaareja ja kirjoituskilpailuja. Taiteen alalla liitto on edistänyt erityisesti suomalaista nykykansantaidetta eli ITE-taidetta sekä ympäristö- ja yhteisötaidetta.lähde?
Liiton strategiset pääteemoja vuonna 2020 olivat:[8]
- Yhdistysvaikuttaminen,
- Kuntayhteistyö ja osallisuus,
- Elinvoimainen maaseutuyrittäjyys,
- Hiiliviisaus ja kestävä kehitys,
- Paikalliskulttuuri ja -identiteetti,
- ITE-taide ja itse tehty elämä.
Elinvoimainen maaseutuyrittäjyys
Yhteistyössä Ajatuspaja e2:n ja MTK:n kanssa liitto on tehnyt myös tutkimuksia suomalaisten näkemyksistä ruusta ja maataloudesta.[9]
Iloinen päätöksenteko
Maaseudun sivistysliiton Iloisen päätöksenteon teemavuosi 2022 kannustaa rakentavaan, ymmärtävään, vastuulliseen ja ihmisyyttä arvostavaan päätöksentekoon. Teemavuoden symbolina on puheenjohtajan nuija, jonka on tehnyt veistotaiteilija Juha Käkelä ja maalannut ITE-taiteilija Paula Huhtanen. Liitto lähetti uniikin nuijan jokaiseen suomalaiseen kuntaan kiitokseksi päätöksentekijöille heidän tärkeästä työstään. [10]
Paikalliskulttuuri ja -identiteetti
Maaseudun sivistysliitto on järjestänyt Ilomantsin kunnan kanssa Karhufestivaaleja vuodesta 2014 lähtien[11]. Vuonna 2017 sen yhteydessä järjestettiin karhuaiheinen pikaveistokisa, jossa maailmanmestaruuden voitti Timo Nevalainen.[12]
Vuonna 2018 UPM ja Maaseudun sivistysliitto tukivat koreografi Hanna Brotheruksen ohjaamaa Oodi metsälle -tanssiteosta, joka kuvasi luonnon ja ihmisen kiertokulkua. Teoksessa oli 207 esiintyjää lapsista ikäihmisiin. Teos esitettiin keskustakirjasto Oodin avajaisissa.[13]
ITE-taide ja itse tehty elämä
Vuonna 1972 Ite-taiteen äidiksi myöhemmin tituleerattu Liisa Heikkilä-Palo aloitti Maaseudun sivistysliiton ensimmäisenä kulttuurisihteerinä. Organisaatio levittäytyi koko maahan. Liitossa ei haluttu tehdä "tuohivirsuhommia", vaan pyrittiin valtakunnalliseksi kulttuurijärjestöksi taiteilijaverkostojen avulla. Maakuntakeskuksissa alettiin järjestää taidenäyttelyitä, elokuvatapahtumia, kirkkopäiviä ja kirjallisuustapahtumia. Taide-elämyksiä haluttiin tarjota niin maakunnissa kuin Helsingissäkin. Maaseudun sivistysliitto järjesti erilaisia avantgarde-tapahtumia ja teki esimerkiksi performanssitaidetta tunnetuksi maakunnissa. Se toi myös kansainvälisiä esiintyjiä metsissä ja soilla järjestämilleen estetiikkaseminaareihinsa.[14]
Kaustisen Kansantaiteenkeskuksen vihkiäisiin haluttiin visuaalista taidetta ja Maaseudun sivistysliittoa pyydettiin hankkimaan sinne "vaikka niitä karhuveistoksia". Liitto teki etsintäkuulutuksen, jolla haettiin ei-ammattitaiteilijoiden tekemiä veistoksia. Veistosten lisäksi löydettiin myös suomalainen ITE-taide, jota vietiin Kaustisen jälkeen näytille myös Meilahteen ja Kiasman taidemuseoon.[14] Lyhenne ITE tulee sanoista Itse tehty elämä. Tässä nykykansantaiteen muodossa korostuu omaperäisten tyylien ja tekniikoiden käyttö. Tyypillistä ITE-taiteilijoille on itseoppineisuus sekä se etteivät he jäljittele tyylissään muita taiteilijoita. ITE-taidetta voi olla esimerkiksi moottorisahaveisto, betoniveisto tai kierrätysmateriaalien hyödyntäminen.[15]
Liitto on kartoittanut suomalaista ITE-taidetta 1990-luvulta lähtien. Maaseudun sivistysliiton tavoitteena on tuoda uusia ITE-taiteilijoita näyttelyihin, tapahtumiin ja julkaisuihin.[15]
Talous
Maaseudun sivistysliitto toimii Ajatuspaja Alkion taustalla ja on saanut vuosina 2020–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta eduskuntapuolueiden taustalla toimiville ajatushautomoille yhteensä noin 376 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2022 lähtien 93 500 euroa.[16]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Maaseudun sivistysliitto
- Maaseudun sivistysliiton Verkko-Opisto (Arkistoitu – Internet Archive)