Makarov-pistooli
9 mm Pistolet Makarova, lyh. PM (ven. 9-мм Пистолет Макарова (ПМ)) on Nikolai F. Makarovin suunnittelema neuvostoliittolainen massasulkuinen itselataava pistooli. PM hyväksyttiin Neuvostoliitossa sotavarusteeksi vuonna 1951. Se ei ole enää Venäjän asevoimien tai poliisin pääasiallinen palvelusase, mutta sen tuotanto jatkuu edelleen.[1]
| 9 mm Pistolet Makarova (PM) | |
|---|---|
.jpeg) | |
| Tyyppi | itselataava pistooli |
| Valmistaja | IŽ |
| Valmistusmaa |  Neuvostoliitto Venäjä |
| Valmistusvuodet | 1947– |
| Tekniset tiedot | |
| Kaliiperi(t) | 9 mm |
| Piipun pituus | 93,5 mm |
| Paino (tyhjänä) | 730 g |
| Lipas | yksirivinen tankolipas |
| Kapasiteetti | 8 patruunaa |
| Ammuksen lähtönopeus | 315 m/s |
Pistoolia suunniteltaessa lähtökohdaksi otettiin Boris V. Sjominin vuonna 1946 suunnittelema 9 × 18 millimetrin patruuna. Sjominin patruuna pohjautui saksalaiseen 9 × 18 millimetrin Ultraan, joka puolestaan oli kehitetty 1930-luvulla tehokkaammaksi vaihtoehdoksi Walther PP:ssä käytetylle 9 × 17 millimetrin Browning-patruunalle. 9 × 18 millimetrin Makarov-patruunan luodin läpimitta on hieman suurempi kuin muiden yhdeksänmillisten pistoolien: 9,22 millimetriä. Samalle patruunalle on kehitetty lähinnä itäblokin maissa muitakin aseita.[1] Vientimarkkinoille pistoolia on valmistettu myös .380 ACP -mallisena.
Makarov korvattiin virallisesti Venäjän käytössä vuonna 2003 Jarygin-pistoolilla, joka on tunnettu myös nimellä MP-443 ”Gratš”.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Makarov-pistooli Wikimedia Commonsissa
