Marathon

Katso myös: Marathonin tasanko

Marathonin rannikkotasanko laskee itäosassaan Egeanmereen. Muilta sivuilta tasankoa reunustavat kallioiset kukkulat. Länsipuolella tasankoa reunustaa Pentelikonin yhdistyvä Brilessos. Pohjoisessa ja etelässä tasangon laidalla oli antiikin aikana suot, joista pohjoinen oli huomattavasti suurempi. Tasanko itsessään oli jo antiikin aikana maanviljelyskäytössä ja siellä viljeltiin oliiveja ja viiniä. Tasangon pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 10 kilometriä ja leveys itä-länsisuunnassa noin 2,5–5 kilometriä. Marathonin rannikolla sijaitsee Kynosuran niemi.

Marathonin alue on ollut asuttu neoliittiselta kivikaudelta lähtien. Sen alueen neljä kaupunkia muodostivat alun perin Tetrapolis-nimisen liiton. Siihen kuuluivat Marathon, Probalinthos, Trikorythos ja Oinoe. Kaikki nämä neljä demosta sijaitsivat Marathonin tasangolla Parnes- ja Pentelikon-vuorten välisellä alueella. Marathon oli näistä merkittävin, ja siksi demoksiin viitattiin yleensä yhdessä Marathonin nimellä.^[1][2]

Kreikkalaisessa mytologiassa Marathonia hallitsi Ksuthos, joka nai Erekhtheuksen tyttären. Herakleidit pakenivat alueelle sen jälkeen, kun heidät oli ajettu pois Peloponnesokselta, ja voittivat siellä Eurystheuksen. Marathon oli myös paikka, jossa Theseus voitti aluetta hävittäneen Marathonin härän. Alueen nimen selitettiin tulleen heeros Marathonista, joka oli Sikyonin kuninkaan Epopeuksen poika tai toisen näkemyksen mukaan arkadialainen.^[2]

Perinteen mukaan Tetrapolis oli yksi Kekropsin ajan Attikan kahdestatoista vanhasta kaupungista (polis) tai kylästä (kōmē), jotka Theseus myytin mukaan yhdisti (synoikismos) Ateenaksi.^[3] Tämän jälkeen Tetrapolis jäi pois käytöstä. Kleistheneen uudistuksen vuonna 508 eaa. jälkeen Tetrapoliksen osista tuli demoksia. Marathon, Trikorythos ja Oinoe kuuluivat Aiantis-fyleen ja Probalinthos Pandionis-fyleen.^[2][3] Marathonin demoksella oli alun perin 10 edustajaa Ateenan bulessa eli neuvostossa (fyleissä ja demoksissa myöhemmin tapahtuneiden muutosten seurauksena edustajia oli roomalaisella kaudella 13).^[5]

Antiikin ajalta Marathon tunnetaan erityisesti vuonna 490 eaa. käydyn Marathonin taistelun paikkana.^[1] Taistelu oli osa persialaissotia, ja siinä Ateenan armeija kukisti persialaiset näiden tehtyä ensimmäisen hyökkäyksen Attikan maaperälle. Tarinan mukaan taistelun jälkeen sotilas nimeltä Feidippides juoksi Ateenaan kertomaan voitosta. Perillä hän huudahti ”νενίκαμεν” (nenikamen, ”olemme voittaneet”) ja kuoli. Matka Marathonista Ateenaan olisi ollut noin 40 kilometriä. Tästä juontuu nykyinen urheilulaji maratonjuoksu.

Marathon oli suurikokoinen demos, ja sen väkiluvuksi on arvioitu suurimmillaan noin 3 000 henkeä.^[6] Tunnetuimpia Marathonista kotoisin olleita henkilöitä on roomalaisella ajalla elänyt Herodes Atticus. Hän myös kuoli Marathonissa.^[2] Demoksen kansalaisesta käytettiin demonyymiä Marathōnios (Μαραθώνιος).^[3]

Marathonin arkeologiset kaivaukset on suorittanut Ateenan arkeologinen seura.^[7]

Antiikin aikaisen Marathonin demoksen oletetaan sijainneen nykyisen Vranáksen kylän alueella nykyisen Marathónaksen kaupungin sijasta. Alueelta on tehty lukuisia löytöjä pitkän historian varrelta, muun muassa neoliittiselta kaudelta, helladiselta ja mykeneläiseltä kaudelta sekä antiikin ajalta aina roomalaiselle kaudelle saakka. Monet löydöistä ovat hautalöytöjä.^[1][8][9]

Marathonin taistelun tasangon keskellä nykyisessä Ágios Panteleímonaksen kylässä sijaitsee niin kutsuttu Ateenalaisten hautakumpu (, 23°58′42″E), joka tunnetaan nykyisin nimellä Sorós (”Kasa”). Kumpu on noin 9 metriä korkea, ja sen halkaisija on noin 50 metriä ja ympärysmitta noin 183 metriä. Siihen on haudattu ne 192 ateenalaista sotilasta, jotka kuolivat Marathonin taistelussa. Hautakummusta on löydetty jäänteitä hautaroviolla poltetuista luista sekä hautalahjaksi annettua keramiikkaa.^[8][10]

Vranáksen kylässä puolestaan sijaitsee pienempi niin kutsuttu Plataiailaisten hautakumpu (, 23°56′56″E), johon haudattiin taistelussa kuolleet plataiailaiset sotilaat.^[11] Sen lähellä sijaitsee mykeneläisaikaisten tholos-hautojen (2000–1600 eaa.) arkeologinen kohde.^[12]

Oinoen alueelta on löydetty Panin luola. Sen vanhimmat löydöt ovat ajalta 5300 eaa. ja se on ollut käytössä yhtäjakoisesti mykeneläisen ajan lopulle noin vuoteen 1100 eaa. saakka. Luola otettiin uudelleen käyttöön Marathonin taistelun jälkeen. Tuolloin siitä tehtiin Panin kulttipaikka Ateenan Panin luolan tavoin, sillä jumalan uskottiin auttaneen ateenalaisia taistelussa.^[13]

Alueen muihin löytöihin lukeutuvat Tsépin, Vranáksen ja Plásin kivi- ja pronssikautiset hautausmaat; Herakleion eli Herakleelle omistettu pyhäkkö, jota marathonilaiset pitivät Kreikan varhaisimpana; Herodes Atticuksen tai tämän vaimon Regillan tila; sekä Herodeen noin vuonna 160 jaa. perustaman Egyptiläisten jumalten pyhäkön rauniot.^{[1][2][9][14]}

Alueelta tehdyt esinelöydöt ovat Marathonin arkeologisessa museossa, joka sijaitsee Vranáksessa lähellä Plataiailaisten hautakumpua.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marathon Wikimedia Commonsissa