Matti Kotila
Matti Miika Jaakonpoika Kotila (18. lokakuuta 1887 Toholampi – 20. joulukuuta 1953 Toholampi) oli suomalainen maanviljelijä ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja. Kotilan vanhemmat olivat Jaakko Kotila ja Karoliina Jämsä.[1] Kotilan vanhemmat kannattivat Suomalaista puoluetta, ja kotitilalla Pajamäessä järjestettiin Suomalaisen puolueen vaalitilaisuuksia.[2]
Matti M. Kotila toimi Suomalaisen puolueen kansanedustajana 1917–1919 Vaasan pohjoisesta vaalipiiristä.[3] Kotila toimi yhteistyössä Ernst Saaren ja Wilhelmi Malmivaaran kanssa edustaen kannanotoissaan Suomalaisen puolueen linjaa tiukempaa kantaa suhteessa itsenäisyyteen ja Venäjän-politiikkaan.[4] Kotila kannatti laajaa äänioikeutta kunnallislakien valmistelussa.
Kotila otti joulukuussa eduskunnassa voimakkaasti kantaa Turun mellakoihin ja vaati tekijöitä vastuuseen.[5] Kotila siirtyi Suomen sisällissodan alussa Vaasaan ja toimi siellä Vaasaan kokoontuneiden kansanedustajien kanssa.[6]
Kotila vastusti ankarasti Suomen kuningaskuntahanketta. Hän oli perustamassa Tasavaltalaisten liittoa[7] ja toimi sen johtokunnassa.
Kotila äänesti ratkaisevassa äänestyksessä puolueen kannan vastaisesti Jaakko Loukon kanssa vastustaen kuninkaanvaalin toteuttamista.[8] Puoluekentän muututtua joulukuussa 1918 Jaakko Loukko ja Matti Miika Kotila liittyivät Maalaisliittoon, kun muut Suomalaisen puolueen kansanedustajat liittyivät Kansalliseen kokoomukseen. Keväällä Kotila ei enää asettunut ehdokkaaksi.[9]Myöhemmin hän suoritti elämäntyönsä kunnallismiehenä. Hän toimi Toholammin kunnallislautakunnan puheenjohtajana 1919–1945 ja useita vuosia sivutoimisena kunnansihteerinä.[1]
Kotila oli naimisissa Naima Elina Parhialan kanssa (k. 1923), ja jäätyään leskeksi hän meni uusiin naimisiin 1929 Hilja Maria Koskelan kanssa (k. 1968).[1]
Lähteet
- Kotila, Hannu 2018. Tasavaltalainen talonpoika: Matti M. Kotila Suomalaisen puolueen kansanedustajana. Suomalaisen kirjallisuuden seura. ISBN 978-952-222-969-4
- Salokorpi, Hannu 1988. Pietarin tie: Suomalainen puolue ja suomettarelainen politiikka helmikuun manifestista Tarton rauhaan, s. 211, 234, 253. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia.
- Lindman, Sven 1968. Suomen kansanedustuslaitoksen historia VI: Eduskunnan aseman muuttuminen 1917–1919, s. 256–271. Helsinki. Valtion painatuskeskus.
- Eduskunnan pöytäkirjat. Valtiopäivät 1917–1919.
- Matti Kotila Suomen kansanedustajat. Eduskunta.