Mehtimäen jäähalli
Mehtimäen jäähalli (Joensuun jäähalli), markkinointinimeltään PKS Areena,[1] on Joensuun keskustan tuntumassa Mehtimäellä sijaitseva vuonna 1982 valmistunut jäähalli. Alkuperäinen Mehtimäen jäähalli (kutsutaan myös kilpajäähalliksi)[2] ja sen yhteyteen myöhemmin valmistuneet kaksi harjoitusjäähallia (2002 ja 2019) muodostavat yhdessä kiinteän jääurheilukeskuksen.[3][4]
| Mehtimäen jäähalli | |
|---|---|
 | |
| Rakennuksen tiedot | |
| Sijainti | Kuntopolku 6, 80110 Joensuu |
| Koordinaatit | , 29°44′28″E |
| Rakennustyöt aloitettu | 1981 |
| Avattu | 1982 |
| Remontoitu | 2018–2019 |
| Laajennettu | 2002, 2019 |
| Omistaja | Joensuun kaupunki |
| Kenttä | jää |
| Kustannukset | n. 19 milj. markkaa |
| Arkkitehti | Georgios Fasoulas |
| Käyttäjät | |
| |
| Katsojakapasiteetti | |
4 800 | |
| Kentän mitat | |
60 m × 29 m (kilpahalli) | |
 | |
Mehtimäen jäähalli on jääkiekon Mestiksessä pelaavan Joensuun Kiekko-Poikien, juniorijääkiekkoseura Juniori-Jokipoikien ja Joensuun Katajan taitoluistelijoiden kotihalli. Mehtimäen jäähallissa on katsomot kaikilla neljällä sivulla, ja sen yleisökapasiteetti on noin 4 800.[5][6][7]
Jääurheilun ohella jäähallissa on pelattu myös muun muassa Joensuun Katajan korisliigaotteluita, Josban salibandyliigan otteluita, tennisturnauksia ja oteltu nyrkkeilyotteluita. Jäähalli on ollut myös konserttien, kokousten ja messujen pitopaikka.[8][9]
Vuosina 2015–2017 jäähallin markkinointinimenä oli LVI-Myller Areena.[10] Vuonna 2017 Pohjois-Karjalan Sähköstä tuli hallin nimisponsori ja nimeksi vaihtui PKS Areena.[1]
Jäähallin rakentaminen
Rakentamispäätöksen vaiheita
Jäähallin rakentaminen oli yksi eniten huomiota saaneista kunnallispoliittisista kysymyksistä ja julkisista keskustelunaiheista Joensuussa 1970-luvulla. Keskustelu jäähallin tarpeesta lisääntyi, kun Joensuun Kiekko-Poikien jääkiekkojoukkue nousi mestaruussarjaan vuonna 1971. Laji-ihmiset tekivät selväksi, että jäähallittoman seuran oli pidemmän päälle mahdotonta pelata mestaruussarjassa tai kilpailla jäähallipaikkakuntien joukkueita vastaan myöskään alemmalla tasolla.[11][12][13][14][15][16] Jäähallittomuus harmitti myös kansallisiin huippuihin lukeutunutta Katajan taitoluisteluseuraa, joka joutui järjestämään harjoituksiaan muilla jäähallipaikkakunnilla tai viemään Joensuussa läpi kilpailuja räntä- tai vesisateessa.[17][18][19][20]
Ensimmäisen pitkälle valmistellun suunnitelman jäähallin saamiseksi Joensuuhun teki Tekojääratayhdistys 1970-luvun alkupuolella. Yhdistyksen toimesta Mehtimäelle oli valmistunut tekojääkaukalo vuonna 1967[21][22]. Vuonna 1973 yhdistyksen suunnitelmana oli rakentaa tekojääradan päälle puurakenteinen halli, jossa olisi 5000 seisomapaikkaa. 1,7 miljoonan markan kustannukset olisi rahoitettu lainalla, valtion avustuksella (veikkausvoittovaroilla) sekä kaupungin rahoin.[23][24][25] Joensuun kaupunginhallitus ei kuitenkaan silloin lähtenyt viemään hanketta eteenpäin perustellen kantaansa mm. sillä, että kaupunki oli jo edellisinä vuosina sijoittanut runsaasti varoja liikuntaa palvelevaan rakentamiseen.[26]
Seuraavan kerran jäähallin rakentamista yritettiin merkittävällä tavalla edistää vuonna 1976 kaupunginvaltuuston myönnettyä rahaa jäähallin suunnitteluun. Vuoden 1973 vanhat piirustukset katsottiin silloin vanhentuneiksi eikä jäähallia haluttu enää rakentaa vanhan tekojääradan päälle.[27][28] Kesäkuussa kaupunginhallitus päätti, vasemmistoenemmistön äänin 5-4, antaa jäähallin suunnittelun yksityisten suunnittelijoiden sijasta kaupungin arkkitehtitoimistolle, vaikka etukäteen oli tiedossa, ettei siellä ollut työvoimaa piirustusten laatimiseen. Niinpä kaupungin arkkitehtitoimisto ei ehtinyt vuoden 1976 aikana laatia lainkaan piirustuksia, joita olisi tarvittu valtionavustusten (veikkausvoittovarat) hakemiseen.[29][30][31][32][33]
Maaliskuussa 1977 kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen - edellisvuoden kesäkuun päätöksestä poiketen (huom. kunnallisvaalit 1976[34]) - antaa suunnittelutehtävät sillä kertaa yksityisille toimistoille.[35] Alkusyksystä 1977 valmistuneissa ja opetusministeriön valtionapukelpoisiksi hyväksymissä piirustuksissa esillä oli tiilivuorattu 4400 katsojaa vetävä jäähalli, jonka kustannusarvio oli noin 6,7 miljoonaa markkaa. Veikkausvoittovaroja oli mahdollisuus saada 45 % kustannusarviosta. Ajatuksena oli aloittaa rakennustyöt vuonna 1978 ja halli olisi käytössä syksyllä 1979.[36] Jäähallisuunnitelmat ja kustannusarvio saivat ensin kaupunginhallituksen hyväksynnän, mutta tästä huolimatta jäähalli joutui pian vastatuuleen, kun osa kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenistä sekä kaupunginjohtaja Aaro Heikkilä alkoivat vastustamaan hankkeen eteenpäin viemistä. Vastustajien perusteluina olivat huonot talousnäkymät ja lisäksi halli asetettiin vastakkain Siilaisen terveysaseman rakentamisen kanssa. [37][38][39][40] Lopullisesti sen kertainen hanke kaatui valtuuston budjettikokouksessa 27.12.1977, kun SDP:n ja SKDL:n edustajat torjuivat määrävähemmistönsä turvin äänin 23-28 määrärahan, jolla jäähallin rakennustyöt olisi saatu alulle seuraavana vuonna. Porvarienemmistö (kokoomus, SMP, kristilliset, keskusta, liberaalit) oli kannattanut jäähallia, mutta asian läpimeno olisi vaatinut kahden kolmasosan enemmistön. Valtuuston kokousta seuraamassa oli kymmeniä peliasuihin sonnustautuneita jääkiekkojunioreita vanhempineen.[41][42] Valtuuston torjuvan päätöksen vuoksi Joensuulle ajatellut valtionavustukset menivät Kuopion jäähallin rakentamiseen.[43][44]
Seuraavana vuonna jäähallin rakentamisesta saatiin kuitenkin myönteinen ratkaisu aikaiseksi. Kuukausia kestäneiden neuvottelujen jälkeen, marraskuussa 1978, määräenemmistöä edustavat poliittiset ryhmittymät (ilman SKDL:ää) pääsivät sopuun liikuntatilapaketista, johon jäähallikin kuului. Ryhmien allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti vuoden 1977 pääsuunnitelmien pohjalta suunnittelutyö saatettaisiin ensin loppuun ja jäähallin rakentaminen ajoittuisi vuosiin 1981-1982.[44][45] Lopulta tämä poliittinen sopimus piti ja jäähalli valmistui aikataulussaan syksyllä 1982.
Jäähallin valmistuminen
Jo ennen Mehtimäen jäähallin rakentamisen aloittamista sanomalehti Karjalaisessa kerrotuista yksityiskohdista saattoi jo hyvin hahmottaa tulevan hallin olemuksen: Leveä julkisivu avautuu Länsikadun suuntaan ja siinä on kuusi sisäänkäyntilovea lipunmyyntipisteineen. Jäähallissa on kiinni matala sivuosa, joka sisältää sosiaalitiloja. Sisällä hallissa katsomot ovat toisessa kerroksessa ja pääkatsomo on Länsikadun puolella. Alimmassa kerroksessa sijaitsevat kahviotilat sekä yleisöhalli kioskeineen. Vuonna 1977 esiteltyihin piirustuksiin verrattuna jäähalli oli viimeisessä suunnitteluvaiheessa kasvanut lisää korkeutta ja lisäksi latomaista ulkonäköä oli kadotettu.[46][47][48] Jäähallin pääsuunnittelijan, Georgios Fasoulaksen (Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo) lähtökohtana oli, ettei hallista tulisi betonilatoa vaan Joensuu saa yksilöllisen jäähallin. Betonilatomaisuuden ja laatikkoratkaisujen välttely näkyy eri tavoin: osin punatiilinen rakennus sopii ympäristöönsä, rakennuksessa on epäsymmetrinen harjakatto ikkunoineen, lisäkorkeutta halliin tuovat tehdyt kattoratkaisut ja päivänvalo pääsee sisään suurista päätylaseista.[49]
Kun hallin rakennustyöt alkoivat Mehtimäellä syyskuussa 1981, kokoontui rakennuspaikalle satoja pelipaitoihin sonnustautuneita Joensuun Kiekko-Poikien junioreita kiittämään kaupunkia vihdoin toteutuvasta jäähallista.[50][51] Talven 1981-1982 pakkaset hidastuttivat hieman rakennustöitä, mutta jäähalli valmistui suunnilleen tavoiteaikataulussaan. Katajan taitoluistelijat ja JoKP:n pelaajat pääsivät ensimmäisinä testaamaan hallin jäätä lokakuun alkupäivinä 1982. [52][53]
Katsojapaikkoja uudessa hallissa oli 5040, joista sinisiä lasikuituistuimia oli 1067 kpl.[52] Jäähallin ensimmäinen viralliseen jääkiekko-otteluun JoKP–Sport 7.10.1982 saapui yleisöä 3350.[54] Vuonna 1982 uuden hallin katsottiin edustavan arkkitehtuuriltaan, tekniikaltaan ja toimivuudeltaan alansa huippua Suomessa. Pinta-alaltaan 65 000 m3:n kokoisen jäähallin rakentaminen maksoi noin 19 miljoonaa markkaa ja lopulta valtion tukea halliin saatiin kokonaissummaan nähden vähän, eli noin 800 000 markkaa.[49][55][56]
Harjoitusjäähallien rakentaminen
Harjoitusjäähalli nro 1
Harjoitusjäähalli nro 1 valmistui ja otettiin käyttöön huhtikuun alussa 2002.[57] Harjoitusjäähalli voitiin nähdä vanhan jäähallin laajennuksena, sillä se rakennettiin vanhan jäähallin takaseinustaan kiinni. Jäähallin julkisivumateriaalit valittiin siten, että hallista tuli ulkonäöltään mahdollisimman yhtenäinen alkuperäisen hallin kanssa. Sosiaali- ja teknisten tilojen lisäksi uusi halli tarjosi samalla urheiluseuroille lisää varasto- ja toimistotilaa. Uuden kaukalon koko oli 26 x 56 m.[58][59] Valmistumisen aikoihin kummasteltiin seikkaa, että toimitsija-, jäähy- ja pelaaja-aitiot rakennettiin kaikki samalle sivulle kaukaloa. [60]
Harjoitushallin rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, jotka maksoi suurimmalta osin Joensuun kaupunki.[59] Joensuussa kaupungin päättävissä elimissä harjoitusjäähallin rakentamista koskevat päätökset vuosina 2000-2001 tehtiin melko yksissä tuumin, sillä toista jäähallia kaupunkiin oli toivottu vuosikausia ja sen ymmärrettiin parantavan merkittävästi juniorijääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden harjoittelumahdollisuuksia. Joensuussa nuoria jääurheilulajien harrastajia oli noina vuosina niin paljon, että iso osa heistä joutui käyttämään naapurikuntien jäähalleja. Rakennettavan hallin etuna vanhaan jäähalliin verrattuna oli seikka, että siellä oli mahdollista ylläpitää jäätä myös lämpimänä vuodenaikana.[59][61][62][63]
Harjoitusjäähalli nro 2
Joensuun jäähallien kokonaisuus täydentyi kesällä 2019, kun Urho Heikkisen mukaan nimetty harjoitusjäähalli nro 2 otettiin käyttöön. Toinen harjoitusjäähalli rakennettiin takaparkkipaikan kohdalle vanhaan harjoitushalliin kiinni ja yhdistettiin samaan kokonaisuuteen edellisten jäähallien kanssa. Harjoitusjäähalli nro 2:een tuli 28 x 60 metrin kokoinen kaukalo. Isossa jäähalliprojektissa toisen harjoitushallin rakentamisen ohella uudistettiin samalla myös vanhaa harjoitushallia sekä kilpahallin huoltotiloja. Projektiin oli päädytty yhtäältä kilpahallin oheistilojen heikon kunnon vuoksi ja toisina perusteina olivat jäävuorojen puute kiekkojunioreilla sekä taito- ja muodostelmaluistelun kasvaneet harrastajamäärät. [64][65][66]
Jäähalliprojektin kustannuksiksi arvioitiin noin 6,7 miljoonaa euroa, josta uuden harjoitushallin rakennuskustannukset olivat 4,7 miljoonaa.[64] Harjoitusjäähallin rakentamiseen ja sekä kilpahallin oheistilojen korjauksiin Joensuun kaupunki sai Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta 750 000 euroa.[67] Lisäksi Onttola-säätiön kautta kaupunki sai harjoitushallin rakentamiseen 325 000 euron suuruisen lahjoituksen, joka oli peräisin Kärstin Hagström-Heikkisen ja Urho Heikkisen perinnöstä.[68]
Jäähallin myöhempiä muutoksia
Vuonna 1983 jäähalliin istumakatsomon kokoa kasvatettiin noin 300 paikalla, jolloin istumapaikkojen määrä nousi silloin 1680 kpl:ään.[69]
Vuonna 1989 jäähalliin rakennettiin selostamotiloja sekä uusi pyörätuolikatsomo, joka sijaitsi jäähyaitioiden viereisellä korokkeella.[70][71]
Ensimmäisen harjoitushallin rakentamisen (valmistui 2002) yhteydessä myös kilpahallin puolelle tuli muutoksia. Katsojakapasiteetti pieneni hieman, kun liikuteltavat seisomakatsomot poistettiin harjoitushallin vastaiselta seinältä.[72] Kilpahalliin rakennettiin hissi, jolla pyörätuolilla liikkuvat pääsevät toisen kerroksen tasanteelle.[71] Vanhan jäähallin kahvio siirrettiin harjoitushallin puolelle ja tilalle rakennettiin 2 kpl pukusuojia.[73]
Vuonna 2008 jäähalliin avattiin ravintola Ärjyluola harjoitusjäähallin puoleisen katsomon alle. Ravintola rakennettiin punttisalin paikalle, josta laitteet siirrettiin entisen Hockey Pub Kultaranteen tiloihin.[74]
Jäähallissa olleen vanhan sinisen peltikopin paikalle rakennettiin vuonna 2009 neljä eri kokoista aitiokatsomoa, joihin tuli yhteensä 70 istumapaikkaa.[75][76]
Vuonna 2016 jäähallin ylätasanteella, Joensuun Areenan puoleisessa päädyssä takanurkkauksessa avattiin baari "Ärjykulma".[77][78]
Toisen harjoitushallin rakentamisen yhteydessä (2018 - 2019) kilpajäähalliin ja harjoitushalli 1:n tiloihin tuli useita muutoksia. Kilpajäähalliin asennettiin uusi joustokaukalo (29 x 60 m), joka oli metrin verran vanhaa kapeampi. Kilpajäähallin vanha kaukalo siirrettiin harjoitushalli 1: een, jossa myös korjattiin kattorakenteita ja viallista lattialaattaa. Kilpahallin ja harjoitushalli 1:n pukukoppi- ja sosiaalitiloja uusittiin ja remontoitiin yhtenäisiksi. Kuivaustilat kasvoivat ja siirtyivät kilpahallista harjoitushallin puolelle. Harjoitushalli nro 1:ssä sijainneiden toimistotilojen tilalle rakennettiin seinän kokoisella peilillä, joustavalla lattialla ja puolapuilla varustettu jumppasali, jonka ajateltiin sopivan etenkin taitoluistelijoiden oheisharjoitteluun. [79][80][3][81][82]
Kesällä 2020 parannettiin kilpajäähallin kattorakenteita, valaistusta ja äänentoistoa sekä asennettiin jäähallin kattoon mediakuutio.[83]
Jäähallissa pelattuja merkittäviä otteluita
- 7.10.1982 jäähallin ensimmäinen virallinen ottelu JoKP–Sport (1. divisioona), 6–2. Yleisöä 3350[54]
- 1.3.1989 SM-liigakarsintaottelu JoKP–Ässät, 3–2. JoKP nousi ensimmäisen kerran SM-liigaan. Yleisöä 5040.[84]
- 14.2.1991 JoKP–Kärpät, 4-1. I divisioonan runkosarjaottelu. JoKP varmisti nousun SM-liigaan. Yleisöä 4725.[85]
- 7.4.2002 salibandyn SM-sarjan finaaliottelu Josba–Oilers, 4–7. Salibandyliigan yleisöennätys finaaliottelussa 5580.[86]
- 23.3.2010 Jokipojat–D Team, Mestiksen finaaliottelu, 6–3. Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden. Yleisöä 4362.[87]
- 19.5.2015 Kataja–Bisons, Korisliigan loppuottelu, 88-85. Kataja voitti koripallon Suomen mestaruuden. Yleisöä 2532.[88]
Jääkiekkomaaotteluita
- 13.12.1982 B-maaottelu Suomi–Tšekkoslovakia 4–3. Yleisöä 1824.[89]
- 9.2.1983 A-maaottelu Suomi–Neuvostoliitto, 3–3. Yleisöä 5700.[90]
- 29.12.1984 A-maaottelu Suomi-Puola, 5-3. Yleisöä 2182.[91]
- 1.2.1988 A-maaottelu Suomi-Neuvostoliitto, 5-5. Yleisöä 4109.[92]
- 25.3.1989 A-maaottelu Suomi-Neuvostoliitto, 0-6. Yleisöä 3842.[93]
- 15.11.1991 A-maaottelu Suomi–Kanada, 2–2. Yleisöä 3688.[94]
- 5.4.1993 A-maaottelu Suomi–Italia, 3-2. Yleisöä 2417.[95]
- 10.2.1995 A-maaottelu Suomi-Sveitsi, 5-2. Yleisöä 5040.[96]
- 1.4.1996 A-maaottelu Suomi–Venäjä, 1–5. Yleisöä 3810.[97]
- 10.4.1999 A-maaottelu Suomi-Norja, 5-2. Yleisöä 3047.[98]
- 1.4.2004 A-maaottelu Suomi-Venäjä, 2-1. Yleisöä 2541.[99]
- 21.4.2022 A-maaottelu Suomi-Norja, 6-2. Yleisöä 3126.[100]