Mezeninlahti

Mezeninlahden määrittely

Mezeninlahti on yksi Vienanmeren neljästä suuresta lahdesta. Se sijaitsee Vorongan itärannassa Vienankurkun lähellä. Lahdeksi voidaan lukea se meren osa, joka jää kaareutuvasta rannikosta sisämaahan työntyvään kiilamaiseen vesialueeseen. Tällä tavalla määriteltynä lahdensuun leveydeksi ilmoitetaan 97 kilometriä ja pituudeksi 105 kilometriä. Lahden eteläosan ylittää pohjoinen napapiiri.^[3][4]

Hallintoalueet, asukkaat ja talous

Lahden pohjoisrannikosta yli puolet kuuluu Nenetsian Zapoljarnyin piiriin ja sekä lahden pohjukka että sen etelärannikko kuuluvat Arkangelin alueella Mezenin piiriin ^[a]. Mezenin kaupunki sijaitsee yli 20 kilometriä Mezenjokea ylävirtaan. Lahden eteläosan rantakyliä ovat Koida, Niža, Dolgoštšelje ja Okulovski.^[5][6] Mezeninlahden itärannalla sijaitsevat puolestaan Zapoljarnyin piirin kylät (Verhnjaja) Mgla, Nes ja Tšiža.^[5][7] Mezenin kaupunkiin johtaa lahden läpi laivareitti Arkangelista ja Murmanskista. Mezenin satama sijaitsee kaupungista seitsemän kilometriä alavirtaan vastarannassa Kamenkassa. Elinkeinona on pienimuotoista sahateollisuutta. Lahdesta kalastetaan muun muassa turskaa ja silliä; lisäksi on hylkeenpyyntiä. Alkuperäiskansojen oikeuksiin on kuulunut myös valaanpyyntiä ^lähde? omaan tarpeeseen.^[3][5]

Mezeninlahden piirteitä

Kun Vorongan yleinen syvyys on 40–60 metriä, on Mezeninlahdella korkeintaan 25 metriä syvää. Lahden rannikon läheisyydessä on enää 5 metriä ja keskisyvyydeksi ilmoitetaan 13 metriä ^lähde?.^[3][4] Vienanmeren merivirrat kiertävät sitä pääasiassa vastapäivään, jolloin virta tulee Mezeninlahdelle etelästä ja tekee lahdella käännöksen jatkaen sitten kohti pohjoista. Virtaukset ovat melko voimakkaitakin ja voivat saavuttaa nopeuden 2,5 metriä sekunnissa. Mezenjoen tulovirtaamat vaikuttavat virtauksiin joensuun lähellä. Joen keskivirtaama on 886 kuutiometriä sekunnissa. Barentsinmereltä Vorongan läpi vaikuttavat vuorovedet kääntävät virtauksia kahdesti vuorokaudessa. Täällä on vuorovesi voimakasta ja suppilonmuotoinen lahti voimistaa sitä suuresti. Vuorovesi on yleensä noin 10 metriä, mutta se vaihtelee 7–12 metriä.^[8] Rannikkoa paljastuu matalanveden aikana. Vuorovesi aiheuttaa lahdenpohjukassa ja etenkin Mezenjoessa vuoksiaallon, jolla voi olla korkeutta useita metriä. Lahti jäätyy talvisin, mutta vuorovesi rikkoo usein jääpeitettä. Vienanmeren ja etenkin Mezeninlahden jääpeitettä menetetään Barentsinmerelle niin paljon, että uutta jäätä muodostuu koko talven. Lahden etelärannikolla esiintyy avovesipaikkoja eli polinjoja, jotka ovat jääpeitteen repeämiä. Monet ekosysteemit ovat riippuvaisia railoista ja avovesipaikoista.^[2][4][3]

Saaria

Moržovets on lahden ainoa pysyvä saari. Saaressa asuu muutama asukas. Muut saaret muodostuvat vuoroveden ollessa alhaalla.^[b]

• 
  Venäläinen kartta (USA:n armeijan kääntämä)

Mezen laskee lahden pohjukkaan. Se on virtaamaltaan lahden suurin joki ja se onkin parin sadan kilometrin matkalta purjehduskelpoinen.^[9] Lahden satama sijaitsee joen vasemmalla rannalla. Kuloi (Кулой) ja Koida (Койда) ovat seuraavaksi suurimmat joet.^[b][3][5]

Mezeninlahdella vesi on Vienanmeren keskisuolaisuutta suolaisempaa. Vorangassa ja Mezeninlahdella se on 29,0–30,0 promillea (‰), vaikka Mezenjoen makea vesi sekoittuu siihen lahdessa. Keväällä jokien kevättulvissa lahden suolaisuus laskee eniten. Vuoroveden vaikutuksesta lahdella ehdi muodostumaan mitään makean- ja suolaisen veden kerrostumia, sillä lahti on matala. Lahden päällysvedessä on pintalämpötila kesäisin yleensä 7–8 °C, koska Vienanmeren vesi sekoittuu kylmään Barentsinmeren veteen. Syksyisin vesi jäähtyy nopeasti ja veden jäätymispiste on talvella -1,9 °C.^[2]