Miesten Superpesis

miesten pesäpallon korkein sarjataso Suomessa

Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Sarjassa pelaa 13 joukkuetta ja sarja toimii Suomen Pesäpalloliiton (PPL) ohjauksessa.

Miesten Superpesis
Meneillään oleva kausi
Miesten Superpesiksen kausi 2024
Superpesiksen logo
Superpesiksen logo
LajiPesäpallo
Maa(t) Suomi
Perustettu1990
EdeltäjäPesäpallon SM-sarja
ToimitusjohtajaOlli Aro
Motto"Peli synnyttää sankareita"
Joukkueita13
Hallitseva mestariSotkamon Jymy
Eniten mestaruuksiaSotkamon Jymy (19)
Sarjataso1.
Alempi tasoYkköspesis
Suomensarja
Maakuntasarja
TVNelonen Media
SivustoSuperpesis.fi

Superpesis on perustettu vuonna 1989. Ennen sarjan perustamisesta korkeimmasta sarjatasosta käytettiin nimitystä Pesäpallon SM-sarja.

Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 31 eri pesäpalloseuraa. Näistä 9 on voittanut sarjan mestaruuden: Sotkamon Jymy (19), Vimpelin Veto (4), Kiteen Pallo -90 (3), Joensuun Maila (2), Oulun Lippo (2), Imatran Pallo-Veikot (1), Hyvinkään Tahko (1), Pattijoen Urheilijat (1) ja Manse PP (1).

Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella halli-SM-kilpailuihin. Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Historia

Pesäpallo pelinä herättää tunteita sekä katsojissa että pelaajissa. Kuvassa on meneillään ”turpakäräjät” Hyvinkään ja Vimpelin välisessä ottelussa.

Suursarja: Ensimmäinen sarjamuoto

Vuonna 1931 pelattiin ensimmäisen kerran mestaruudesta sarjamuotoisesti. Sarja nimettiin Suursarjaksi ja sen alapuolelle perustettiin myöhemmin valtakunnan sarjana tunnettu B-sarja. Ensimmäisen kauden sarja toimi SVUL:n alaisuudessa, mutta syksyllä 1931 perustettiin Pesäpalloliitto. Ensimmäisellä kaudella sarjaan kelpuutettiin karsintojen jälkeen seitsemän joukkuetta, 1932–1933 kahdeksan ja vuonna 1934 jo kaksitoista joukkuetta. Sarja jaettiin 1932 kahteen lohkoon, niin sanottuihin Itä- ja Länsisarjoihin, ja tuo lohkojako oli myös Itä–Länsi-ottelun jakoperusteena. Lohkojen voittajat ratkaisivat mestaruuden kaksiosaisessa loppuottelussa, kerran kummankin kotikentällä. Joskus jouduttiin lopullinen ratkaisu hakemaan kolmannessa ottelussa, joka oteltiin puolueettomalla kentällä. Vuonna 1940 lohkojaosta luovuttiin ja joukkuemäärää vähennettiin. Suursarjaan osallistuivat vain PPL:n seurat. TUL:n seuroilla ei siihen ollut asiaa ja ne ratkoivat omat mestaruutensa omissa sarjoissaan.

Sotasarja paikkaamaan suursarjaa sota-ajalla

Vuonna 1941 Suursarja keskeytyi muutaman kierroksen jälkeen, eikä täysin normaalia sarjatoimintaa voitu koko sodan aikana järjestää. Kuitenkin niin sanotut Sotasarjat pelattiin vuosina 1942 ja 1943. Vuoden 1944 sarja jäi jo avauksessa suurhyökkäyksen jalkoihin ja keskeytyi pikapuolin. Sota-aika toi mestareiden luetteloon mielenkiintoisen nimen, kun Valtion lentokonetehdas Tampereelta voitti Suomen mestaruuden 1942. Vuoden 1943 Sotasarjassa pelasi Työväen Mailapojat, joka oli ensimmäinen TUL:n seura Pesäpalloliiton sarjoissa.

Pesäpallo on ollut tiukkaa vääntöä sota-ajan jälkeenkin. Kuva on otettu Jyväskylän Kirin ja Lahden Mailaveikkojen välisestä ottelusta vuonna 1953.

Mestaruussarja: Vuodet sota-ajasta 1990-luvulle

Sodan jälkeen käynnistyneeseen mestaruussarjaan toivotettiin jo TUL:n seuratkin täyspainoisesti mukaan. Sarjan järjestäväksi elimeksi muodostettiin Pesäpalloilun yhteistoimintavaliokunta. PPL ja TUL karsivat kumpikin tahoillaan yhteiseen mestaruussarjaan, kunnes yhteistoiminta pikkuhiljaa ulottui alemmillekin sarjatasoille. Yhteistoiminta kuitenkin lakkasi 1950-luvun puolivälissä ja TUL:n seurat vetäytyivät pois sarjoista. Siitä lähtien SM-sarjasta vastasi yksin Pesäpalloliitto, aina siihen saakka, kunnes ohjakset siirtyivät Superpesis Oy:lle. Mestaruussarja pelattiin aluksi yksinkertaisena 13 joukkueen sarjana. Vuonna 1956 sarja laajennettiin 15 joukkueen laajuiseksi ja vuodesta 1964 sarja muuttui kaksinkertaiseksi ja joukkuemäärä vakiintui 12:een. Vuonna 1979 pelattiin ensimmäisen kerran erilliset loppusarjat, niin mitaleista kuin sarjassa säilymisestäkin. Loppuottelu kahden parhaan välillä otettiin käyttöön 1986, aiemmin oli uusittu vain tasapisteissä olevien kesken. Vuodesta 1987 lähtien loppuotteluun pääsijät ratkaistiin pudotuspeleillä.

Superpesis perustettiin vuonna 1989, jolloin se korvasi vuodesta 1931 pelatun SM-sarjan Suomen korkeimpana pesäpallosarjana. Superpesiksen aikana Suomen mestaruuden on useimmin voittanut Sotkamon Jymy, joka on saavuttanut 20 mestaruudestaan 19 Superpesiksen nimen alla.

Kauden rakenne

Kuva miesten Superpesiksen ottelusta Oulun Lippo – Nurmon Jymy.
Kuva Sotkamossa pelatusta A-poikien Itä–Länsi-ottelusta vuodelta 2012.

Harjoituskausi

Superpesiksessä harjoituskausi alkaa edellisen kauden päätyttyä, eikä tuona aikana pelata pesäpallon Suomen mestaruudesta. Harjoituskausi alkaa syys-lokakuussa ja kestää huhti-toukokuuhun, kunnes Superpesiksen virallinen seuraava kausi alkaa.

Harjoituskaudella pelataan joukkueiden oman päätöksen mukaan harjoitusotteluita, sekä Hallipesiksen Suomen mestaruudesta. Hallipesistä pelataan sekä miesten että naisten Superpesiksessä helmi–maaliskuulla. Hallipesiksessä joukkueet on jaettu neljään lohkoon, joista jokainen järjestää oman alkuturnauksensa. Kaikissa otteluissa pelataan 3+3-vuoropareilla. Tarvittaessa pelataan kotiutuskilpailu. Joukkueiden sijoitukset lohkojen sisällä määräytyy tasapisteissä voittettujen otteluja, kolmeen pisteen voittojen ja juoksueron suhteen mukaan. Lopputurnaukseen selviytyvät lohkojen voittajat sekä kaksi parasta toiseksi sijoittunutta.[1]

Lopputurnauksen ensimmäisenä päivänä jokainen joukkue pelaa kaksi ottelua, ja niiden otteluiden tulosten perusteella määräytyy sijoitusottelu. Lopputurnauksen ensimmäisen päivän 1. ja 2. pelaavat finaalissa, 3. ja 4. pronssiottelussa ja 5. ja 6. sijoitusottelussa.[2]

Runkosarja

Miesten Superpesiksen runkosarjassa pelataan 13 joukkueen kesken kaksinkertainen runkosarja joiden lisäksi lisäottelut.[3]

Pudotuspelit

Pudotuspeleihin pääsevät runkosarjan kuusi parasta joukkuetta ja 7.–10. sijoittuneet joukkueet pelaavat pudotuspelikarsinnan pääsystä puolivälieriin. Joukkueet kohtaavat toisensa ensin puolivälierissä. Puolivälierien voittajat välierissä, joiden voittajat pääsevät finaaliin, jossa ratkaistaan Suomen-mestaruus. Puolivälierät, välierät ja finaalit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä, eli jatkoon pääsee neljällä voitolla. Pronssiottelut pelataan paras kolmesta -menetelmällä eli voittaja saadaan selville kahdella voitolla.[3]

Putoaminen ja karsiminen

Superpesiksen kaudella 2024 runkosarjassa sijoille 12–13 päätyneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnan, jonka häviäjä putoaa suoraan Ykköspesikseen seuraavaksi kaudeksi ja putoamissarjan voittanut karsii Ykköspesiksen loppuottelun häviäjää vastaan. Ykköspesiksen voittaja nousee puolestaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Superpesikseen.

Itä–Länsi-ottelu

Vuoden 2010 Itä–Länsi-ottelun mainos.
Pääartikkeli: Itä–Länsi-ottelu

Itä–Länsi-ottelu eli idän ja lännen seurojen välinen perinteinen tähdistöottelu pelataan runkosarjan keskivaiheilla heinäkuussa. Itä–Länsi-ottelussa pelaavat idän ja lännen seurojen parhaista pelaajista kootut joukkueet. Itä–Länsi-ottelu on saanut alkunsa vuonna 1932, jolloin Suursarja jaettiin Itä- ja Länsilohkoon. Tämän seurauksena alettiin myös pelata lohkojen välistä Itä–Länsi-ottelua, joka pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1932 Hesperiassa, Helsingissä.

Hallinto

Superpesis toimii pesäpallon tulevaisuudenkuvan mukaisesti yksi liike -periaatteella osana Suomen Pesäpalloliitto ry:tä.

Superpesis mediassa

Superpesiksen verkkosivusto marraskuussa 2010.

Tunnukset

Tunnusmusiikki

Superpesiksen tunnuskappaleen on säveltänyt Esa Rimpiläinen. [4]

Logot

Tuomarit

Syöttötuomari Ossi Muurainen on tuominnut eniten Superpesiksen otteluita, 520 kappaletta.
Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Superpesiksen peli- ja syöttötuomareina voivat toimia kaikki S-tason tuomarit. S-tason tuomareita on kaudella 2019 70 kappaletta. Superpesiksessä peleissä on aina viisi tuomaria: pelituomari, syöttötuomari, 2-pesätuomari, 3-pesätuomari sekä takarajatuomari. Eniten Superpesiksen otteluita tuomaroineet tuomarit ovat tuominneet yli 500 ottelua. 400 ottelun rajan rikkoneita tuomareita on viisi: edelleen aktiivisista tuomareista Ossi Muurainen (520 ottelua, 22 kautta), Tommi Nupponen (476, 22) ja Antti Aine (417, 21), sekä jo lopettaneet Matti Lähteenmäki (507, 21) ja Jouni Ojala (464, 28).

Talous

Joukkueiden budjetit
JoukkueBudjetti kaudella 2023[5]
Alajärven Ankkurit333 000 €
Hyvinkään Tahko859 716 €
Imatran Pallo-Veikot464 000 €
Joensuun Maila1 110 000 €
JymyJussit435 000 €
Kempeleen Kiri543 000 €
Kiteen Pallo690 000 €
Koskenkorvan Urheilijat395 800 €
Kouvolan Pallonlyöjät680 000 €
Manse PP730 000 €
Pattijoen Urheilijat460 000 €
Sotkamon Jymy940 000 €
Vimpelin Veto650 000 €

Joukkueet kaudella 2024

JoukkueKuntaKotistadionPerustettuPelinjohtaja
Alajärven AnkkuritAlajärviKitron pesäpallostadion1944Juha-Matti Jaatinen
Haminan PalloilijatHaminaVallikenttä1928Eerik Häkämies
Hyvinkään TahkoHyvinkääPihkalan pesäpallostadion1915Jarkko Pokela
Imatran Pallo-VeikotImatraUkonniemen pesäpallostadion1955Vesa Toikka
Joensuun MailaJoensuuMehtimäen pesäpallostadion1958Mikko Huotari
JymyJussitSeinäjokiSeinäjoen pesäpallostadion2012Mikko Vainionpää
Kempeleen KiriKempeleSarkkirannan pesäpallostadion1915Mikko Korhonen
Kiteen PalloKiteeRantakenttä1990Sami Partanen
Kouvolan PallonlyöjätKouvolaKouvolan pesäpallostadion1931Petri Tuuva
Manse PPTampereKaupin pesäpallostadion2005Jani Komulainen
Pattijoen UrheilijatRaaheRännärin pesäpallostadion1928Perttu Westersund
Sotkamon JymySotkamoHiukan pesäpallostadion1909Iiro Haimi
Vimpelin VetoVimpeliSaarikenttä1934Kari Kleemols

Entiset joukkueet

Tilastot ja luettelot

Sijoitukset kausittain

[6][7]

SeuraPerustettuKaudet90919293949596979899000102030405060708091011121314151617181920212223
SoJy1909341.2.1.1.3.1.1.1.4.5.2.1.1.1.1.3.1.2.2.1.3.1.1.1.1.1.2.2.4.2.1.4.5.1.
ViVe1934286.6.8.12.11.11.13.15. ↓– ↑9.10.10.5.8.3.1.2.2.2.2.2.1.1.3.4.3.3.1.2.
KeKi19157– ↑13.14. ↓– ↑12.10.6.7.3.
Manse19315– ↑13. ↓– ↑12.1.2.4.
KPL19312312.14. ↓– ↑13. ↓– ↑11. ↓– ↑9.12.9.4.2.2.4.10.9.9.5.4.4.2.3.2.2.6.5.
JoMa195820– ↑11.7.9.8.5.9.11.11.4.3.3.3.3.3.1.1.4.5.3.6.
KiPa19903413.5.9.11.5.5.5.2.3.1.1.2.5.9.2.1.4.10.9.5.8.8.7.6.8.10.8.7.8.8.5.11.8.7.
JyJu2012117.5.9.9.5.6.6.7.10.9.8.
Tahko1915343.4.2.5.2.4.2.4.9.2.4.4.3.5.4.4.7.1.7.8.5.7.6.5.4.7.7.8.11.5.6.9.4.9.
PattU192829– ↑10.12. ↓– ↑10.7.4.5.3.2.4.10.6.2.7.1.4.6.3.3.4.6.8.12.10.7.7.8.8.11.10.
IPV1955192.1.5.2.7.10.14. ↓– ↑10.9.10.12. ↓– ↑11. ↓– ↑9.9.9.9.7.10.11.
AA1944215.7.3.4.4.6.11.11.10.9.12.11. ↓– ↑12.12.10.6.14.11.12.14. ↓– ↑12.
KoU194525– ↑6.8.6.4.3.8.11.6.3.11.6.7.5.5.8.7.11.6.6.5.11.11.12.12.13. ↓
HP19288– ↑12.9.12.12.14.14. ↓– ↑13. ↓– ↑15. ↓– ↑
KaMa1958234.10.6.9.13.13. ↓– ↑8.8.13.10.12. ↓– ↑6.9.10.11.12.11.13.10.10.13.13.13. ↓
SiiPe1987118.11.12.14. ↓– ↑9.8.8.11. ↓– ↑13.14.14.
Lippo1958249.9.4.3.1.2.6.6.1.7.3.7.9.8.7.5.8.12.6.7.4.– ↑5.12.14. ↓
Kiri19302010.8.7.10.8.7.4.14.5.3.9.13. ↓– ↑13. ↓– ↑9.10.8.11.12.4.10. ↓
NuJy19259– ↑5.2.5.4.3.10.10.9.11.
UPV19576– ↑11.7.5.6.10. ↓– ↑12. ↓
PuPe19998– ↑11.6.6.8.3.6.12.11. ↓
SMJ19321811.3.10.8.9.3.3.3.6.10.6.8.8.7.3.12. ↓– ↑11.10.
KiPe19883– ↑7.2.12. ↓
LP19311014. ↓– ↑11.7.6.8.7.7.13. ↓– ↑11.12. ↓
Tiikerit199625.2.
HP-K19903– ↑10.12.14. ↓
JuPa19503– ↑9.13.15. ↓
RPL19244– ↑13.6.12.14. ↓
MuPS19692– ↑13.14. ↓
VaMa193337.12.14. ↓

Miesten Superpesiksen yleisökeskiarvot

Yleisökeskiarvot ovat pesäpallossa olleet aina suhteellisen korkeita. Esimerkiksi Vimpelissä katsomossa pursuilee toisinaan enemmän katsojia kuin kunnassa on asukkaita.

[7]Alempia pudotuspelejä ja karsintasarjaa ei ole huomioitu.

KausiRunkosarjaPudotuspelitYhteensäMäärä
19681 778 -1 778231 154
19691 698 -1 698224 116
19701 548 -1 548204 357
19711 604 -1 604210 168
19721 662 -1 662204 481
19732 173 -2 173289 046
19741 868 -1 868245 853
19751 564 -1 564206 504
19761 681 -1 681221 894
19771 725 -1 725227 732
19781 562 -1 562206 231
19791 8163 2541 958291 927
19801 8292 6271 895283 312
19812 0192 7122 077311 866
19821 7402 6181 786264 360
19831 6422 1081 681248 358
19841 9251 9291 925288 823
19851 6772 6741 760263 460
19861 9201 9091 918298 453
19871 7393 2541 893289 739
19881 8683 0362 008312 760
19892 1152 7802 090340 826
Superpesis
19902 0353 1962 150443 717
19912 0013 3532 123436 385
19921 9352 9932 030415 755
19931 8692 4921 937433 144
19941 7673 279 ¹1 824435 194
19951 6542 6241 767427 077
19961 6812 4021 766425 193
19971 8673 0972 016492 414
19981 5962 7881 727423 840
19991 3302 0881 430311 288
20001 0782 4801 264301 732
20011 1852 1881 302309 064
20021 1351 9361 239267 309
20031 2291 5811 295266 539
20041 1621 816 ²1 214272 738
20051 3232 594 ²1 413295 189
20061 3012 230 ²1 370301 871
20071 3932 056 ²1 492336 568
20081 4342 151 ²1 518293 132
20091 8392 6762 010335 878
20101 6313 0701 836340 821
20111 5352 5611 732306 614
20121 4901 8531 553307 750
20131 5892 4001 660327 009
20141 4411 9931 481321 343
20151 3892 3181 497320 382
20161 2991 6841 336315 198
20171 285287 967
20181 390311 429
20191 324
2020
2021
2022
20231 381342 101

¹ 1994 pudotuspeleissä 4 joukkuetta.
² 2004–2008 pudotuspeleissä jatkosarjan 4 parasta. Jatkosarja huomioitu yhteiskeskiarvossa.

Mestarit

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

Kausittain

Joukkuettain

JoukkueMestaruudet
Sotkamon Jymy19
Vimpelin Veto4
Kiteen Pallo -903
Oulun Lippo2
Joensuun Maila
Imatran Pallo-Veikot1
Hyvinkään Tahko
Pattijoen Urheilijat
Manse PP


Lyöjäkuninkaat

VuosiLyöjäkuningas
1990Unto Väisänen
1991Ari Uusitalo
1992Kari Kuusiniemi
1993Simo Eerikäinen
1994Simo Eerikäinen
1995Simo Eerikäinen
1996Sami Ahola
1997Sami Ahola
1998Sami Ahola
1999Sami Ahola
2000Simo Eerikäinen
2001Petri Raittila
2002Riku Kytösalmi
2003Sami Joukainen
2004Sami Joukainen
2005Sami Joukainen
2006Jere Dahlström
2007Jere Dahlström
2008Mika Laukkanen
2009Jere Dahlström
2010Sami Joukainen
2011Janne Mäkelä
2012Jere Dahlström
2013Janne Mäkelä
2014Jukka-Pekka Vainionpää
2015Ossi Meriläinen
2016Jukka-Pekka Vainionpää
2017Roope Korhonen
2018Jukka-Pekka Vainionpää
2019Jukka-Pekka Vainionpää
2020Jukka-Pekka Vainionpää
2021Janne Mäkelä
2022Jukka-Pekka Vainionpää
2023Roope Korhonen

[8]

Etenijäkuninkaat

VuosiEtenijäkuningas
1990Janne Vuorinen
1991Sami Sirviö
1992Janne Vuorinen
1993Janne Vuorinen
1994Vesa Liikala
1995Timo Keränen
1996Timo Rautiainen
1997Markus Kettunen
1998Janne Vuorinen
1999Marko Hovi
2000Valtteri Ketonen
2001Tuomas Tervonen
2002Markus Kettunen
2003Teemu Haataja
2004Sami Haapakoski
2005Jarmo Heikkinen
2006Henri Puputti
2007Sami Haapakoski
2008Sami Haapakoski
2009Pasi Kokkonen
2010Sami Haapakoski
2011Sami Haapakoski
2012Sami Haapakoski
2013Sami Haapakoski
2014Mikko Kanala
2015Mikko Kanala
2016Niilo Piiponniemi
2017Jere Vikström
2018Mikko Kanala
2019Joni Rytkönen
2020Joni Rytkönen
2021Joni Rytkönen
2022Patrik Vartama
2023Olli Heikkala

[9]

Kärkilyöntikuninkaat

VuosiKärkilyöntikuningas
1990Hannu Litmanen
1991Asko Laine
1992Asko Laine
1993Kari Hakkarainen
1994Kari Hakkarainen
1995Jari Tyynelä
1996Kari Hakkarainen
1997Pasi Pohjola
1998Kari Hakkarainen
1999Tommi Murto
2000Marko Rasinkangas
2001Marko Honkola
2002Teemu Haataja
2003Tommi Murto
2004Jani Komulainen
2005Jani Komulainen
2006Jani Komulainen
2007Jani Komulainen
2008Jani Komulainen
2009Juha Korhonen
2010Henri Puputti
2011Henri Puputti
2012Juha Korhonen
2013Henri Puputti
2014Juha Korhonen
2015Tuomas Jussila
2016Sami Haapakoski
2017Juha Puhtimäki
2018Sami Haapakoski
2019Antti Hartikainen
2020Perttu Ruuska
2021Niko Korhonen
2022Elmeri Anttila
2023Teemu Nurmio

[10]

Palkinnot

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

🔥 Top keywords: