Miguel Hidalgo y Costilla
Miguel Gregorio Antonio Hidalgo y Costilla Gallaga Mandarte y Villaseñor (8. toukokuuta 1753 – 30. heinäkuuta 1811) oli meksikolainen pappi, joka käynnisti Meksikon itsenäisyysliikkeen.
| Miguel Hidalgo y Costilla | |
|---|---|
 Miguel Hidalgoa esittävä maalaus | |
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Miguel Gregorio Antonio Hidalgo y Costilla Gallaga Mandarte y Villaseñor |
| Syntynyt | 8. toukokuuta 1753 Pénjamo, Nueva Galicia, Uusi-Espanja |
| Kuollut | 30. heinäkuuta 1811 (58 vuotta) Chihuahua, Nueva Vizcaya, Uusi-Espanja |
| Ammatti | pappi, sotilasjohtaja |
| Arvonimi | Generalissimo |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus | |
Hidalgo syntyi Meksikossa asuneeseen kreoliperheeseen. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1778. Pappina toimiessaan hän suututti katolisen kirkon kapinoimalla tiukkoja moraalisäädöksiä (esimerkiksi selibaattia) vastaan ja kritisoimalla paavin valtaa. Erityisesti kirkkoa huolestutti Hidalgon myötämielinen suhtautuminen valistusajan kirjailijoiden ajatuksiin. Hidalgo joutui inkvisition kuulusteltavaksi. Hänet siirrettiin syrjemmälle, pieneen kylään joka ennen tunnettiin nimellä Dolores. Siellä hän liittoutui keskustelukerholaisten kanssa, joista tuli pian itsenäisyysmielisiä.[1]
Vuonna 1810 Espanja oli heikentynyt Napoleon Bonaparten hyökkäysten seurauksena. Kun Ferdinand VII oli syrjäytetty ja Joseph Bonaparte asetettu hänen tilalleen, Hidalgo ja muut itsenäisyysmieliset saivat kimmokkeen tulevalle kapinalle[2], jonka oli alun perin määrä alkaa lokakuussa 1810.[3] Itsenäisyysmieliset olivat jakautuneita itsenäisyyden luonteen suhteen. Toiset (Hidalgo mukaan luettuna) olivat sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten kannalla kun taas loput pitivät poliittista kumousta tärkeämpänä. Eräs itsenäisyysmielisten joukoissa ollut petturi oli ilmoittanut viranomaisille separatistisista suunnitelmasta. Osa vetäytyi kapinan suunnittelusta pidätysuhan alla, mutta Hidalgo ja monet muut pysyivät suunnitelman takana.[4] 16.9.1810 Hidalgo ryntäsi Doloresin kirkkoon soittamaan kirkonkelloja ja kutsui seurakuntalaisia vastustamaan espanjalaisten valtaa. Tapahtuma tunnetaan nimellä ”Grito de Dolores”.[3] 16.9. vakiintui myöhemmin Meksikon itsenäisyyspäiväksi.
Hidalgon johtamat joukot olivat huonosti koulutettuja ja keskenään erimielisiä. Kapinallisjoukot saivat haltuunsa laajoja alueita Meksikon keskiosissa[5], mutta kärsivät melko pian tappion lähellä Guadalajaraa tammikuussa 1811. Espanjalaisjoukot löivät kapinalliset hajalle. Hidalgo pakeni Teksasiin, jossa hänet erään petturin toimesta luovutettiin espanjalaisviranomaisille. Hidalgo lähetettiin Chihuahuaan, jossa hänet teloitettiin kruununvastaisesta toiminnasta syytettynä 30.7.1811.[6]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miguel Hidalgo y Costilla Wikimedia Commonsissa
