Mykoplasmat

Mykoplasmat (Mycoplasma), joita on aiemmin nimitetty myös PPLO:ksi (engl. pleuropneumonia-like organisms, pleuropneumoniankaltaiset organismit), ovat pieniä pallomaisia soluseinättömiä esitumaisia bakteereja. Ne ovat usein pienikokoisia, läpimitaltaan noin 0,25 mikrometriä^[1] ja yleensä loisia. Mykoplasmat kuuluvat Mollicutes-heimoon: niillä on pieni genomi, 9,58–1,38 miljoonaa emäsparia.^lähde?

Mykoplasmat näyttävät 16S-ribosomin rakenteen perusteella olevan sukua Clostridium-bakteereille tai Lactobacillus-bakteereille ja ovat siten kehittyneet grampositiivisista bakteereista. Soluseinän puuttumisesta huolimatta myös mykoplasmat ovat grampositiviisia bakteereita.^[2]

Jotkut mykoplasmat, kuten keuhkokuumetta aiheuttava Mycoplasma pneumoniae, aiheuttavat ihmisille sairauksia. Soluseinän puuttumisen takia harvat antibiootit tehoavat mykoplasmoihin. Yleinen lääkitys on doksisykliini, mutta lieväoireisille ei yleensä anneta lääkitystä.

Koska Mycoplasma pneumoniae kasvaa hitaasti, sitä ei normaalissa bakteeriviljelyssä löydetä. Suurentunut Mycoplasman IgG-luokan vasta-aine kertoo lähinnä joskus kohdatusta infektiosta ja IgM-luokan vasta-aine aktiivisesta tai äskettäisestä (6 kk) infektiosta. Uusintainfektiossa IgM ei yleensä ole positiivinen. IgG:tä pyritään tulkitsemaan lähinnä pariseeruminäytteiden avulla. CRP-arvo voi olla normaali vaikka kyseessä on bakteeri. Infektio voi aiheuttaa myös hankalia keskushermosto-, iho- ja limakalvo-oireita. Tartunnan saaneista jopa neljäsosalla on oireita muualla kuin hengitysteissä ja osalla ei ole hengitystieoireita ollenkaan. Valtaosalle tauti on vähäoireinen, mutta esim. yskä voi kestää kuukausia. Taudin selkeä toteaminen voi olla vaikeaa.^[3]